Ukrainan ulkoministeriö
Ukrainan ulkoasiainministeriö on maan ulkopolitiikan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava keskeinen toimeenpaneva elin, joka hoitaa kansainvälisiä suhteita ja harjoittaa diplomaattista toimintaa. Sitä johtaa ulkoasiainministeri.
-
Talousalus Khoryv uppos Romanian rannikon edustalla – yksi merimies kuoli ja kolme katoaa
Kaupallinen alus Khoryv uppos Mustaanmerelle 23. lokakuuta noin 24 kilometriä Romanian Constantasta. Aluksella oli 13 henkilöä, joista yhdeksän pelastettiin, yksi kuoli ja kolme jäi kadonneiksi. Romanian viranomaiset повідомили, että alus oli osunut drooni-iskuun, mutta palo ja upotuksen tarkkaa syytä ei ollut vielä vahvistettu.
-
Puolan Lvivin aluehallitus nimesi vuoden 2027 UPA:n, Roman Šuhevytšin ja Oleh Olhytyšin vuodeksi
Lvivin aluevaltuusto päätti 20. lokakuuta julistaa vuoden 2027 Ukrainian Insurgent Armijan, Roman Šuhevytšin ja运行 Oleg Olžyčin vuodeksi. Päätös aiheutti jyrkän vastareaktion Puolassa, jossa ministerit syvittivät sitä historian muistamisen ja kahdenkeskisten suhteiden kannalta. Puolan ulkoministeri Rad-osław Sikorski allekirjoitti myös pyynnön lisätä päätöksen alullepanijan Sviatoslav Šeremetan Puolan ei-toivottujen henkilöiden listalle.
-
Moldova harkitsee Ukrainian raja-asemien siirtämistä alueelleen Venäjän hyökkäysten vuoksi
Moldovan viranomaiset harkitsevat Ukrainian raja-asemien siirtämistä Moldovan alueelle, jotta vähenisivät Venäjän hyökkäysten aiheuttamat riskit. Moldova on jo vetänyt rajavartiolaisensa ja tullivirkamiehensä pois neljästä Ukrainan alueella sijaitsevasta raja-asemasta ja neuvottelee Ukrainan kanssa yhteisestä valvonnasta.
-
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno aloitti nälkälakon Oleshkyjen puolesta
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno ilmoitti 20. lokakuuta sosiaalisessa mediassa aloittavansa nälkälakon kiinnittääkseen kansainvälistä huomiota miehitetyssä Oleshkyssä Hersonin alueella vallitsevaan humanitaariseen kriisiin. Hän vaatii välitöntä humanitaarista tulitaukoa, pääsyä elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin sekä siviilien turvallista evakuointia kaupungista. Aamuun 21. lokakuuta mennessä 277 ihmistä oli liittynyt hänen aloitteeseensa.
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Droni-isku Leipzigin lentoasemalla: tutkinta nimesi venäläisen organisaattorin ja valkovenäläisen tekijän
Elokuun 5. päivän yönä 2026 drooni, jossa oli noin 1,8 kiloa Semtex-muoviräjähdettä, osui Leipzig/Halle-lentoasemalla Saksassa pysäköidyn ukrainalaisen An-124-rahtikoneen siipeen ja putosi maahan ilman räjähdystä. The Telegraphin ja Welt am Sonntagin yhteisselvittely nimesi venäläisen moottoripyöräilijä Oleg Levushkinin epäillyksi organisaattoriksi ja valkovenäläisen agentin Andrei Karshakovin epäillyksi välittömäksi tekijäksi. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää virallisesti teon takana ja ilmoitti vastatoimista, muun muassa Venäjän Bonnin pääkonsulaatin sulkemisesta.
-
Liettua ampui alas Venäjän Gerbera-droonin – ensimmäinen droonien pudotus Naton toimesta Liettuan ilmatilassa
Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kertoi 16. syyskuuta Liettuan valtioneuvoston kokouksen jälkeen, että Liettuan ilmatilaan tunkeutunut ja alas ammuttu drooni oli todennäköisesti venäläinen Gerbera-tyyppinen drooni. Drooni oli alun perin suunnattu Ukrainaan, mutta ukrainalaiset elektronisen sodankäynnin keinot ohjasivat sen kurssilta, minkä jälkeen Naton ilmavalvontaoperaation italialaiset hävittäjät ampuivat sen alas. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Nato ampui droonin alas Liettuan ilmatilassa.
-
Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä Leipzig/Halle-lentokentän drooni-iskussa – toinen yhdistetty Venäjän GRU:hun
Saksan viranomaiset ovat tunnistaneet kaksi pääepäiltyä 4. elokuuta Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneessa drooni-iskussa, jossa räjähteillä varustettu drooni laskeutui ukrainalaisen Antonov-koneen viereen mutta ei räjähtänyt. Epäillyt ovat Valko-Venäjän kansalainen Andrii Ka. ja Venäjän kansalainen Oleg Le., johon tutkijat yhdistävät yhteyden Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun. Saksa syytti 1. syyskuuta virallisesti Venäjää teon yrityksestä ja päätti sulkea Venäjän Bonnin pääkonsulaatin ja Venäjän talon Berliinissä.
-
EU tutkii vaihtoehtoa siirtää jäädytettyjä Venäjän varoja Euroclearista EU:n hallinnoimaan säilyttäjään
EU:ssa keskustellaan suunnitelmasta, jossa jäädytetyt venäläisvarat siirrettäisiin Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään. Tavoitteena on kiertää Belgian oikeudelliset huolet ja tukea Ukrainaa. Ukraina on jo lähettänyt konkreettisen ehdotuksen Brysseliin, mutta EU pitää ajatusta toistaiseksi teoreettisena, eikä komissio ole esittänyt lainsäädäntöluonnosta.
-
Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja lopettaa Venäjän talon Berliinissä – syynä Leipzigin drooni-isku
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa ja irtisanovansa Venäjän talon (Russisches Haus) toiminnan Berliinissä vastatoimina Leipzig/Hallen lentoasemalla elokuussa tapahtuneeseen drooni-iskuun, jonka Saksa katsoo Venäjän syyksi. Drooni löydettiin 4. elokuuta ukrainalaisen Antonov-rahtikoneen läheltä. EU kutsui Venäjän suurlähettilään, ja ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas luonnehti iskua valtion tukemaksi terrorismiksi. Kreml kiisti syytökset.
-
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.
-
Zelensky varoittaa Venäjän ilmatilan olevan vaarallinen siviililentoliikenteelle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky varoitti 1. syyskuuta, että Venäjän ilmatila on käymässä täysin vaaralliseksi Ukrainan droonuiskujen vuoksi. Hän kutsui ulkomaisia lento-operaattoreita ja Moskovassa toimivia suurlähettiläitä välittämään tiedon riskeistä pääkaupunkeihinsa. Zelensky sanoi Ukrainan olevan kumppaneiden pyynnöstä valmis keskeyttämään iskut Venäjällä suunniteltujen rauhanneuvottelujen ajaksi.