Aihe: Sotilasapu
-
Ukrainan puolustusbudjetin vaje tänä vuonna 27 miljardia dollaria – 20 miljardia neuvottelujen varassa
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on kertonut, että maan vuoden 2026 puolustustarpeiden vaje on 27 miljardia dollaria. Hallitus aikoo kattaa noin 7 miljardia säästöillä ja menojen uudelleenjaolla, mutta loput 20 miljardia on neuvottelujen varassa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Sodan kokonaisrahoitustarpeeksi arvioidaan 155 miljardia dollaria, ja kumppanien tuen saaminen on sidottu Ukrainan omiin sitoumuksiin.
-
Ukrainan puolustusministeri pyysi EU:lta Patriot-ohjuksia ja rahoitusta droonintorjuntaan
Ukrainan puolustusministeri Jevhenyi Hmara puhui EU:n ulkoasiainneuvostossa 28. syyskuuta ja vetosi jäsenmaihin Patriot-ohjusten siirtämiseksi Ukrainalle sekä ukrainalaisen torjuntadroonituotannon rahoittamiseksi. Hän korosti myös ilmataisteluohjusten, kannettavien ilma-alusten torjuntajärjestelmien ja F-16-hävittäjien ammusten toimitusten tärkeyttä.
-
Yhdysvaltain puolustusministeriö solmi 20,7 miljardin dollarin sopimuksen AMRAAM-ohjusten tuotannon kiihdyttämiseksi
Yhdysvaltain puolustusministeriö on tehnyt Raytheonin (RTX) kanssa alustavan monivuotisen sopimuksen, jonka arvo on 20,7 miljardia dollaria, AMRAAM-ohjusten tuotannon nopeuttamiseksi. Sopimus on osa laajempaa pyrkimystä täydentää Yhdysvaltain ammusvarastoja, jotka ovat kuluneet liittolaisten toimitusten sekä Yhdysvaltain omien sotilasoperaatioiden myötä.
-
Venäjän liikkuvat ilmatorjuntaryhmät todennäköisesti käyttävät kiinalaisia QW-18/19 -olkapäähän ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia
Venäjän 51. ilmatorjuntadivisioonan liikkuvan tuliryhmän aseistuksessa havaittiin Rostovin alueella järjestetyssä koulutuksessa järjestelmä, jota venäläissotilaat kutsuvat nimellä ”Iva” (Ива). Sen alkuperäksi arvioidaan kiinalaisia QW-18/QW-19 -kannettavia ilmatorjuntaohjuksia. Launchereissa ei ole tunnistusmerkintöjä, mikä viittaa alkuperämaan tahalliseen peittelyyn. Materiaalit keräsi ukrainalainen Security and Cooperation Center (USCC) ja toimitti ne Britannian ja Yhdysvaltain hallituksille.
-
Zelenskyi: Ukraina ja Belgia sopivat kolmen F-16-hävittäjän siirrostä vuoden loppuun mennessä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 29. syyskuuta, että Ukraina ja Belgia ovat sopineet kolmen F-16-hävittäjän siirtämisestä Ukrainalle vuoden loppuun mennessä. Koneet toimitetaan nopeutetulla menettelyllä. Zelenskyi kiitti Belgian pääministeriä Bart De Weveriä ja Belgian hallitusta tuesta sekä mainitsi, että Ukraina on jo saanut kiireellisiä ammuslähetyksiä F-16-koneisiin Belgiasta ja muista maista, Espanja mukaan lukien.
-
Kiova kokenut kuukaudessa 235 ilmahälytystä – yli 10 vuorokautta yhtämittaista uhkaa
Ukrainan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen neuvoston (RNBO) sihteeri Ihor Klymenko kertoi 29. syyskuuta, että Kiovassa on annettu 27. elokuuta lähtien 235 ilmahälytystä, joiden yhteenlaskettu kesto on 261 tuntia. Hänen mukaansa Venäjä on lisännyt ilmaiskuja ja Venäjän suihkumoottorikäyttöiset droonit ovat lähes jatkuvasti uhkana pääkaupungille noin kuukauden ajan. Klymenko kertoi myös uusien ukrainalaisten droonientorjuntavälineiden olevan aktiivisissa testeissä ja osan taisteluryhmistä jo käyttävän niitä käytännössä.
-
Venäjän yön yhdistelmäisku iski Kiovaan ja kymmeneen Ukrainan alueeseen
Venäjä toteutti yöllä 28.–29. syyskuuta laajan ohjus- ja drooni-iskun, joka osui Kiovaan ja kymmenelle Ukrainan alueelle. Kiovassa vaurioitui muun muassa Kiova-Pasažyrskyi-aseman veturitalli, datakeskuksia ja asuinrakennuksia, Odessan alueella muun muassa oppilaitos, asuntola ja kaksi ulkomaalaista alusta. Ukrainan ilmavoimien mukaan kaikki ohjukset ja 106 droonia pudotettiin.
-
Viro nimesi Milrem Roboticsin tuhopoltossa syylliseksi Venäjän erikoispalvelut – kutsui Venäjän asiainhoitajan puhutteluun
Viron turvallisuuspoliisi (Kapo) totesi 29. syyskuuta, että tallinnalaisen puolustusyrityksen Milrem Roboticsin rakennukseen kohdistettu tuhopoltto yöllä 14.–15. elokuuta oli Venäjän erikoispalvelujen tilaama sabotaasi. Kolme Latvian kansalaista otettiin kiinni Latviassa ja luovutettiin Viroon. Viron ulkoministeriö kutsui Venäjän asiainhoitajan Lenar Salimullinin puhutteluun samana päivänä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti syytökset "perusteettomina".
-
Ukrainan puolustusministeriö arvioi vuoden 2027 tarpeiksi 175 miljardia dollaria – budjetissa vain 100 miljardia
Ukrainan puolustusministeriö arvioi maan vuoden 2027 puolustusmenotarpeiksi 175 miljardia dollaria, mutta hallituksen luonnos valtion budjetiksi varaa turvallisuus- ja puolustussektorille vain noin 100 miljardia dollaria. Erotukseksi muodostuu noin 70 miljardin dollarin vaje, jonka kattamiseksi viranomaiset vetoavat kansainvälisiin kumppaneihin ja mekanismeihin kuten Ramstein-formaattiin ja PURL:ään. Hallitus on toimittanut Verkhovna Radalle jo kuudennen sotabudjettinsa.
-
Budanov: Pohjois-Korea oppii Ukrainan sodasta ja aseistautuu
Ukrainan presidentin kanslian päällikkö Kyrylo Budanov sanoi Newsforce-haastattelussa, että Pohjois-Korea oppii Ukrainan sodasta ja hyödyntää kokemusta oman armeijansa kehittämiseen, muun muassa perustamalla kertakäyttöisten iskudroonien massatuotannon. Hänen mukaansa Pohjois-Korea toimittaa Venäjälle aseita ja materiaalia sekä lähettää joukkojaan taistelemaan Ukrainaa vastaan. Budanov varoitti tilanteen kärjistymisestä Korean niemimaalla.
-
Budanov: Ukraina tarvitsee lisää Starlink-yhteyksiä ja Patriot-ohjuksia
Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Kyrylo Budanov sanoi Newsforce-haastattelussa, että Ukraina tarvitsee kiireellisesti laajemmat pääsyt Starlink- ja Starshield-satelliittijärjestelmiin sekä torjuntaohjuksia Patriot-ilmatorjuntaan iskeäkseen Venäjän ohjusjärjestelmiä vastaan. Budanovin mukaan nykyinen pääsy satelliittijärjestelmiin ei riitä. Haastattelufragmentti julkaistiin hänen Telegram-kanavallaan 27. syyskuuta.
-
Puola tarjoutui valmistamaan Patriot-ohjuksia Ukrainan sijaan – samalla neuvottelut pysyvästä Yhdysvaltain tukikohdasta etenevät
Puolan puolustusministeriön varaministeri Magdalena Sobków-Czarniecka ilmoitti TVN24:llä, että Puola on tarjoutunut isännöimään alueellaan Patriot-ilmatorjuntaohjusten tuotantoa, jos Yhdysvallat myöntää Ukrainalle siihen lisenssin. Tarjouksen perusteluna oli maan turvallisuus verrattuna sotaan osallistuvaan Ukrainaan. Samalla kävi ilmi, että Puola neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa pysyvästä amerikkalaisesta sotilastukikohdasta maan länsiosassa.
-
Ukrainan puolustusbudjetissa 27 miljardin dollarin vaje – 20 miljardia haetaan ulkomailta
Ukrainan pääministerin Serhiy Koretskyn mukaan maan puolustusbudjetissa on 27 miljardin dollarin vaje, joka on osa helmikuussa Ramstein-kokouksessa esiteltyä 155 miljardin dollarin kokonaisrahoitustarvetta. Noin 7 miljardia katetaan kotimaisilla säästöillä ja noin 20 miljardia aiotaan hakea kansainvälisiltä kumppaneilta. Hallitus on luvannut saattaa loppuun 42 päätöstä, joista noin 29,5 miljardin dollarin kansainvälinen rahoitus on riippuvainen, 15. lokakuuta mennessä.
-
Trump ja Zelenskyi esittivät ristiriitaisia näkemyksiä sodan lopettamisesta ennen talvea
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 26. syyskuuta, että Ukrainan ja Venäjän presidentit voivat "tehdä sopimuksen ennen ankaraa talvea". Samana iltana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi videopuheessaan, että Vladimir Putin ei suunnittele sodan lopettamista ja keksii jatkuvasti tekosyitä välttääkseen tapaamisia ja kolmikantaneuvotteluja. Erimielisyydet korostuvat myös Bloombergin väitteessä, jonka mukaan Trump ehdotti New Yorkin-tapaamisessa neuvotteluja Moskovassa – väitteen Kiova kiistää.
-
Stubb pyysi Muskia laajentamaan Starlink-peittoa Ukrainalle – taustalla ballististen ohjusten torjunta
Suomen presidentti Alexander Stubb kertoi Reutersille pyytäneensä Elon Muskia laajentamaan Starlink-satelliutti-internetverkkoa Ukrainalle, jotta maa voisi iskeä venäläisiin ballististen ohjusten lavetteihin. Stubb sanoi, että verkkoa tulisi voida käyttää sekä miehitetyillä ukrainalaisalueilla että Venäjällä siellä, missä lavetit sijaitsevat. Hän perusteli esitystä strategisilla syillä ja sanoi sen säästävän ihmishenkiä.
-
Ukrainan droonit iskivät kahteen öljynjalostamoon ja asetehtaisiin Venäjällä yöllä 25. syyskuuta
Ukrainan droonit iskivät yöllä 24.–25. syyskuuta useisiin Venäjän teollisuuskohteisiin. Permissä osuma tuli Lukoil-Permnefteorgsintezin jalostamolle, jonka kapasiteetti on noin 13 miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa syttyi tulipalo. Rostovin alueella Novoshah’tinskin jalostamo vaurioitui ja keskeytti toimintansa. Uljanovskissa iskun kohteena oli Almaz-Antey-konserniin kuuluva Iskra-mikroelektroniikkatehdas, ja Voronežissa Voronežsintezkaoutšuk-kumitehdas. Ukrainan yleisesikunta ja presidentti Zelenskyi vahvistivat iskut. Iskut osuivat samanaikaisesti meneillään oleviin keskusteluihin energiahyökkäysten keskeyttämisestä osana mahdollista osittaista tulitaukua.
-
EU-maat pääsivät sopuun 6,6 miljardin euron vapauttamisesta Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta
EU-maat sopivat 25. syyskuuta ehdoista, joilla 6,6 miljardia euroa Euroopan rauhanrahastosta (EPF) ohjataan Ukrainalle. Sopimuksen julkisti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas. Varoista 900 miljoonaa euroa menee EUMAM Ukraine -sotilasapuooperaatiolle, miljardi euroa uuteen yhteishankintaan ja 4,7 miljardia euroa korvauksiksi jäsenmaille niiden jo aiemmin Ukrainalle toimittamasta sotilasavusta. EU:n puolustusministereiden on vielä vahvistettava päätös maanantaina.
-
Norja lupaa 85 miljardia Norjan kruunua eli noin 9 miljardia dollaria Ukrainalle vuodelle 2027
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ilmoitti YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa 23. syyskuuta pitämässään tapaamisessa, että Norja osoittaa 85 miljardia Norjan kruunua (noin 9 miljardia dollaria) Ukrainalle vuonna 2027. Suurin osa tuesta on sotilaallista apua, ja ensisijainen kohde on ilmapuolustus. Tuesta osa suunnataan humanitaariseen apuun ja energiainfrastruktuurin suojaamiseen. Mukana tapaamisessa olivat Ukrainan presidentti Zelensky ja Suomen presidentti Stubb.
-
Tanskan tiedusteluviranomainen varoittaa kasvavasta hybriditerrorismista ja mahdollisesta rajoitetusta hyökkäyksestä itäisen Natoon kohdistuen
Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelu julkaisi 24. syyskuuta 2026 uhka-arvion, jonka mukaan Venäjä todennäköisesti tehostaa hybridivaikuttamistaan länsimaissa ja Natossa lähikuukausina. Tiedustelupäällikkö Thomas Ahrenkielin mukaan on olemassa "pieni mutta kasvava" riski rajoitetusta sotilaallisesta iskusta Venäjän kanssa rajaavaan Nato-maahan. Tanskan kyberturvallisuusvirasto nosti samana päivänä tuhoisien kyberhyökkäysten uhkatasoa keskitasosta korkeaan.
-
Zelensky tapasi Naton pääsihteerin New Yorkissa – keskusteluissa Patriot-ohjusten ja talvipaketin tarve
Presidentti Zelensky tapasi Naton pääsihteerin Mark Rutten New Yorkissa ja kertoi kolmesta Venäjän ballistisesta iskusta Kiovaan tapaamisen aikana. Zelensky esitti Ukrainan tarpeen saada 100 Patriot-ohjusta kuukaudessa eli 300 ohjusta talveksi sekä kertoi yhteisestä eurooppalaisesta Freyja-puolustusjärjestelmästä.