Aihe: Sotilasapu
-
Tšekin pääministeri Babiš ehdottaa yhteiseurooppalaista Euro Patriot -ohjuspuolustusta
Tšekin pääministeri Andrej Babiš esitti Prahan puolustuskokouksessa ehdotuksen yhteiseurooppalaisesta ohjuspuoljustusjärjestelmästä nimeltä Euro Patriot. Hän perusteli aloitetta Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin esittämällä kehotuksella kehittää eurooppalainen ballististen ohjusten ja droonien torjuntakyky.
-
Zelenskyi: Ukrainan kehittämä torjuntadrone onnistui pudottamaan reaktiivisen Shahed-lennokin
17. syyskuuta presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi uudesta onnistuneesta kokeesta, jossa ukrainalainen torjuntadrone pudotti venäläisen reaktiivikäyttöisen Shahed-lennokin. Zelenskyi ilmoitti asiasta saatuaan selonteon asevoimien ylipäälliköltä Mykhailo Drapatyilta ja sanoi tuotantoa aiotaan kasvattaa. Hän kertoi myös 67 yrityksen työskentelevän torjuntadrone-hankkeessa ja kahden yrityksen läpäisseen taistelukokeet.
-
EU:lta 3,3 miljardia euroa Ukrainalle ohjuksiin ja drooneihin – neljäs maksuerä tukilainasta
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti puhelinkeskustelun jälkeen presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, että EU myöntää Ukrainalle 3,3 miljardia euroa lisää ohjusten ja droonien hankintaan. Summa on tarkoitus siirtää Ukrainalle perjantaina 18. syyskuuta Ukraine Support Loan -ohjelman puitteissa. Samalla von der Leyen kertoi valmiudesta käyttää SAFE-ohjelman jäljellä olevia varoja uuteen EU:n ja Ukrainan yhteiseen puolustushankkeeseen.
-
Ukrainalainen Atesh-sissiliike kertoo tuhonneensa sähköaseman Venäjän Voronežissa asetehtaan vieressä
Ukrainalainen Atesh-partisaaniliike ilmoitti Telegram-viestissään sabotaasioperaatiosta Voronežissa sijaitsevan VZPP-Sborka-tehtaan lähellä. Partisaani tuhosi tehdasta syöttävän pääjakokaapin, mikä aiheutti jännitepiikin ja koko tuotantolaitoksen sähkökatkoksen. Tehtaan sähkön palauttaminen kesti viikkoja, mikä Ateshin mukaan viivästytti H-101-ohjusten, Iskander-K-järjestelmien ja Pantsir-S1-ilmatorjuntakompleksien keskeisten komponenttien tuotantoa.
-
Saksa valmistautuu sotilaalliseen konfliktiin: sairaaloiden valmiutta tarkistetaan Venäjän uhan vuoksi
Saksa käy läpi laajamittaista sairaaloiden valmiusarviointia mahdollisen suuren sotilaallisen konfliktin varalta. Arvion taustalla on koettu Venäjän uhkan kasvu. Bundeswehr harkitsee muun muassa vuonna 1979 rakennetun Ulmın maanalaisen sairaalabunkkerin ottamista uudelleen käyttöön.
-
Ukrainan F-16-ryhmän komentaja: ilmasta ilmaan -ohjuksista kova pula – pilottien on käytettävä konetykkejä
Ukrainan F-16-laivueen komentaja, kutsumerkiltään Phantom, kertoi amerikkalaiskanava Newsmaxille Ukrainan kärsivän akuutista AIM-9- ja AIM-120-ohjuspulasta. Hänen mukaansa pula on niin vakava, että pilotit joutuvat säästelemään ohjuksia ja joillain taistelulennoilla torjumaan venäläisiä ilmakohteita ainoastaan hävittäjän oman 20 mm:n M61A1 Vulcan -konetykin avulla. Komentaja vaatii lisää toimituksia sekä ohjuksia että niiden valmistuslupaa.
-
Von der Leyen ilmoitti EU:n ja Ukrainan yhteisestä Freyja-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16. syyskuuta unionin vuotuisessa puheessaan Euroopan parlamentille, että EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän ukrainjalaisen Freyja-hankkeen pohjalta. Lisäksi hän ilmoitti uudesta ohjelmasta yhteishankkeille ukrainalaisyritysten kanssa, joka rahoitettaisiin EU:n SAFE-puolustusrahaston käyttämättä jääneillä varoilla, sekä kertoi EU:n hyväksyneen ensimmäistä kertaa amerikkalaisten Patriot-ohjusten (PAC-3) hankinnan Ukrainalle.
-
Zelenskyi: Ukraina testasi onnistuvasti uutta torjuntadroonia Venäjän Shahed-lennokkeja vastaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti tiistaina 15. syyskuuta, että Ukraina oli onnistuvasti testannut uutta droonitrorjuntaa Venäjän suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja vastaan. Ilmoitus seurasi tapaamista asevoimien komentajan Mykhailo Drapatyin ja puolustusministeri Yevhenii Khmaran kanssa, joissa käsiteltiin myös pitkän kantaman iskuja Venäjän öljyinfrastruktuuriin.
-
Zelensky: Staf-kokouksessa päätettiin vahvistaa elektronista sodankäyntiä ja suojata logistiikkaa
Presidentti Volodymyr Zelensky johti ylimmän komentajan esikunnan (Stavka) kokousta, jonka keskeisiä aiheita olivat kriittisen infrastruktuurin ja logistiikan suojaaminen sekä Ukrzaliznytsian (Ukrainan rautateiden) tukeminen. Kokouksessa päätettiin merkittävästi vahvistaa elektronisen sodankäynnin (РЕБ) kyvykkyyksiä ja vahvistettiin hankintasopimukset. Lisäksi sovittiin liikkuvien tuliryhmien ja ilmatorjuntalinjojen uudelleenjärjestelystä Venäjän vahvistettujen iskusuunnitelmien mukaisesti, ja valtiovarainministeriö sai tehtäväkseen hankkia lisäresursseja logistiikkatarpeisiin.
-
Venäjän drooni iski kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla
Venäjä toteutti drooni-iskun kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla. Iskun taustaa vasten tiedetään, että 13. syyskuuta Venäjä iski drooneilla kahdesti lähellä Jahodyn-raja-asemaa Ukrainan ja Puolan rajalla. Aiemmin syyskuussa joukko eurooppalaisia poliitikkoja ja entisiä valtionpäämiehiä oli matkustanut Ukrainasta erikoisjunalla, ja pian sen jälkeen drooni iski samalla alueella olleeseen junan veturiin. Kukaan ei loukkaantunut iskussa.
-
Iran pyytänyt Venäjältä moderneja Geran-5-ohjusdroneja käytettäväksi Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan
Financial Times kertoo länsimaisiin tiedustelutietoihin vedoten, että Iran on pyytänyt Venäjältä uudenaikaisia Geran-5-suihkukäyttöisiä droneja käytettäväksi mahdollisessa sodassa Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Geran on venäläinen versio iranilaisesta Shahed-iskudronesta, jonka tuotanto alkoi vuonna 2023 ja jota on sen jälkeen jatkuvasti kehitetty Ukrainan sodassa testattujen muutosten myötä.
-
Trump: Ukraina voi saada lisenssin Patriot-ohjusten tuotantoon, mutta vain "vanhemman version"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi toimittajille lentokoneessaan, että Ukraina voi saada lisenssin valmistaa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ohjuksia, mutta vain "vähemmän modernia" versiota. Trump ei täsmentänyt, mistä ohjusversiosta neuvotteluissa tarkalleen on kyse. Lausunto tuli päivää sen jälkeen, kun Zelenskyi sanoi Trumpin kanssa "poliittisesti" ratkaisseensa Patriot-ohjusten tuotantokysymyksen.
-
Saksa aikoo varata lähes 3,4 miljardia euroa Tomahawk-ohjuksien ja Typhon-laukaisimien hankintaan
Saksan puolustusministeriö suunnittelee varaavansa lähes 3,4 miljardia euroa yhdysvaltalaisten Tomahawk-risteilyohjusten ja niihin liittyvien Typhon-laukaisimien ostoon. Summa perustuu sisäiseen suunnitteluasiakirjaan, jonka Politico on nähnyt. Kyseessä olisi Sakan ensimmäinen oma maasijoitteinen pitkän kantaman iskukyky, joka on tarkoitettu Venäjän pelotteeksi.
-
Venäläinen drooni iski matkustajajunan veturiin lähellä Puolan rajaa, diplomaattijuna ehti lähteä
Aamulla 13. syyskuuta 2026 Venäjän drooni osui Kiova–Warszawa-reitillä olleen matkustajajunan veturiin Yahodynasemalla Volynian alueella, noin kaksi kilometriä Puolan rajalta. Diplomaattijuna, jossa oli muun muassa Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, oli lähtenyt asemalta aiemmin drooniuhan vuoksi. Iskussa ei syntynyt uhreja.
-
Ukrainan ulkoministeri vaatii länsikumppaneita asettamaan Venäjälle pakotteet jokaisen massiivisen iskun jälkeen
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha esitti yhteisessä tiedotustilaisuudessa Varsovassa vierailleen Puolan ulkoministerin Radosław Sikorskin kanssa Kiovassa, että länsikumppaneiden tulisi luopua odottamasta suuria pakotepaketteja ja sen sijaan langettaa Venäjälle pakotteet jokaisen Ukrainaan tehdyn massiivisen iskun jälkeen. Sybiha nosti esiin erityisesti niin kutsutun "Anti-Ballistic Package" -paketin sekä tarpeen estää venäläisten ballististen ohjusten ja droonien tuotantoa. Hän varoitti, että Venäjä käyttää yhä länsi- ja eurooppalaisvalmisteisia komponentteja asejärjestelmissään, ja kehotti EU:ta ja Natoa kiristämään painostusta myös Mustanmeren satamien ja siviilialusten hyökkäysten vuoksi.
-
Toinen räjähdys Bulgarian EMCO-asetuksella – viranomaiset tutkivat mahdollista sabotaasia
Bulgarian Gabrovon alueella sijaitsevalla EMCO-asevarastolla syttyi yöllä 12. syyskuuta räjähdyksen jälkeinen tulipalo. Kyseessä on toinen EMCO:n laitoksella muutamien viikkojen sisällä tapahtunut vastaava tapaus. Bulgarian sisäministeri Ivan Demerdzhijev kertoi viranomaisten tutkivan useita versioita, mukaan luk mahdollista sabotaasia ja yhteyttä elokuussa toisella EMCO-laitoksella sattuneeseen tulipaloon. EMCO on bulgarialaisen asekauppiaan Emilian Gebrevin omistama yhtiö, jonka varastoilla on säilytetty muun muassa Ukrainaan ja Georgiaan tarkoitettuja ampumatarvikkeita.
-
Ukrainan puolustusministeri tapasi Yhdysvaltain senaattoreita – esitti listan aseavun tarpeista
Ukrainan puolustusministeri Yevheniy Khmara tapasi kolme Yhdysvaltain senaattoria ja luovutti heille konkreettisen listan Ukrainan sotilaallisista tarpeista, erityisesti ilmapuolustuksen osalta. Khmara kiitti Yhdysvaltoja tuesta asetoimituksissa PURL- ja JUMPSTART-mekanismien kautta ja varoitti Venäjän lisäävän iskuja siviilikohteisiin ja viljalaivoja vastaan.
-
Ukrainan puolustusministeriö myönsi maksuviiveet "eBalyt"-ohjelman valmistajille
Ukrainan puolustusministeriö on vahvistanut, että maan "eBalyt"-ohjelman mukaisia toimituksia tehneille puolustusvälinevalmistajille maksettavat korvaukset ovat viivästyneet. Ministeriö kutsui viiveitä "teknisiksi" ja selitti niitä suunnitelmilla rahoittaa ohjelma uudelleen EU:n luottovaroista sekä tulossa olevilla muutoksilla pisteytysjärjestelmään. Ministeriö vakuutti, että rahat on varattu vuoden loppuun asti ja kaikki jo toimitetusta kalustosta maksetaan.
-
Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä Leipzig/Halle-lentokentän drooni-iskussa – toinen yhdistetty Venäjän GRU:hun
Saksan viranomaiset ovat tunnistaneet kaksi pääepäiltyä 4. elokuuta Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneessa drooni-iskussa, jossa räjähteillä varustettu drooni laskeutui ukrainalaisen Antonov-koneen viereen mutta ei räjähtänyt. Epäillyt ovat Valko-Venäjän kansalainen Andrii Ka. ja Venäjän kansalainen Oleg Le., johon tutkijat yhdistävät yhteyden Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun. Saksa syytti 1. syyskuuta virallisesti Venäjää teon yrityksestä ja päätti sulkea Venäjän Bonnin pääkonsulaatin ja Venäjän talon Berliinissä.
-
Koretsky: Ukrainalla vuoden loppuun mennessä 56,5 miljardin dollarin rahoitushaaste
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky esitteli Yalta European Strategy -foorumilla kaksi kiireellistä rahoitushaastetta vuoden loppuun mennessä: 29,5 miljardia dollaria vahvistettua makrotalousrahoitusta on vaarassa, ja puolustusvoimille tarvitaan lisäksi 27 miljardia dollaria. Hallitus on luvannut nopeuttaa asiakirjojen valmistelua marraskuun 1. päivästä lokakuun 15. päivään.