Aihe: Sotilasapu
-
Ukraina ja Kanada solmivat Drone Deal -sopimuksen – 30 % tuotannosta Ukrainalle
Ukrainan presidentti Zelenskyi ja Kanadan pääministeri Mark Carney tutustuivat Albertassa drooneihin, jotka ovat ensimmäisten joukossa toimimassa Ukrainan ja Kanadian Drone Deal -sopimuksen puitteissa. Sopimuksen on määrä valmistua alle kahdessa viikossa New Yorkin YK:n yleiskokouksen aikaan, ja 30 prosenttia tuotannosta ohjautuu Ukrainalle.
-
EU hyväksyi 6,1 miljardin euron lainäerän Ukrainalle – kohteena droonit ja Patriot-ohjukset
Euroopan komissio on virallisesti hyväksynyt 6,1 miljardin euron luottoerän Ukrainalle droonien ja Patriot-ilmatorjuntaohjusten, mukaan lukien PAC-3 -ohjusten, hankintaan. Asiasta ilmoitti Brysselissä EU:n puolustus- ja avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius. Jotta EU-rahoitus voitiin suunnata asehankintoihin kolmansista maista, jäsenvaltioiden oli hyväksyttävä erikseen viisi poikkeusta normaaleista hankintasäännöistä.
-
EU tutkii vaihtoehtoa siirtää jäädytettyjä Venäjän varoja Euroclearista EU:n hallinnoimaan säilyttäjään
EU:ssa keskustellaan suunnitelmasta, jossa jäädytetyt venäläisvarat siirrettäisiin Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään. Tavoitteena on kiertää Belgian oikeudelliset huolet ja tukea Ukrainaa. Ukraina on jo lähettänyt konkreettisen ehdotuksen Brysseliin, mutta EU pitää ajatusta toistaiseksi teoreettisena, eikä komissio ole esittänyt lainsäädäntöluonnosta.
-
Ukrainan ilmapuolustuksen ohjusten varastot loppumassa Venäjän lisätessä drooni- ja ohjustuotantoa
Ukrainan varastot Patriot-järjestelmien PAC-3-ohjuksista ja F-16-hävittäjien AIM-ohjuksista ovat lähes tyhjät, kun Venäjä tehostaa Geran-4- ja Geran-5-suihkudrooniensa sekä ballististen ohjusten tuotantoa. Ukraina hakee tilalle eurooppalaisia vaihtoehtoja: vanhempia ranskalais-italialaisia SAMP/T -pattereita Aster-ohjuksineen sekä yhteiseurooppalaista Freyja-torjuntaohjushanketta. PAC-3-ohjuksen vientiversion hinta on noin seitsemän miljoonaa dollaria, mikä ajaa etsimään edullisempia ratkaisuja.
-
Ukrainan puolustusvoimat iski useisiin venäläisiin kohteisiin Krimillä, Donbassissa ja Novorossijskissa
Ukrainan asevoimat ilmoitti 8. syyskuuta ja 9. syyskuuta yön aikana tehneistä iskuista miehitetyllä Krimillä, Donetskin ja Luhanskin alueilla sekä Venäjän Novorossijskin laivastotukikohdassa. Kohteina olivat muun muassa Project 12150 "Mangust" -partiovene Sevastopolissa, elektroniikka- ja komentomittausantenneja Krimillä, UAV-varastoja ja ammusvarastoja Donbassissa sekä Kalibr-risteilyohjuksia kuljettava fregatti "Admiral Essen" Novorossijskissa. Venäjä ei vahvistanut menetyksiään; Radio Liberty totesi, ettei se voinut itsenäisesti vahvistaa tietoja julkaisuhetkellä.
-
Ukraina kertoo EU-kumppaneille tarvitsevansa 27 miljardia dollaria lisää vuoden loppuun mennessä
Presidentti Zelenskyy kertoi eurooppalaisille kumppaneille, että Ukraina tarvitsee 27 miljardia dollaria lisärahoitusta vielä tämän vuoden aikana. Eu:n virkamiehet yllättyivät pyynnön koosta ja kyseenalaistavat varojen käytön tehokkuutta sekä tarpeen perusteita. Ukraina on pyytänyt apua myös Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, Kanadalta ja Japanilta sekä vaatii EU:ta hyödyntämään jäädytettyjä venäläisiä varoja.
-
Støre: drooni oli vahingoittua Zelenskyin lentokonetta Moldovasta lähdön aikana – Norjan viranomaiset ja Ukrainan presidentinkanslia kiistävät uhan olleen suoran
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kertoi 9. syyskuuta NRK:lle, että drooni oli vahingoittua Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin lentokonetta, kun se nousi Moldovasta kohti Osloa 8. syyskuuta. Støre ei tarkentanut, kuinka läheltä drooni kävi tai oliko kyse tahallisesta teosta. Norjan valtiosihteeri Bhanuja Rasiah ja Ukrainan presidentinkanslian lähde sanoivat myöhemmin, ettei ole tiedossa, oliko drooni suora uhka koneelle, ja kutsui Støren kuvausta vaarasta "liioitteluksi". Zelenskyi osallistui 9. syyskuuta kuningas Harald V:n hautajaisiin Oslossa ja tapasi vierailun aikana Norjan johtoa keskustellakseen ilmapuolustuksesta ja FREYJA-ohjelmasta.
-
Ukrainan tiedustelu: Venäjä testaa uutta jopa 800 kilometrin ballistista ohjusta ja voi käyttää kokeita iskuihin Länsi-Ukrainaan
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelun (HUR) apulaispäällikkö Vadym Skibitsky kertoi Ukraina–NATO-edustajainneuvoston istunnossa, että Venäjä aikoo suorittaa loppuvuoden aikana uuden, jopa 800 kilometrin kantomatkan ballistisen ohjuksen lopputestit. Hänen mukaansa kokeiden aikana Venäjä voi yrittää iskeä kohteisiin Länsi-Ukrainassa. Samalla Ukraina kärsii PAC-2-torjuntaohjusten pulasta Patriot-järjestelmiinsä, ja Saksa ilmoitti 8. syyskuuta siirtävänsä kiireellisesti PAC-2-ohjuksia Bundeswehrin varastoista Ukrainalle.
-
Ramstein-kokouksessa Saksa lupasi PAC-2-ohjuksia ja Britannia 100 miljoonaa puntaa Ukrainan ilmapuolustukseen
8. syyskuuta järjestetyssä 36. Ramstein-muotoisessa Ukrainan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa Saksa ilmoitti toimittavansa kiireellisesti PAC-2-torjuntaohjuksia ja lisää AIM-9-ohjuksia liittouman varastoista sekä käynnistävänsä City Dome -hankkeen Ukrainan kaupunkien suojaamiseksi. Britannia ilmoitti 100 miljoonan punnan eli noin 116 miljoonan euron paketista Patriot-ohjuksia ja muuta ilmapuolustuskalustoa Ukrainan tukemiseksi ennen talvea. Samalla EU salli Ukrainalle 3,2 miljardin euron poikkeuksen käyttää EU:n lainaa Patriot-ohjusten hankintaan.
-
Zelenskyi kertoo tapaavansa Trumpin syyskuun 20. päivän paikkeilla – keskustelun ytimessä Yhdysvaltain ballististen ohjusten torjuntaohjukset
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 8. syyskuuta odottavansa tapaamista Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa syyskuun 20. päivän tienoilla. Tapaamisen pääaiheeksi hän nimesi amerikkalaisten ballististen ohjusten torjuntaohjusten toimitukset Ukrainalle. Ukrainalaiset lähteet korostavat Venäjän 7.–8. syyskuuta tekemän suurhyökkäyksen paljastamaa ohjustorjuntakyvyn akuuttia puutetta, ja Yhdysvaltain erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner vierailivat Kiovassa 6. syyskuuta.
-
Venäjä teki massiivisen yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta
Venäjän joukot iskivät Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta käyttäen kymmeniä ballistisia ja risteilyohjuksia sekä 166 iskudroonia. Iskussa sai surmansa ainakin kaksi ihmistä Solomjanskin piirissä, ja vahinkoja kirjattiin vähintään viidessä piirissä. Iskut tulivat välittömästi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat lähteneet Kiovasta 6. syyskuuta.
-
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen: Ukraina voi ostaa Patriot-ohjuksia 90 miljardin euron lainalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen, joka sallii Ukraina ostaa Yhdysvalloissa valmistettuja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia EU:n 90 miljardin euron Ukraina-tukilainasta. Seuraava maksuerä on 3,2 miljardia euroa. Sopimuksen tervehtivät yhteisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.
-
Ukrainan iskut Permiin, Rjazaniin ja Tatarstaniin – öinen droonien hyökkäys osui yhteen Venäjän suurimmista öljynjalostamoista
Yöllä 7. syyskuuta droonit iskivät Venäjän Permin kaupunkiin ja muille alueille. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Ukrainan joukkojen osuneen öljynjalostamoihin Permin aluepiirissä, Rjazanin alueella ja Tatarstanissa sekä iskeneen droonien varastointi- ja laukaisupaikkaan Kurskin alueella ja kohteeseen Mustallamerellä. Permin kohteena ollut Lukoil-Permnefteorgsintez on yksi Venäjän suurimmista öljynjalostamoista, joka käsittelee yli 13 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Iskussa kuoli yksi ja haavoittui neljä ihmistä Permissä.
-
Yhdysvaltain erityislähettiläät vierailivat Kiovassa – ei läpimurtoa, kolmen osapuolen neuvottelut tavoitteena
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat 5. syyskuuta Vladimir Putinia Moskovassa ja 6. syyskuuta Volodymyr Zelenskyiä Kiovassa. Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta, joista toiseen osallistuivat Ranskan, Saksan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet kertoivat käyneensä keskusteluja sodan lopettamisen parametreistä ja Ukrainalle annettavasta "talvipaketista", mutta konkreettisesta läpimurrosta ei ilmoitettu. Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ei sulje pois paluuta kolmen osapuolen neuvotteluihin, mutta ajankohdasta on ennenaikaista puhua.
-
Lavrov kutsui Saksan Leipzig-lennokkivastetta "todellisen sodan aluksi"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui Saksan reagointia Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneeseen drooni-iskun yritykseen "todellisen sodan aluksi". Hän vertasi Saksan päätöstä sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa ja lopettaa "Venäjän talon" toiminta Berliinissä diplomaattisuhteiden katkaisuihin ennen toista maailmansotaa. Saksa oli aiemmin syyttänyt Venäjää drooni-iskun yrityksestä, joka kohdistui ukrainalaiseen An-124-rahtikoneeseen elokuun alussa.
-
EU:n ja Ukrainan drooni-allianssin ensimmäinen kokous pidetään Brysselissä 11. syyskuuta
EU:n ja Ukrainan drooni-allianssin ensimmäinen kokous järjestetään 11. syyskuuta Brysselissä. Siihen osallistuvat EU:n puolustuskomentaja Andrius Kubilius ja 19 droonivalmistajaa EU-maista sekä yhdeksän ukrainalaista drooniyritystä. Kokouksen tavoitteena on arvioida nykytilannetta, aikatauluttaa toimia ja keskustella ensimmäisistä toimenpiteistä.
-
EU-komissio: Yhdysvalloilta ei tullut virallista pyyntöä korvauksista Ukraina-avusta
EU-komissio ilmoitti 4. syyskuuta, ettei se ollut saanut Yhdysvalloilta virallista pyyntöä vaatia Eurooppaa korvaamaan Joe Bidenin kaudella annettua sotilaallista apua Ukrainalle. Asiasta kertoi komission apulaistiedottaja Olof Gill vastauksena Donald Trumpin Truth Social -viestissään 3. syyskuuta esittämään vaatimukseen. Komission tiedottaja Christian Wigand korosti, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat Ukrainan suurin avunantaja, yli 220 miljardilla eurolla.
-
Espanja lisää Patriot-lento-ohjusten toimituksia Ukrainalle
Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares ilmoitti 3. syyskuuta EU:n ulkoministerikokouksessa Irlannissa, että Espanja lisää Patriot-lento-ohjusten toimituksia Ukrainalle. Ilmoitus seurasi Albaresin ja Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybihan kahdenvälistä tapaamista 2. syyskuuta.
-
Ukrainan merivoimat iski droonilla venäläiseen Nefrit-alukseen Sotshin satamassa
Ukrainan merivoimien miehittämätön pintakulkuneuvo iski 3. syyskuuta Venäjän lipun alla purjehtineeseen monikäyttöiseen huoltoalukseen Nefritiin Sotshin satamassa Krasnodarin alueella. Iskun jälkeen aluksen alueella havaittiin voimakas räjähdys ja savua. Ukrainan merivoimat kuvailivat iskua iskuksi vihollisen logistiikkaan ja sotataloudelliseen infrastruktuuriin.
-
Trump väittää Yhdysvaltain ammussarjojen olevan "käytännössä rajattomat" ja vaatii Eurooppaa maksamaan takaisin Ukrainalle annetun avun
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kirjoitti 3. syyskuuta Truth Social -tilillään, että Yhdysvalloilla on "käytännössä rajattomat" keski- ja korkean luokan ammusvarastot. Hän sanoi tuotannon olevan ennätyksellisellä tasolla ja että Yhdysvallat pitää ammuksia toistaiseksi itsellään mutta jatkaa myyntiä liittolaisille pian. Trump väitti Bidenin hallinnon antaneen Ukrainalle ilmaiseksi enemmän ammuksia kuin Yhdysvallat käytti Iran-operaatiossa ja ilmoitti vaativansa Euroopalta takaisin satoja miljardeja dollareita, jotka annettiin Ukrainalle ja Natolle ilmaiseksi.