Aihe: Sotilasapu
-
NATO–Ukraina-neuvoston hätäkokous käsitteli Ukrainan ilmapuolustusta
NATO–Ukraina-neuvosto kokoontui hätäkokoukseen Naton päämajassa vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Naton pääsihteeri Mark Rutte, ja siihen osallistuivat kaikkien 32 Naton jäsenvaltion pysyvät edustajat. Ukrainaa edustivat varapuolustusministeri Serhiy Boiev ja kenraalimajuri Serhiy Sobko sekä Naton-lähetystön päällikkö Alona Hetmanchuk. Kokous pidettiin salaisena, ja sen kiireellisyyden taustalla olivat Venäjän uudet ilmaterroritaktiikat, mukaan lukien suihkumoottorikäyttöiset Shahed-lennokit.
-
Zelenskyi: korkean nopeuden torjuntadroonien tuotantoa vauhditettava Venäjän reaktiivisia Shahed-lennokkeja vastaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pitän 3. syyskuuta korkeimman ylipäällikön esikunnan (Stavka) kokouksen, jonka pääaiheena oli Venäjän reaktiivisten "Shahed"-tyyppisten lennokkien torjumiseen tarkoitettujen suurnopeuksisten torjuntadroonien tuotannon kiihdyttäminen. Zelenskyin mukaan prototyypit ovat jo olemassa ja työ niiden tehon nostamiseksi vaaditulle tasolle on käynnissä. Samalla käsiteltiin yritysten osallistumista tiettyjen ilmatorjuntajärjestelmien tuotantoon, toimitukseen ja viritykseen, ja sille asetettiin konkreettiset määräajat.
-
Ukrainalaiset F-16-hävittäjät kärsivät akuutista ohjuspulasta – pilottien on ammuttava kohteita tykeillä
Ukrainan F-16-pilotit kohtaavat akuutin ilmataisteluohjusten pulan, minkä vuoksi he joutuvat joissain päiväsaikaan tehdyissä taistelulennoissa turvautumaan koneen omaan tykkiin venäläisten ilmamaalien torjumiseksi. Asiasta kertoi 2. syyskuuta The War Zone -julkaisu, jonka tiedot perustuvat Newsmax-toimittaja Shelby Wilderin haastatteluun korkea-arvoisen ukrainalaisen ilmavoimien komentajan kanssa. Komentaja korosti, että ilman aseistusta oleva lentokone on hyödytön, ja vaati lisää ilmataisteluohjuksia sekä Patriot-torjuntaohjuksia.
-
Britannia ja Ranska keskustelivat SCALP-ohjusten kokoonpanolinjojen perustamisesta Ukrainaan
Ison-Britannian pääministeri Andy Burnham ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat Downing Streetillä ja keskustelivat seuraavista askeleista SCALP-risteilyohjusten paikallisten kokoonpanolinjojen perustamiseksi Ukrainaan. Tapaamisessa käytiin läpi myös edellisellä viikolla Kiovassa pidetyn "halukkaiden liittouman" kokouksen tulokset.
-
Münchenissä alkoi yli 5 000:n pitkän kantaman taisteludroonin sarjatuotanto Ukrainalle
Saksalais-amerikkalainen puolustusyhtiö Auterion ja ukrainalainen kumppani Airlogix ovat aloittaneet yli 5 000:n pitkän kantaman kamikaze-taisteludroonin sarjatuotannon Münchenin lähellä Saksassa. Noin 300 miljoonan euron arvoisen Saksan hallituksen tilauksen on määrä valmistua vuoden 2027 puoliväliin mennessä. Droonit valmistetaan Auterion ja helmikuussa perustetun yhteisyrityksen kautta, ja niihin kuuluu myös jopa 1 500 kilometrin kantomallin versio.
-
Tanskan tiedustelu varoittaa: Venäjä suunnittelee sabotaasia Tanskan puolustusteollisuutta vastaan
Tanskan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu (PET) varoitti julkisesti, että Venäjän tiedustelupalvelut suunnittelevat konkreettisia sabotaasioperaatioita Tanskan puolustusteollisuusyrityksiä vastaan. PET:n vastavakoiluosaston päällikkö Emil Græsholm kertoi, että ensisijaisia kohteita ovat Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen apuun kytköksissä olevat yritykset ja että mahdollisia sabotaasimuotoja ovat muun muassa tuhopoltot. Venäjä värvää Tanskan kansalaisia sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla – usein ilman, että nämä tiedostavat työskentelevänsä Moskovan laskuun.
-
Saksa syyttää Venäjää Leipzigin drooni-iskusta ja lisää sotilaallista tukea Ukrainalle
Berliini tunnusti 1. syyskuuta Venäjän osallisuuden elokuun alun drooni-iskuun Leipzig/Halle-lentokentällä ja ilmoitti vastatoimista. Hallitus suunnittelee toimittavansa Ukrainalle tuhansia iskudrooneja ja Iris-T-ilmatorjuntaohjuksia sekä syventävänsä tiedusteluyhteistyötä. Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja "Russisches Hausin" Berliinissä sekä ajaa uusia EU-pakotteita. AfD-puolue vaatii tutkimaan mahdollista "ukrainalaista jälkeä" tapahtumassa.
-
Venäjän laajamittainen drone-isku osui 13 oblastiin – Zelenskyi vaatii vahvistusta ilmapuolustukseen
Venäjä toteutti yöllä 3. syyskuuta laajamittaisen drone-hyökkäyksen Ukrainaan, joka aiheutti tuhoja tai vahinkoja 13 eri oblastissa. Odessassa droonen isku kerrostaloon vahingoitti asuntoja kerroksissa 10–17 ja loukkaantui 17 ihmistä, joista kolme lapsia. Presidentti Zelenskyi sanoi Venäjän jatkavan eskalaatiota ja vetosi kumppaneihin ilmapuolustuksen vahvistamiseksi.
-
Ukrainan ilmapuolustus pudotti Venäjän Geran-5-ohjuksia Kiovan lähellä toista päivää
Ukrainan ilmapuolustus pudotti Venäjän reaktiivisia Geran-5-iskudrooneja Kiovan alueella toisena peräkkäisenä päivänä 3. syyskuuta, kertoi presidentin neuvonantaja Serhiy "Flash" Beskrestnov. Kiovassa annettiin ilmahälytys kuusi kertaa, droonien osumat tai niiden sirpaleet vahingoittivat kolmea kaupunginosaa, ja 13 ihmistä loukkaantui – heistä kuusi on sairaalahoidossa, yksi lapsi mukaan lukien.
-
EU:n tilintarkastustuomioistuin: puolustusvalmius vuoteen 2030 epävarmaa
EU:n tilintarkastustuomioistuin (ECA) julkaisi katsauksen, jonka mukaan EU:n tavoite saavuttaa puolustusvalmius vuoteen 2030 mennessä on edelleen vaikea saavuttaa. Syiksi mainitaan riippuvuus Yhdysvalloista sekä kansallisten puolustusjärjestelmien pirstoutuneisuus. Samanaikaisesti EU-maiden puolustusmenot nousivat 79 prosenttia vuosina 2020–2025 ja suurin osa hankinnoista ohjautui blokkien ulkopuolelle.
-
Rubio vahvisti USA:n ja Ukrainan neuvottelevan Patriot-lisenssistä – tuotanto ei ratkaise akuuttia pulaa
USA:n ulkoministeri Marco Rubio vahvisti 2. syyskuuta, että Yhdysvallat neuvottelee Ukrainan kanssa lisenssistä Patriot-järjestelmän ohjusten tuotantoon. Rubio varoitti, että tuotannon käynnistäminen kestäisi useita vuosia eikä auttaisi Ukrainan lyhyen aikavälin tarpeisiin.
-
Ukraina pyytää EU:lta usean miljardin euron lainaa Patriot-ohjusten hankintaan – von der Leyen: "oikeaan suuntaan menossa"
Ukraina on virallisesti pyytänyt Euroopan komissiota käyttämään usean miljardin euron osuutta EU:n 90 miljardin euron tukilainasta PAC-3-torjuntaohjusten hankintaan Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti pyynnön vastaanottamisen 2. syyskuuta ennen tapaamistaan Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa Brysselissä ja sanoi EU:n jäsenvaltioiden käsittelevän pyyntöä. PAC-3-ohjukset valmistetaan Yhdysvalloissa, joten niiden hankinta vaatii poikkeuksen lainan "osta eurooppalaisia" -sääntöön.
-
Ukraina varoitti kansainvälistä siviili-ilmailua Venäjän ilmatilan vaaroista ja ilmoitti asiasta ICAO:lle
Ukraina ilmoitti 2. syyskuuta virallisesti kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle ICAO:lle, että Venäjän ilmatila on vaarallinen siviili-ilmailulle lisääntyneen sotilastoiminnan vuoksi. Presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti 1. syyskuuta, että Venäjän ilmatila on muuttumassa täysin turvattomaksi droonien ja ohjusten vuoksi. Asiasta ilmoittivat myös ulkoministeri Andri Sybiha ja infrastruktuuriministeri Mykola Kalašnyk. Presidentti Vladimir Putin kutsui Zelenskyin lausuntoa valtio terrorismiksi ja uhkasi vastatoimilla.
-
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.
-
Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja lopettaa Venäjän talon Berliinissä – syynä Leipzigin drooni-isku
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa ja irtisanovansa Venäjän talon (Russisches Haus) toiminnan Berliinissä vastatoimina Leipzig/Hallen lentoasemalla elokuussa tapahtuneeseen drooni-iskuun, jonka Saksa katsoo Venäjän syyksi. Drooni löydettiin 4. elokuuta ukrainalaisen Antonov-rahtikoneen läheltä. EU kutsui Venäjän suurlähettilään, ja ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas luonnehti iskua valtion tukemaksi terrorismiksi. Kreml kiisti syytökset.
-
Tusk: Skarżysko-Kamiennan droonitehtaan palo oli tahallinen tuhopoltto – tutkitaan terroritekoina
Puolan pääministeri Donald Tusk ilmoitti 2. syyskuuta, että Skarżysko-Kamiennassa sijaitsevan WB Electronicsin eli Grupa WB:n droonitehtaan palo yöllä 30.–31. elokuuta oli epäilemättä tahallinen tuhopoltto ja sabotaasi. Erillinen tulipalo syttyi myös JFG Compositesin tuotanto- ja varastotiloissa Lublinissa. Puolan kansallinen syyttäjänvirasto on käynnistänyt tutkinnan, joka koskee osallistumista vieraan tiedustelupalvelun toimintaan Puolaa vastaan sekä terroristista rikosta. Tusk varoitti, että lähiviikot ja -kuukaudet voivat olla kriittisiä, sillä hänen arvionsa mukaan Venäjä suunnittelee jännitteiden kiristämistä ja tilanteen horjuttamista Keski- ja Itä-Euroopassa.
-
Saksa asetti Venäjälle pakotteita Leipzigin drooni-incidentin jälkeen – sulkee Venäjä-talon ja Bonnin konsulin
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta useista Venäjään kohdistuvista toimista, mukaan lukien Berliinin Venäjä-talon sopimuksen irtisanominen ja Bonnin Venäjän pääkonsulaatin sulkeminen. Toimet tulivat sen jälkeen, kun Saksa virallisesti syytti Venäjää Leipzigin lentoasemalla tapahtuneesta drooni-iskusta, joka osui ukrainalaiseen rahtikoneeseen.
-
Tulipalo puolalaisella WB Electronicsin droonitehtaalla – viranomaiset tutkivat tahallisen sytytyksen mahdollisuutta
Yöllä 31. elokuuta Skarżysko-Kamiennassa Puolassa syttyi tulipalo WB Electronicsin droonivalmistustehtaalla. Puolan sisäisen turvallisuuden virasto ABW kertoo tutkivansa tahallisen sytytyksen ja mahdollisen sabotaasin mahdollisuutta. Tehdas valmistaa FlyEye- ja Warmate-drooneja, joita käyttävät sekä Puolan että Ukrainan armeijat. Henkilövahinkoja ei aiheutunut.