Ukrainan tiedustelu: Venäjä testaa uutta jopa 800 kilometrin ballistista ohjusta ja voi käyttää kokeita iskuihin Länsi-Ukrainaan
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelun (HUR) apulaispäällikkö Vadym Skibitsky kertoi Ukraina–NATO-edustajainneuvoston istunnossa, että Venäjä aikoo suorittaa loppuvuoden aikana uuden, jopa 800 kilometrin kantomatkan ballistisen ohjuksen lopputestit. Hänen mukaansa kokeiden aikana Venäjä voi yrittää iskeä kohteisiin Länsi-Ukrainassa. Samalla Ukraina kärsii PAC-2-torjuntaohjusten pulasta Patriot-järjestelmiinsä, ja Saksa ilmoitti 8. syyskuuta siirtävänsä kiireellisesti PAC-2-ohjuksia Bundeswehrin varastoista Ukrainalle.
Pääkohdat
- Venäjä suunnittelee vuoden 2026 loppuun mennessä uuden, jopa 800 km:n kantomatkan ballistisen ohjuksen lopputestit.
- Tiedot esitti HUR:n apulaispäällikkö Vadym Skibitsky Ukraina–NATO-edustajainneuvoston istunnossa.
- Skibitskyn mukaan testien aikana Venäjä voi yrittää iskeä kohteisiin Länsi-Ukrainassa.
- Venäjän Iskander-M-ohjuksen virallinen kantama on 500 km; asiantuntijat arvioivat kevennetyllä taistelukärjellä jopa 700 km.
- Ukrainalla on pulaa Patriot-järjestelmien PAC-2-torjuntaohjuksista, joita tarvitaan ballististen ohjusten torjuntaan.
- Saksa ilmoitti 8. syyskuuta siirtävänsä kiireellisesti PAC-2-ohjuksia Bundeswehrin varastoista Ukrainaan.
- Venäjä tehostaa ohjus- ja drooni-iskuja aiheuttaak Ukrainassa sosioekonomisen kriisin ja pyrkii kasvattamaan ballististen ohjusten tuotantoa ja kantamaa.
Miksi tämä on tärkeää
Skibitskyn esiin nostama 800 kilometrin kantomatka ylittäisi Venäjän nykyisen Iskander-M-ohjuksen noin 500 kilometrin virallisen ja asiantuntijoiden arvioiman noin 700 kilometrin ulottuvuuden, mikä syventäisi ballististen iskujen uhkaa Länsi-Ukrainassa. Samaan aikaan Ukraina kärsii Patriot-järjestelmiensä PAC-2-torjuntaohjusten pulasta, ja sekä Saksan siirto että Yhdysvaltain lisenssikysymys etenevät hitaasti. Ukrainalaisen tiedustelun tulkinnassa ohjusohjelma on osa laajempaa Venäjän strategiaa: iskujen tehostaminen sosioekonomisen kriisin synnyttämiseksi, hyökkäyssodan jatkaminen, Mustanmeren saarto sekä yritykset vetää Valko-Venäjä mukaan sotaan.
Mitä tapahtui
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäämajan (HUR) apulaispäällikkö Vadym Skibitsky kertoi Ukraina–NATO-edustajainneuvoston istunnossa 8. syyskuuta 2026, että Venäjä aikoo suorittaa vielä tämän vuoden aikana uuden ballistisen ohjustyypin lopputestit. Ohjuksen kerrottiin kykenevän jopa 800 kilometrin kantamaan, ja Skibitskyn mukaan testien aikana Venäjä voi yrittää iskeä kohteisiin Länsi-Ukrainassa. Hän kuvaili Venäjän tehostavan ohjus- ja drooni-iskuja aiheuttaak Ukrainassa sosioekonomisen kriisin ja kasvattavan ballististen ohjusten tuotantomäärää ja kantamaa.
Ukraina kärsii samanaikaisesti Patriot-järjestelmiensä PAC-2-torjuntaohjusten pulasta. Saksa ilmoitti 8. syyskuuta siirtävänsä kiireellisesti PAC-2-ohjuksia Bundeswehrin varastoista Ukrainaan. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kerrotaan aluksi suostuneen sallimaan ukrainalaisen Patriot-torjuntaohjusten tuotannon, mutta myöhemmin alkaneen epäröidä lisenssin myöntämistä. HUR:n edustaja Cherniak raportoi elokuun lopussa, että Venäjä on kääntynyt Pohjois-Korean puoleen saadakseen uusia KN-30-ballistisia ohjuksia, joiden ominaisuudet ovat aiemmin siirrettyjä malleja paremmat.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaismediat nostavat keskiöön HUR:n varoituksen ja korostavat erityisesti uhkaa Länsi-Ukrainassa. Samalla raportointi tuo esiin Ukrainan ilmapuolustuksen haavoittuvuuden: Patriot-torjuntaohjusten pulan ja niiden kotimaisen tuotannon tai lisensoinnin hitauden. Uutisointi liittää ohjusuhkan osaksi laajempaa Venäjän näännyttämissotaa, johon kuuluvat tehostetut ohjus- ja drooni-iskut sosioekonomisen kriisin synnyttämiseksi, Mustanmeren saarto ja yritykset vetää Valko-Venäjä mukaan sotaan.
Tausta
Venäjän Iskander-M-ohjuksen virallinen kantama on 500 kilometriä, ja asiantuntijat arvioivat kevennetyllä taistelukärjellä päästävän jopa 700 kilometriin; nyt esillä oleva 800 kilometrin järjestelmä merkitsisi askelta pidemmälle. Venäjä iski Länsi-Ukrainaan, muun muassa Lvivin alueelle, Oreshnik-keskimatkan ballistisilla ohjuksilla vuoden 2026 alussa. HUR:n päällikkö Oleh Ivashchenko on arvioinut, että taloudellisesta heikkenemisestä huolimatta Venäjällä voi olla resursseja jatkaa sotaa vuosille 2027 ja 2028 ja että Venäjän väsyttäminen vaatii yhteistyötä kumppaneiden kanssa. HUR:n tietojen mukaan Venäjä menetti elokuussa 2026 sotatoimissa 43 000 sotilasta samalla, kun se kutsui palvelukseen vain 39 000, ja Venäjän yleisesikunta pitää liikekannallepanon tehostamista pääkeinona Donbassin täyteen miehittämiseen ja strategisen aloitteen saavuttamiseen.