Aihe: Sotavangit
-
Zelenskyi määrittää Ukrainan punaiset rajat ennen kolmiosallista neuvottelua
Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä aikovat järjestää kolmiosallisen neuvottelukokouksen marraskuun ensimmäisellä puoliskolla. Presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti, ettei Ukraina suostu neuvottelujen päättymiseen neutraaliin asemaan, armeijan koon rajoittamiseen tai alueiden luovuttamiseen, ja nimeti energiaptauksen mahdolliseksi ensimmäiseksi konkreettiseksi edistysaskeleeksi.
-
Ukrainan sotilaat toteuttivat maan alla hyökkäyksen Kupjanskissa
Ukrainan 2. kansalliskaartin "Hartia" ja muut yksiköt toteuttivat Kupjanskissa maan alla käytävän hyökkäysoperaation "Veles". Operaatiossa estettiin venäläisten jalkaväkiryhmien tunkeutuminen kaasuputken kautta Kupjanskiin ja saatiin hallintaan Oskilin lähellä oleva putkiosuus. Ukrainian sotilaat kertoivat mukaan kaaponneensa yli 30 venäläistä sotilasta.
-
Paavi Leo XIV:n erityislähettiläs Matteo Zuppi pääsi ensimmäisenä ulkomaalaisena tapaamaan Venäjällä pidätettyjä ukrainalaisia sotavankeja
Paavi Leo XIV:n erityislähettiläs, kardinali Matteo Zuppi, pääsi ensimmäisenä ulkomaalaisena fyysisesti tapaamaan Venäjällä pidätettyjä ukrainalaisia sotavankeja koko mittasotaisten hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Hänen vierailuaan koskevasta tiedosta ilmoitti 24. lokakuuta Ukrainian kansanjalkeen tiedotusviranomainen Dmytro Lubinets. Lisäksi Venäjä ilmoitti saman päivän tiedustaneensa Lubinetsille Zuppin pääsystä sillä hetkellä vangittuna oleviin ukrainalaisiin.
-
Venäjän paoissa olleista ukrainalaisista palasi kotiin 270 ihmistä
Ukraina ja Venäjä toteuttivat 23. lokakuuta suuren vankienvaihdon, jonka seurauksena 270 ukrainalaista palasi Venäjän vankeudesta. Vapaiksi pääsivät muun muassa 61 Suomen kansallisen kaartin joukkojen 3057-osaston palvelusta sekä 35 Azovin taistelijaa. Useimmat palanneet olivat Mariupolin puolustajia, ja mukana oli kolme Chornobylin ydinvoimalan vangiksi joutunutta kansallikaartilaista.
-
Venäjän joukot teloittivat ukrainalaisia sotavankeja Huljajpilen suunnalla – sotasyyllistutkinta aloitettu
Venäjän miehittäjät, todennäköisesti 38. erillisestä moottorikivääriprikaatista, teloittivat aiemmin vangitsemiansa ukrainalaisia sotilaita Huljajpilen suunnalla Zaporižžjan alueella. Asiasta kertoi "Etelä"-joukkojen yhteenliittymän tiedottaja Maksym Kravčuk Ukrainska Pravdalle. Ukrainan yleisen syyttäjän toimisto on aloittanut esitutkinnan sotarikoksesta.
-
Ukrainan tiedustelun erikoisyksikkö väijytti Venäjän erikoisjoukkoja Zaporižžjan suunnalla
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelun (HUR) "Timurin erikoisyksikkö" toteutti vastavakoiluoperaation Zaporižžjan suunnalla ja neutralisoi kaksi Venäjän asevoimien yleisesikunnan tiedustelun (GU GŠ) 10. erillisen kaartin erikoisjoukkoprikaatin palvelusmiesten ryhmää. Yksi venäläissotilas otettiin vangiksi. Radio Liberty totesi, ettei se voi riippumattomasti varmentaa tiedustelun raporttia.
-
Etelä-Korea kutsuu suurlähettiläänsä takaisin Ukrainoista Pohjois-Korean sotavankikohun takia
Etelä-Korean ulkoministeriö ilmoitti 8. lokakuuta kutsumansa suurlähettiläänsä Park Hee-changin (Park Ki-chanin) takaisin Ukrainoista. Päätös seuraa diplomaattista kiistaa, joka syntyi sen jälkeen kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi vangittua pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle. Samalla osapuolet ovat kiistelleet Etelä-Korean väitetyistä polttoainetoimituksista Venäjälle.
-
Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria
The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.
-
Etelä-Korean presidentti uhkasi Ukrainaa "lisätoimilla" kahden pohjoiskorealaisen sotavangin paljastuksen vuoksi
Etelä-Korean presidentti Lee Jae Myung uhkasi 2. lokakuuta X-julkaisussa "lisätoimilla", ellei Ukraina pyydä julkisesti anteeksi sitä, että presidentti Volodymyr Zelenskyi paljasti Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa kahden pohjoiskorealaisen sotavangin siirron Etelä-Koreaan. Ukrainalaiset kiistävät, että maiden välillä olisi ollut salassapitosopimusta, ja ulkoministeri Andrii Sybiha kuvasi tilannetta "diplomaattiseksi väärinkäsitykseksi".
-
Puolan ja Valko-Venäjän ulkoministerit tapasivat New Yorkissa – Sikorski puhui "läpimurrosta"
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski tapasi Valko-Venäjän ulkoministerin Maxim Ryzhenkovin YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Sikorski kuvaili tapaamista "läpimurroksi" ja kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen ministeritason kohtaaminen Puolan ja Valko-Venäjän välillä todennäköisesti sitten vuoden 2016. Keskustelujen aiheina olivat rajatilanne ja alueellinen turvallisuus, ja Sikorskin mukaan hän pyysi Valko-Venäjää muun muassa estämään Venäjää käyttämästä sen aluetta droonien ja ohjusten laukaisuun.
-
Zelenskyi puhui YK:n yleiskokouksessa: kutsui Putinia ”potilas nollaa” ja varoitti käänteestä tekoälyn aikakauteen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti 23. syyskuuta puheen 81. YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Hän kutsui Vladimir Putinia ”potilas nollaksi”, joka levittää sodan ideaa maailmassa, ilmoitti kahden pohjoiskorealaissotavangin siirrosta Etelä-Korealle ja kertoi Venäjän käyttävän 47 maan kansalaisia taistelijoinaan. Zelenskyi esitteli myös FREYJA-ohjustentorjuntaohjelman, varoitti Venäjän tulevan talven olevan tuskallinen, jos Venäjä jatkaa Ukrainan energiajärjestelmien iskemistä, ja kehotti lopettamaan sodan ennen kuin tekoäly alkaa tehdä päätöksiä taistelukentällä.
-
51 YK:n jäsenvaltiota vaatii Venäjää hyväksymään välittömän ja ehdoittoman tulitauon
Ukraina on hyväksynyt täydellisen, välittömän ja ehdoittoman tulitauon, ja 51 YK:n jäsenvaltiota antoi 23. syyskuuta yhteisen julkilausuman, jossa ne vaativat Venäjää tekemään samoin sekä sitoutumaan merkityksellisiin rauhanneuvotteluihin. Yhdysvallat ei liittynyt julkilausumaan. Allekirjoittaneet vaativat muun muassa kaikkien pakkosiirrettyjen ja laittomasti pidätettyjen ukrainalaisten siviilien – etusijalla lapset – välitöntä paluuta sekä täydellistä sotavankien vaihtoa.
-
Mellitopolilainen eläkkeellä oleva toimittaja tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen miehitysalueen oikeudessa
Venäjän miehittämänä olevan Zaporižžjan alueen miehitysoikeus tuomitsi 4. syyskuuta 2026 eläkkeellä olevan mellitopolilaisen toimittajan Iryna Levtšenkon 15 vuodeksi vankeuteen vakoilusta. Levtšenko on ollut venäläisessä vankeudessa yli kolme vuotta; hänen miehensä vapautettiin elokuussa 2024. Ukraina neuvottelee Venäjän kanssa erillistä rata sopirait 28 ukrainalaisen vangitun journalistin vapauttamisesta.
-
Budanov kertoo NYT:lle käyneensä vuosia takakanavia GRU:n johdonin ja Wagnerin Prigozhinin kanssa
Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Kyrylo Budanov kertoi The New York Times -lehdille 4. syyskuuta julkaistussa haastattelussa pitäneensä pitkään yhteyttä Venäjän sotilastiedustelun GRU:n johtajaan amiraali Ihor Kostyukoviin sekä Wagner-palkkasoturiyhtiön perustajaan Jevgeni Prigozhiniin. Budanov neuvoi presidentti Volodymyr Zelenskyiä olemaan hyväksymättä Donbasia koskevia kompromisseja, jotka antaisivat Venäjälle muodollisen hallinnan alueista, joita sen armeija ei ole onnistunut valloittamaan taistelukentällä.
-
Ukrainan sotilastiedustelu varoittaa disinformaatiokampanjasta HURia vastaan – taustalla SBU:n yhteenotto Kiovassa
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö (HUR) ilmoitti 3. syyskuuta, että käynnissä on kohdennettu disinformaatiokampanja, jonka tarkoitus on mustamaalata sotilastiedustelua ja sen taisteluyksiköitä. Kampanjan väitetään houkuttelevan mukaan mediataloja, bloggaajia ja epäilyttäviä Telegram-kanavia myös rahallisella korvauksella. Varoitus annettiin HURin ja SBU:n välisen aseellisen yhteenoton sekä RDK:n apulaiskomentaja Stepan Kaplunovin pidätyksen ja väitetyn sieppauksen jälkeen.