Aihe: Sotarikokset
-
Venäjän drooni iskeytyi Rivnen yliopistoon – ainakin 30 haavoittui
Venäjän drooni osui 13. lokakuuta aamulla Rivnen valtiollisen humanitaarisen yliopiston rakennukseen Rivnen kaupungin keskustassa. Tulipalossa tuhoutui lähes kokonaan musiikkitaiteen tiedekunnan tilat, ja iskussa haavoittui kymmeniä ihmisiä, pääasiassa yliopiston hallintohenkilökuntaa. Kaikki opiskelijat olivat suojissa iskun aikana. Ukraina on käynnistänyt esitutkinnan sotarikoksista.
-
11 lasta palautettu Venäjän miehittämältä alueelta Hersonin alueelta Ukrainaan
Yksitoista lasta — seitsemän poikaa ja neljä tyttöä, iältään 1 vuoden 4 kuukaudesta 17 vuoteen — palautettiin tilapäisesti miehitetyltä Hersonin alueelta Ukrainan hallitsemalle alueelle. Operaation järjesti hyväntekeväisyysjärjestö Save Ukraine osana presidentti Volodymyr Zelenskyin käynnistämää Bring Kids Back UA -aloitetta. Tiedot palautuksesta kertoi Hersonin alueen sotilashallinnon johtaja Oleksandr Prokudin.
-
Venäjän ilmaisku osui kahteen kerrostaloon Slovjanskin kaupungissa Donetskin alueella
Venäjän joukot tekivät 11. lokakuuta aamulla kello 09:45 ilmaiskun Slovjanskin kaupunkiin Donetskin alueella. Iskussa käytettiin kolmea FAB-250-pommia, jotka osuivat kahteen kerrostaloon ja tuhosivat kokonaan yhden viisikerroksisen talon porraskäytävän. Uhriluvut tarkentuivat päivän aikana: alustavasti neljä haavoittunutta, myöhemmin seitsemän ja erään myöhemmän laskelman mukaan kymmenen haavoittunutta ja yksi kuollut. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että ihmisiä saattaa yhä olla raunioiden alla.
-
Venäjän KAB-pommit iskivät Harkovan asuinalueelle – yksi nainen kuoli, useita haavoittui
Venäjän joukot iskivät 11. lokakuuta ohjatuilla pommeilla (KAB) Harkovan Nemyshljanskyin piirin yksityiselle asuinalueelle. Iskussa kuoli yksi nainen, joka loukkaantui vakavasti ja kuoli matkalla sairaalaan, ja haavoittuneiden määrä nousi päivän aikana kolmesta vähintään kymmeneen, joukossa 7-vuotias poika. Iskussa tuhoutui kaksi taloa kokonaan ja vaurioitui noin 15 muuta.
-
Venäjän drooni iski Harkovan sairaalaan – viisi loukkaantui, mukana pelastaja
Lauantaina 10. lokakuuta Venäjän joukot tekivät drooni-iskuja Harkovan kaupungin Slobidskyi- ja Kholodnohirskyi-alueille. Slobidskyi-alueen sairaalarakennukseen osunut isku aiheutti tulipalon, joka levisi kolmeen kerrokseen. Viisi ihmistä loukkaantui, heidän joukossaan pelastustyöntekijä. Iskua tutkitaan sotarikoksena.
-
Kuznetsovin puolustus aikoo esittää kahden komentajan kirjalliset todistukset Nord Stream -oikeudenkäynnissä
Saksan syyttäjän mukaan ukrainalainen Serhii Kuznetsov johti ryhmää, joka sabotoi Nord Stream -kaasuputket vuonna 2022. Hän on nostanut puolustuksen, joka aikoo esittää kahden hänen sotilaskomentajansa kirjallisen valaehtoisen todistuksen. Toista heistä on kutsuttu koko operaation todennäköiseksi järjestäjäksi. Kuznetsov itse ei aio todistaa eikä hän myönnä osallisuuttaan. Ukraina kiistää syytökset.
-
Venäjän ohjattujen pommien isku Zaporižžjaan – yksi kuoli, 23 loukkaantui
Aamulla 9. lokakuuta Venäjän joukot iskivät Zaporižžjaan ohjatuilla ilmapommeilla. Iskut osuivat asuinalueelle, yhteen kerho- ja harrastetiloja sisältävään rakennukseen sekä ajoneuvoihin. Yksi 48-vuotias mies sai surmansa, ja loukkaantuneiden määrä nousi päivän aikana yhteensä 23:een. Ukrainan viranomaiset ovat käynnistäneet esitutkinnan iskusta sotarikoksena.
-
Venäjä pyytänyt Alankomailta ICC:n puheenjohtajan Tomoko Akanen luovutusta
Venäjän syyttäjänvirasto lähetti Alankomaiden viranomaisille luovutuspyynnön Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) puheenjohtajasta Tomoko Akanesta. Vastaavia pyyntöjä lähetettiin useille muille maille kahdeksan muun ICC:n edustajan luovuttamiseksi, mukaan lukien entinen syyttäjä Karim Khan. Taustalla on Venäjän vuodesta 2023 lähtien käymä oma rikosoikeudellinen vaino ICC:n virkamiehiä kohtaan sen jälkeen, kun tuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Vladimir Putinista.
-
Venäjän isku Krahmatorskin bussiin vaati kymmeniä siviiliuhreja
Venäjän joukot iskivät 8. lokakuuta kahteen matkustajabussiin Krahmatorskissa Donetskin alueella. Aamupäivällä annettu alustava uhrimäärä oli 12 kuollutta, mutta illan aikana Donetskin alueen sotilashallinnon päällikkö Vadym Filashkin ilmoitti luvun nousseen 30 kuolleeseen ja 18 haavoittuneeseen; jotkut myöhemmät raportit puhuivat 33 kuolleesta. Iskun seurauksena julkinen liikenne keskeytettiin Krahmatorskissa ja Slovjanskissa, ja aloitettiin sotarikostutkinta.
-
Venäjän drooni-iskut Koivulle ja Koivun alueelle 8. lokakuuta vaativat useita uhreja
Venäjän joukot iskivät aamulla 8. lokakuuta drooneilla Koivuun ja Koivun alueelle. Droonien osumat tai niiden sirpaleet vaurioittivat muun muassa kerrostalon, jossa toimi liike, sekä useita varastoja ja yksityiskoteja. Päivän aikana ilmoitettu kuolonuhrien määrä nousi useaan, ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Iskut aiheuttivat Koivuun ja alueelle sähkökatkoksia ja laskivat vedenpainetta kaupungin oikean rannan piireissä.
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
Ukraina antoi poissa olevana rikosilmoituksen Mustanmeren laivaston komentajalle – taustalla Kiovan asuintaloon 2024 tehty isku
Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) ja syyttäjät antoivat 6. lokakuuta poissa olevana rikosilmoituksen Venäjän Mustanmeren laivaston komentajalle, amiraali Serhiy Pinchukille. Häntä epäillään 8. heinäkuuta 2024 tapahtuneesta Kiovan asuintaloon tehdystä 3M-14 Kalibr-risteilyohjusiskusta, jossa kuoli 13 ihmistä, joista viisi oli lapsia. Iskussa tuhoutui kokonaan yksi asuintalon porraskäytävä. Iskussa käytettiin kymmentä Kalibr-ohjusta, jotka laukaistiin Mustallamerellä fregatti Admiral Makarovilta ja sukellusvene B-261 Velikiy Novgorodilta.
-
Hrоozan iskua koskeva oikeudenkäynti alkaa – seitsemän vastaajaa, 59 uhria
Ukrainalaiset syyttäjät ovat lähettäneet oikeuteen jutun lokakuussa 2023 tapahtuneesta venäläisen Iskander-M-ohjuksen iskusta Hrоozan kylän Sputnik-kahvilaan Harkovan alueella. Iskussa kuoli 59 siviiliä, viisi haavoittui. Vastaajina on seitsemän ihmistä: kaksi paikallista veljestä oppaina sekä viisi venäläistä sotilas komentajaa. Kaikkia syytetään poissa olevana (in absentia).
-
Venäjän massiivinen yhdistelmäisku Kiovaan ja Kiovan alueelle yön aikana 30. syyskuuta – lapsi kuoli, sähköverkko vaurioitui
Venäjä toteutti yöllä 29.–30. syyskuuta laajan, ballististen ohjusten ja lennokkien yhdistelmäiskun, jonka pääsuuntana oli Kiova ja Kiovan alue. Iskussa kuoli ainakin kolme ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Vyšhorodissa, ja useita rakennuksia vaurioitui neljässä kaupunginosassa. Presidentti Zelenskyin mukaan iskun pääkohde oli Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuri, ja pääministeri Koretskyi kutsui sitä ensimmäiseksi suureksi yhdistelmäiskuksi energiaverkostoa vastaan edellisen lämmityskauden päättymisen jälkeen.
-
Kansainvälinen vahinkorekisteri avasi kaikki 43 korvausvaatimusluokkaansa
Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vahinkojen kansainvälinen rekisteri (RD4U) avasi 30. syyskuuta kaikki 43 suunniteltua korvausvaatimusluokkaansa. Luokat kattavat vahingot yksityishenkilöille, oikeushenkilöille ja Ukrainan valtiolle. Rekisteriin on jo saapunut noin 195 000 hakemusta, joista yli 65 000 on hyväksytty. Rekisteri itse ei päätä korvauksista – se kirjaa vaatimukset, jotka siirretään tulevalle kansainväliselle korvauskomissiolle.
-
Ukrainan kansalliskaarti: Venäjän joukot käyttivät siviilejä suojanaan vetäytyessään Kupjanskista Harkovan alueella
Ukrainan kansalliskaartin 2. korps "Khartiian" tiedustelulennokit tallensivat 27. syyskuuta Venäjän joukkojen siirtävän siviilejä pois Kupjanskin yhteisöstä Harkovan alueella. Droonikuvassa näkyy yhdeksän ihmistä, joissa on lapsia, vanhuksia ja yksi kainalosauvoilla liikkuva. Khartiian mukaan siviilien seurassa kulkeneet siviilivaatteisiin pukeutuneet miehet olivat todennäköisesti venäläisiä sotilaita, jotka olivat riisuneet univormunsa ja vetäytyivät siviilien turvin. Siviilit ohjattiin Holubivkan kylän kautta "Shebelinka — Ostrohozk"-kaasuputkeen ja pakotettiin sen sisään. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha luonnehti tapahtumaa siviilien käyttämiseksi "ihmiskilpenä" ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavaksi loukkaukseksi.
-
Ukrainalaiset toimittivat drooneilla noin 4 000 kiloa ruokaa Venäjän miehittämään Oleškyn kaupunkiin
Hersonin aluehallinnon johtajan Oleksandr Prokudinin mukaan Ukrainan joukot toimittivat 27. syyskuuta drooneilla noin 4 000 kiloa elintarvikkeita 100 paikkaan Venäjän miehittämissä Oleškyissä. Kyseessä oli yksi suurimmista drone-kuljetuksista kaupunkiin, jossa siviilit ovat olleet käytännössä saarroksissa toukokuun lopusta lähtien. Samalla ukrainalaiset ja kansainväliset toimijat ovat varoittaneet humanitaarisesta katastrofista ja vaatineet Venäjää sallimaan evakuoinnin.
-
Venäjän droonit iskivät Kiovaan ja Kiovan alueelle yöllä 27. syyskuuta – yksi kuoli, useita haavoittui
Venäjän joukot iskivät 27. syyskuuta yöllä ja aamulla drooneilla useisiin Kiovan kaupunginosiin ja Kiovan alueelle. Solomjanskin kaupunginosassa yksi mies sai surmansa ja useita ei-asuinkäytössä olleita rakennuksia syttyi tuleen. Ševtšenkin kaupunginosassa haavoittui kolme ihmistä, joista kaksi oli 16-vuotiaita tyttöjä. Iskujen kohteina olivat muun muassa logistiikkayhtiö Zammlerin varasto Brovaryn piirissä sekä koulu Solomjanskissa. Osana laajempaa iskua Venäjä lähetti 170 iskudroonia, joista 76 oli suihkukäyttöisiä.
-
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu vaatii Oleshkyyn välitöntä tulitaukoa ja evakuointia
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty on vaatinut välitöntä paikallista tulitaukoa, esteetöntä humanitaarista pääsyä ja siviilien turvallista evakuointia Venäjän miehittämästä Oleshkyn kaupungista Hersonin alueella. Kaupungin asukkaat, mukaan lukien lapset, ovat jääköönä ilman riittävää ruokaa, lääkkeitä, vettä ja sähköä, eikä humanitaarisia toimituksia ole saatu perille toukokuun lopun jälkeen.
-
Suomi liittyi 21. valtiona erityistuomioistuimen perustamista koskevaan sopimukseen
Suomen hallitus hyväksyi erityistuomioistuimen perustamisen Venäjän hyökkäysrikosta Ukrainassa vastaan sekä kansainvälisen korvauskomission perustamisen ja toimitti esityksensä eduskunnalle. Suomesta tuli 21. valtio, joka liittyy sopimukseen.