Aihe: Sotarikokset
-
Venäjän yöllinen isku Odesaan vaurioitti sairaalaa, koulua ja asuinrakennysluotoja
Venäjän joukot tekivät yöllä 24. syyskuuta massiivisen yhdistelmäiskun Odessan kaupunkiin ja Odessan alueelle. Iskussa vaurioitui sairaala, koulu, asuinrakennuksia ja muita siviilikohteita. Kaksi ihmistä loukkaantui, ja Odessan alueen syyttäjänvirasto tutkii tapausta sotarikoksena.
-
Venäjän yöllinen ilmaisku Kiovaan osui viisikerroksiseen asuinrakennukseen – 15 pelastettu
Venäjä iski yöllä 22. syyskuuta Kiovaan drooneilla ja ballistisilla ohjuksilla. Dnipron kaupunginosassa osuma viisikerroksiseen asuintaloon aiheutti tulipalon kellarissa ja rakenteellisia tuhoja ensimmäisessä kerroksessa; pelastajat pelastivat 15 asukasta. Kaupunginosissa Darnytskyi, Holosiivskyi, Obolonskyi ja Petšerskyi kirjattiin lisävahinkoja. Aamun tietojen mukaan loukkaantuneita oli viisi Dnipron kaupunginosassa, ja kaupungin iltaan mennessä yhteensä kahdeksan. Kuolonuhreja ei raportoitu.
-
Trump allekirjoitti Lindsey Grahamin Venäjä-pakotelain – lasten pakkosiirrot kirjattiin nyt lakiin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (H.R. 5334). Laki sisältää ensimmäistä kertaa lakitasolla kirjatut pakotteet ukrainalaisten lasten pakkosiirrosta sekä laajat taloudelliset toimenpiteet Venäjän energia- ja rahoitussektoria vastaan.
-
YK raportoi noin 1 004 tapauksesta seksuaalista väkivaltaa Ukrainassa – 89 % yhdistetty Venäjän toimijoihin
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuore raportti dokumentoi noin 1 004 konfliktin liittyvää seksuaalisen väkivallan tapausta Ukrainassa helmikuun 2022 lopusta heinäkuun 2026 loppuun. Valtaosa tapauksista on yhdistetty Venäjän viranomaisten edustajiin. Asiasta ovat raportoineet muun muassa Ukrajinan ulkoministeriö ja YK:n ihmisoikeuspäällikkö Volker Türk.
-
Venäjä iski KAB-pommeilla Sumyyn – kaksi kaupungintalon työntekijää kuoli, seitsemänvuotias poika tehohoidossa
Venäjän joukot iskivät 18. syyskuuta illalla Sumyyn ja sen laitamille 6–7 ohjatulla ilmapommilla (KAB). Yksi pommeista osui suoraan kerrostaloon Kovpakivin kaupunginosassa 3. ja 4. kerroksen väliin. Iskussa kuoli kaksi Sumyn kaupunginvaltuuston työntekijää, ja useita ihmisiä loukkaantui. Pelastustyöt jatkuivat yöllä, ja uhrien määrä tarkentui useita kertoja seuraavien tuntien aikana.
-
Venäjän drooni-isku tappoi viisi matkustajabussissa Nikopolissa
Venäjän drooni iski aamulla 16. syyskuuta matkustajabussiin Nikopolin piirissä Dnipropetrovskin alueella Ukrainassa. Iskussa kuoli viisi ja haavoittui ainakin seitsemän ihmistä. Presidentti Volodymyr Zelenskyy kutsui iskua hirmuteoksi. Samana aamuna Venäjä iski droonilla myös Kyvi–Mykolajiv-reitin matkustajajunaan numero 122 Mykolajivin alueella.
-
Venäjän drooni-iskut iskivät useisiin piireihin Kiovassa 15 syyskuuta
Venäjä toteutti yöllä ja aamulla 15 syyskuuta drooni-iskun Kiovaan, jossa osumia sai kaksi Ukrnaftan huoltoasemaa Darnytskin ja Holosiivin piireissä, varastotiloja Obolonin piirissä sekä Solomjanskin ja Svjatotšynskin piireissä sijaitsevia kohteita. Iskuissa kuoli yksi ja loukkaantui 11 ihmistä.
-
Venäjän droonit vaurioittivat Odesan alueen siviilipelastusalusta Sapfiria
Venäjän droonit iskivät 13. syyskuuta yhteen Odesan alueen satamista ja vaurioittivat siviilikäytössä ollutta pelastusvintturia 'Sapfir'. Uhreista ei ole alustavien tietojen mukaan raportoitu. Ukrainan jälleenrakennus-, infrastruktuuri- ja liikenneministeriö tuomitsi iskun kansainvälisen humanitaarisen ja merioikeuden rikkomukseksi ja ilmoitti vievänsä asian Kansainväliselle merenkulkujärjestölle.
-
Venäjä iski 12. syyskuuta lähes 500 droonilla – Zelensky: "tarkoitus tuhota Ukrainan talous"
Venäjä käynnisti 12. syyskuuta koko päivän kestäneen droonihyökkäyksen Ukrainaan. Päiväaikana kello 6.30–18.00 ammuttiin 410 iskudroonia, joista 37 oli suihkukäyttöisiä. Ukrainalainen ilmapuolustus torjui tai vaikutti 336 drooniin, mutta 21 osumaa kirjattiin ja illalla noin 55 droonia oli yhä Ukrainan ilmatilassa. Presidentti Zelensky sanoi Venäjän yrittävän tuhota Ukrainan talouden murtaakseen maan vastarinnan ja vaati kansainvälisiltä kumppaneilta pakotteita venäläisoligarkeille.
-
Venäjän drooni-iskut kahdelle Ukrnaftan huoltoasemalle Kiovassa – kaksi kuoli
Aamulla 11. syyskuuta venäläiset droonit iskivät kahteen Ukrnaftan huoltoasemaan Kiovassa, Dnipron ja Obolonin kaupunginosissa. Obolonin asemaan osui kaksi kertaa. Iskussa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui kahdeksan, joista kuusi joutui sairaalahoitoon. Ukrnaftan johto kuvasi iskua tahalliseksi terroriksi siviiliväestöä kohtaan. Iskut tapahtuivat päivä sen jälkeen, kun drooni oli osunut Ukrnaftan asemalle Kiovan Holosiivin kaupunginosassa.
-
Anti-corruption center: State Bureau of Investigation tiesi Skelia-rykmentin rikoksista ainakin maaliskuusta lähtien
Ukrainan korruptiontorjuntakeskus ЦПК väittää, että valtion tutkintavirasto ДБР on saattanut tietää 425. erillisen rynnäkkörykmentin "Skelia" väitetyistä rikoksista ainakin maaliskuusta 2026 lähtien, mutta aloitti tutkinnat vasta Бабель-lehden kesäkuussa 2026 julkaiseman selvityksen jälkeen. Asiasta oli kirjoitettu ДБР:lle ja yleisen syyttäjän toimistolle useita kertoja aiemmin ilman, että esitutkintaa käynnistettiin. Tapaus on johtanut rikostutkintaan, rykmentin komentajan erottamiseen ja yksikön siirtämiseen Azov-korpereen alaisuuteen.
-
Ukraina: 1 688 siviiliä, joukossa 173 lasta, on kärsinyt Venäjän miinoista ja sodan räjähteistä
Ukrainan mukaan 1 688 siviiliä on kärsinyt Venäjän miinoista ja räjähtämättömistä sodan jäänteistä täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien. Uhreista 173 on lapsia ja suurin ammattiryhmä on maanviljelijät. Tiedot kerää Ukrainan miinojen vastaisen toiminnan pääosasto, ja jokaisesta tapauksesta avataan rikostutkinta Venäjää vastaan.
-
Venäjän drooni iski Manufaktura-ostoskeskukseen Sumyssa – kaksi kuollutta, ainakin 20 loukkaantunutta
Venäjän joukot iskivät 9. syyskuuta illalla droonilla Sumyssa sijaitsevaan Manufaktura-ostos- ja viihdekeskukseen. Suman alueen sotilashallinnon johtajan Oleh Hryhorovin mukaan iskussa kuoli kaksi ihmistä – 21-vuotias mies ja 21-vuotias nainen – ja loukkaantui ainakin 20, joista neljä oli lapsia. Rakennus ja pysäköintialueen ajoneuvot vaurioituivat, ja paikalla syttyi tulipalo. Suman yhteisö julisti 10. syyskuuta surupäivän uhrien muistoksi.
-
Venäjä iski evakuoituun matkustajajunaan Dnipron ja Zaporižžjan välillä – yksi konduktööri kuoli
Venäjän joukot iskivät 8. syyskuuta Dnipron ja Zaporižžjan väliseen lähijunaan sen jälkeen, kun juna oli pysäytetty ja matkustajat evakuoitu. Yksi konduktööreistä sai surmansa palattuaan junaan evakuoinnista huolimatta. Iskun vahvistivat Ukrzaliznytsian johdon edustajat. Samana päivänä drooni-iskut osuivat myös Kiovan–Sumyn junaan.
-
Diia-portaali avasi neljä uutta hakukategoriaa kansainväliseen vahinkorekisteriin
Ukrainan valtion palveluportaali Diia avasi 8. syyskuuta 2026 neljä uutta hakukategoriaa kansainväliseen Ukrainaa koskevaan vahinkorekisteriin (RD4U). Uudet kategoriat kattavat muun muassa oikeuden terveydenhuoltoon ja koulutukseen pääsyn menetyksen, muut kansainvälisen oikeuden loukkaukset sekä muut taloudelliset menetykset. Hakemukset ohjautuvat automaattisesti kansainväliselle rekisterille, joka on perusta tulevalle korvausmekanismille.
-
Venäjän avaruusjoukkojen upseeriin kohdistui murhayritys Engelsissä – uhrin epäillään olevan Ukrainaa vastaan iskuista epäilty kenraali
Tuntematon moottoripyöräilijä ampui 3. syyskuuta aamulla Venäjän ilmavoimien (VKS) upseerin kriittisesti Saratovin alueen Engelsin piirin Probudženijen kylässä. Venäläiset Telegram-kanavat ja riippumattomat mediat tunnistavat uhrin todennäköisesti 22. kaartin raskaan pommittajadivisioonan komentajaksi, kenraalimajuri Mykola Varpahovytšiksi. Ukraina oli neljä päivää aiemmin ilmoittanut hänelle epäilyn poissa olevana Ohtmatdyt-lastensairaalaan kohdistuneesta ohjusiskusta.
-
Helsingin hovioikeus lyhensi Rusich-ryhmän perustajan tuomiota elinkautisesta 12,5 vuoteen
Helsingin hovioikeus alensi Voislav Tordenin (oik. Jan Petrovski) tuomion elinkautisesta vankeudesta 12,5 vuodeksi. Torden on venäläisen uusnatsijärjestö Rusichin perustajajäsen, ja hänet tuomittiin Ukrainassa vuonna 2014 tehdyistä sotarikoksista. Hovioikeus katsoi, ettei näyttö riitä osoittamaan hänen henkilökohtaisesti ampuneen haavoittuneita ukrainalaissotilaita, eikä se luokitellut sotarikokseksi Rusich-symbolin kaiverrusta sotilaan poskeen.