Le Pen ja Philippe kiistelevät Ranskan vaalikampanjassa Ukrainan tuen jatkamisesta
Ranskan presidentinvaalien ehdokkaat Marine Le Pen (Kansallinen liittouma) ja Édouard Philippe (Horizons) joutuivat julkiseen kiistaan, kun Kansallinen liittouma vahvisti aikovansa lopettaa Ukraille annettavan avun päästessään valtaan. Philippe syytti Le Peniä Venäjän eduksi toimimisesta, Le Pen puolustautui ja vaati Ranskaa kutsumaan koolle suuren rauhankonferenssin.
Pääkohdat
- Kiista alkoi Kansallisen liittouman varapuheenjohtajan Louis Aliotin BFMTV-haastattelusta, jossa hän vahvisti äärioikeiston aikovan lopettaa Ukrainan tuen valtaan päästessään.
- Édouard Philippe kutsui avun "sulkemista" Venäjän palvelemiseksi ja varoitti, että Ukrainan heikentäminen uhkaa Euroopan ja Ranskan turvallisuutta.
- Marine Le Pen vastasi sanomalla Philippen kansainvälisen ansioluettelon olevan yhtä säälittävä kuin hänen talous- ja budjettituloksensa.
- Le Pen vaatii Ranskaa koolle kutsumaan kiireellisen suuren rauhankonferenssin diplomaattisen ratkaisun edistämiseksi.
- Le Pen muistutti, että Venäjän presidentti Vladimir Putin otettiin vastaan Versailles'n palatsissa ja Brégançonin linnoituksella Philippen ollessa pääministerinä Macronin ensimmäisen kauden aikana.
- Ranskan presidentinvaalit on määrä järjestää kahdella kierroksella huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 2027; Le Pen johtaa mielipidemittauksia.
- Elokuussa entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Gabriel Attal teki ilmoituksen väitetystä venäläisestä disinformaatiokampanjasta ennen vaaleja; ulkoministeri Jean-Noël Barrot varoitti Pariisin "ei sallivan minkäänlaista ulkopuolista sekaantumista".
Miksi tämä on tärkeää
Ukrainan tukipolitiikka on noussut keskeiseksi vaaliteemaksi Ranskan vuoden 2027 presidentinvaaleissa. Le Pen johtaa mielipidemittauksia, joten hänen puolueensa lupaus avun katkaisemisesta Ukrainalle koskettaa suoraan Ukrainan tulevaa tukea. Kiista asettaa vastakkain kaksi näkemystä: palveleeko Ukrainan tukeminen Ranskan ja Euroopan turvallisuutta vai tarkoittaako se Venäjän etujen ajamista.
Mitä tapahtui
Kansallisen liittouman varapuheenjohtaja Louis Aliot vahvisti BFMTV:n haastattelussa, että äärioikeisto aikoo lopettaa tuen Ukrainalle päästessään valtaan. Tämän jälkeen presidenttiehdokkaat Marine Le Pen ja Édouard Philippe ajautuivat julkiseen kiistaan. Philippe sanoi, että avun "sulkeminen" merkitsisi Venäjän palvelemista ja että Le Penin tavoittelema Ukrainan heikentäminen uhkaa Euroopan ja Ranskan turvallisuutta. Hän kutsui Le Peniä "heikkouden ja Kremliin alistumisen rikollisen mukautumisen ääneksi" ja totesi, että Le Penin valinnan tapauksessa Ukraina olisi jo kauan sitten hylätty. Le Pen vastasi, että Philippen kansainvälinen ansioluettelo on yhtä säälittävä kuin hänen talous- ja budjettituloksensa, ja muistutti, että Venäjän presidentti Vladimir Putin otettiin vastaan Versailles'n palatsissa ja Brégançonin linnoituksella Philippen ollessa pääministerinä Macronin ensimmäisen kauden aikana. Le Pen vaati myös Ranskaa kutsumaan kiireellisesti koolle suuren rauhankonferenssin diplomaattisen ratkaisun edistämiseksi.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet kehystävät kiistan suorana kamppailuna siitä, jatkuuko Ranskan ja sitä kautta koko Euroopan sotilaallinen ja poliittinen tuki Ukrainalle. Ukrainan tuki nostetaan keskiöön kiistan kohteena, ja Philippen Ukrainan tukea puoltava kanta esitetään eurooppalaisen turvallisuuden linjana, kun taas Le Penin kanta nähdään Venäjän etujen ajamisena.
Missä uutisointi eroaa
Marine Le Pen väitti, että sota on jo vaatinut kahden miljoonan ihmisen hengen, mikä on huomattavasti korkeampi luku kuin yleisesti raportoidut uhriarviot.
Tausta
Ranskan presidentinvaalit on määrä järjestää kahdella kierroksella huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 2027. Édouard Philippe toimi pääministerinä Emmanuel Macronin ensimmäisen kauden aikana, jolloin Venäjän presidentti Vladimir Putin otettiin vastaan Versailles'n palatsissa ja Brégançonin linnoituksella. Elokuussa entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Gabriel Attal teki ilmoituksen väitetystä venäläisestä disinformaatiokampanjasta ennen vuoden 2027 presidentinvaaleja. Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot varoitti, että Pariisi "ei tule sietämään minkäänlaisia ulkopuolisen sekaantumisen yrityksiä".