Le Pen ja Bardella tuomitsevat Venäjän toimet – sanoivat, ettei Venäjä saa sanella Ranskan politiikkaa
Kansallisen liiton (Rassemblement National) johtajat Marine Le Pen ja Jordan Bardella julkaisivat lauantaina 19. syyskuuta yhteisen kannanoton, jossa tuomittiin Venäjän vihamieliset toimet Ranskaa kohtaan ja vakuutettiin, ettei Venäjä voi sanella Ranskan politiikkaa. Lausunto tuli päivä Élysée-palatsissa pidetyn kokouksen jälkeen, johon Bardella osallistui ja jossa Ranskan poliittisille voimille kerrottiin maata kohtaavista geopoliittisista kriiseistä. Samalla Le Pen ja Bardella korostivat, että kansallinen keskustelu Ukrainalle annettavan tuen tasosta ja ehdoista on oikeutettua.
Pääkohdat
- Marine Le Pen ja Jordan Bardella julkaisivat 19. syyskuuta yhteisen kannanoton Venäjän vihamielisistä toimista Ranskaa vastaan.
- He totesivat, ettei Venäjä voi suoraan tai välillisesti sanella Ranskan politiikkaa pelottelun, uhkailujen tai destabilisoinnin avulla.
- He vakuuttivat, ettei mikään provokaatio voi pakottaa Ranskaa edistämään Venäjän sotilaallisia tavoitteita Ukrainassa.
- He tuomitsivat Venäjän päätöksen ottaa valtiovalvontaan Euroopan yritysten, kuten Nestlén ja Auchanin, Venäjällä toimivat yksiköt ja kutsivat sitä vihamieliseksi teoksi.
- He ilmaisivat tukensa kaikille toimenpiteille Ranskan strategisen infrastruktuurin suojaamiseksi.
- Lausunto annettiin päivä sen jälkeen, kun Élysée-palatsissa oli järjestetty poliittisille voimille tiedotustilaisuus geopoliittisista kriiseistä – tilaisuuteen osallistui Bardella, ei Le Pen.
Miksi tämä on tärkeää
Kannanotto on poikkeuksellisen jyrkkä Venäjä-linjaus puolueelta, jota on toistuvasti arvosteltu Venäjän-myönteisistä kannoista. Se annettiin päivä Élysée-palatsin geopoliittisen tilannekatsauksen jälkeen ja samalla, kun Euroopassa on lisääntynyt huoli Venäjän hybridioperaatioista – taustalla oli muun muassa 17. syyskuuta annettu Kremlin asetus, joka käytännössä takavarikoi useiden eurooppalaisten yhtiöiden Venäjällä olevat varat. Le Pen on kyselyiden mukaan vuoden 2027 presidentinvaalien ennakkosuosikki ja Bardella on nostettu esiin mahdollisena pääministerinä, joten kannanotolla on poliittista painoarvoa. Samalla se yhdistää Venäjä-kritiikin ehtoja Ukraina-tuelle: kansallinen keskustelu tuen tasosta ja ehdoista katsotaan oikeutetuksi.
Mitä tapahtui
Marine Le Pen ja Jordan Bardella julkaisivat 19. syyskuuta yhteisen kannanoton Venäjän vihamielisistä toimista Ranskaa kohtaan. He totesivat, ettei Venäjä voi sanella Ranskan politiikkaa pelottelun, uhkailujen, destabilisoinnin tai psykologisen painostuksen keinoin, ja että mikään provokaatio tai peiteoperaatio ei saa pakottaa Ranskaa edistämään Venäjän sotilaallisia tavoitteita Ukrainassa. He myös korostivat, että Ranskassa on oikeutettua käydä demokraattista keskustelua Ukrainalle annettavan tuen tasosta ja ehdoista, mutta ulkomainen painostus ei sitä ole. Le Pen ja Bardella tuomitsivat Venäjän päätöksen ottaa valtiovalvontaan Euroopan yritysten, kuten Nestlén ja Auchanin, Venäjällä toimivat varat ja kutsivat sitä vihamieliseksi teoksi, joka vahingoittaa suoraan eurooppalaisyritysten etuja ja oikeuksia. He ilmaisivat tukensa kaikille toimenpiteille Ranskan strategisen infrastruktuurin suojaamiseksi ja katsoivat, ettei Ranska voi jättää rankaisematta mitään vihamielisiä tekoja, jotka kohdistuvat sen alueeseen, infrastruktuuriin, strategisiin etuihin tai ihmisiin. Kannanotto seurasi Élysée-palatsissa pidettyä kokousta, johon Bardella osallistui ja jossa Ranskan poliittisille voimille kerrottiin geopoliittisista kriiseistä; Le Pen ei osallistunut kokoukseen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet ovat käsitelleet Le Penin ja Bardellan kannanottoa poikkeuksellisen jyrkkänä Venäjä-kritiikkinä ja nostaneet esiin erityisesti Venäjän vihamieliset toimet – varojen takavarikoinnin ja hybridiuhat – laukaisevana tekijänä. Ne korostavat lausunnossa Ukraina-ulottuvuutta: Le Pen ja Bardella vakuuttivat, ettei Ranskaa voida pakottaa edistämään Venäjän sotilaallisia tavoitteita Ukrainassa, mutta samaan aikaan pitävät kansallista keskustelua tuen tasosta ja ehdoista oikeutettuna. Ukrainalaiset lähteet mainitsevat historiallisena kontekstina vuoden 2014 lainan National Rallylle moskovalaiselta pankilta sekä Le Penin vierailun Moskovaan ja tapaamisen Putinin kanssa vuonna 2017. Ukrainalaismediat ovat myös yhdistäneet kannanoton Le Penin aiempiin lausuntoihin, joissa hän on todennut Ranskan kykenemättömäksi ylläpitämään aiempaa rahoitustukeaan Ukrainalle.
Missä uutisointi eroaa
Lähteiden välillä on ero siinä, miten Le Penin mahdollinen osallistuminen vuoden 2027 presidentinvaaleihin arvioidaan. Osa artikkeleista kertoo, että 31. maaliskuuta 2025 annettu tuomio – neljä vuotta vankeutta, josta kaksi ehdollista ja kaksi vuotta kotiarestissa, sekä viiden vuoden kielto julkisiin virkoihin – käytännössä estää häntä asettumasta ehdolle. Toisen lähteen mukaan vetoomustuomioistuin kuitenkin vahvisti tuomion heinäkuussa, mutta salli hänen asettua ehdolle vaaleissa.
Tausta
Taustaa kannanotolle antaa 18. syyskuuta presidentti Emmanuel Macronin ilmoitus, että hän on kehottanut hallitusta valmistelemaan suunnitelman kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi Venäjän hybridihyökkäyksiltä. Vain kaksi päivää aiemmin, 16. syyskuuta, Le Pen oli todennut, ettei Ranska voi ylläpitää aiempaa taloudellista tukeaan Ukrainalle, ja kutsunut tätä kantaa ei-vihamieliseksi Ukrainaa kohtaan. Bardella on aiemmin esittänyt, että Ranskan tulisi saada taloudellista vastinetta Ukrainalle annettavalle sotilas- ja rahoitustuelle, ja viitannut Yhdysvaltain niin sanuttuun 'mineraalisopimukseen' esimerkkinä. Puolan pääministeri Donald Tusk on kertonut tiedustelutietojen viittaavan Venäjän suunnitelmiin hybridihyökkäyksistä Ukrainaa tukevia maita vastaan. EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolestaan ilmoittanut EU:n valmistelevan uutta turvallisuusstrategiaa, joka täydentäisi Naton peruskirjan 4. artiklaa. Kio Institute:n Ukraine Support Trackerin mukaan Ranska on antanut Ukrainalle helmikuun 2022 jälkeen yhteensä 26,2 miljardia euroa tukea, josta 7,9 miljardia on suoraa kahdenvälistä apua ja 18,3 miljardia Ranskan osuutta EU-tason tuesta.