Marine Le Pen: Ranska ei voi enää jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista entiseen tapaan
Ranskan äärioikeistolaisen Kansallinen liittouma -puolueen epävirallinen johtaja Marine Le Pen ilmoitti LCI-televisiokanavan haastattelussa, että Ranska ei voi enää tarjota Ukrainalle samaa taloudellista tukea kuin aiemmin maan oman taloustilanteen heikentymisen vuoksi. Le Pen korosti, ettei hänen kantansa ole "vihamielinen teko Ukrainaa kohtaan", ja että Ranska voi yhä kouluttaa ukrainalaissotilaita ja toimittaa puolustusvälineistöä. Hän ajoi myös "suuren rauhankonferenssin" järjestämistä Venäjän hyökkäyssodan diplomaattiseksi ratkaisemiseksi. Lausunnon välitti Le Figaro, ja sen referoivat muun muassa Ukrainska pravda ja Yevropeiska pravda.
Pääkohdat
- Le Pen sanoi, ettei Ranska voi enää tarjota Ukrainalle samaa taloudellista apua kuin aiemmin Ranskan taloustilanteen heikennyttyä.
- Le Pen vakuutti, ettei hänen kantansa ole "vihamielinen teko Ukrainaa kohtaan".
- Le Penin mukaan Ranska voi yhä kouluttaa ukrainalaissotilaita ja toimittaa puolustuskalustoa.
- Le Pen ajoi "suuren rauhankonferenssin" järjestämistä Venäjän sodan diplomaattiseksi ratkaisemiseksi.
- Le Pen on Kansallinen liittouma -puolueen epävirallinen johtaja ja johtaa selkeästi vuoden 2027 presidentinvaalien kannatuskyselyjä.
- Le Pen otti vastaan Kremlissä vuoden 2017 vaalikampanjan aikana, mistä vastustajat ovat arvostelleet häntä.
- Puolueen virallinen puheenjohtaja Jordan Bardella on myös puhunut Ukraina-tuen lähestymistavan uudelleenarvioinnin puolesta.
Miksi tämä on tärkeää
Le Pen johtaa vuoden 2027 Ranskan presidentinvaalien kannatuskyselyjä selvällä marginaalilla, mikä tekee hänen Ukraina-kannastaan ratkaisevan tulevan Ranskan politiikan kannalta. Lausunto viestii mahdollisesta suunnanmuutoksesta yhden Euroopan suurvalan Ukraina-politiikassa: taloudellinen tuki olisi supistumassa, vaikka sotilaskoulutus ja varustetoimitukset jatkuisivat. Le Penin ajama "suuri rauhankonferenssi" edustaa linjaa, joka poikkeaa nykyisestä ranskalaispolitiikasta ja nojaa diplomaattiseen ratkaisuun Venäjän aloittamassa sodassa.
Mitä tapahtui
Marine Le Pen, joka on Kansallinen liittouma -puolueen epävirallinen johtaja, sanoi ranskalaisen LCI-kanavan haastattelussa, että Ranska ei voi enää antaa Ukrainalle samaa taloudellista tukea kuin tähän asti Ranskan oman taloustilanteen heikentymisen takia. Hän painotti, ettei kyse ole vihamielisyydestä Ukrainaa kohtaan, ja että Ranska voi yhä kouluttaa ukrainalaisia sotilaita ja toimittaa heille varusteita itsepuolustukseen. Le Penin mukaan Ranska käyttää jo nyt 1,7 miljardia euroa tukeakseen Ukrainaa, mutta maan taloustilanne tekee jatkamisen mahdottomaksi samalla tasolla. Hän nosti esiin näennäisen ristiriidan: samaan aikaan kun väitetään, ettei eläkeindeksointiin ole rahaa, EU-budjettiin ohjataan miljardeja euroja. Le Pen kannatti myös "suuren rauhankonferenssin" järjestämistä Venäjän hyökkäyssodan diplomaattiseksi ratkaisemiseksi. Le Figaro julkaisi lausunnon 16. syyskuuta, ja sen referoivat ukrainalaismedioista muun muassa Yevropeiska pravda.
Tausta
Marine Le Pen vieraili Kremlissä vuoden 2017 presidentinvaalikampanjansa aikana, ja hänen vastustajansa ovat arvostelleet häntä liian myötämieliseksi Venäjää kohtaan. Vuonna 2014 Le Penia syytettiin yhdeksän miljoonan euron lainan ottamisesta venäläispankista vaalikampanjaansa. Vuonna 2025 hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen (josta kaksi vuotta sähköisenä valvontana) ja 100 000 euron sakkoihin sekä viiden vuoden julkisen vallan käyttökieltoon Euroopan parlamentin avustajavarojen väärinkäyttöön liittyneessä jutussa. Pariisin tuomioistuin lievensi tuomiota heinäkuussa 2026, mikä mahdollistaa teoriassa osallistumisen vuoden 2027 vaaleihin. Kansallinen liittouma -puolueen virallinen puheenjohtaja marraskuusta 2022 lähtien on ollut Jordan Bardella, joka voisi nousta pääministeriksi Le Penin voitessa vaalit ja joka on myös puhunut Ukraina-tuen lähestymistavan uudelleenarvioinnin puolesta. Le Pen on aiemmin osallistunut kolmeen presidentinvaaliin (2012, 2017, 2022) ja hävinnyt jokaisen. Ranskan presidentinvaalit on määrä järjestää 18. huhtikuuta 2027, ja toinen kierros on 2. toukokuuta 2027. Ranskan nykyinen presidentti ja pääministeri ovat saavuttaneet suosiomittakaavassa historian matalimmat lukemat.