Ukraina suunnittelee 2–3 miljardin dollarin sotariski-vakuutusrahastoa – rahoitus tulisi osin korotetusta arvonlisäverosta

Miksi tämä on tärkeää

Ehdotus loisi merkittävän uuden mekanismin ukrainalaisten yritysten – erityisesti suuryritysten – auttamiseksi Venäjän hyökkäysten aiheuttamissa vahingoissa, joita nykyiset ohjelmat eivät riittävästi kata. Rahoitus vaatisi kuitenkin arvonlisäveron korotusta 20 prosentista 21 prosenttiin, mikä on poliittisesti arkaluonteinen toimenpide ja vaikuttaa suoraan kuluttajiin ja yrityksiin. Rahasto on osittain riippuvainen kansainvälisten avunantajien yhteisrahoituksesta, mikä sitoo kotimaisen veropolitiikan ulkoisen avun ehtoihin. Lisäksi korvaukset eivät käynnistyisi ennen 1. tammikuuta 2027, joten yritykset kantavat sotariski-tappioita vielä kuukausien ajan.

Mitä tapahtui

Ukrainan talous- ja ympäristöministeri Oleksandr Kravchenko kertoi toimittajatapaamisessa hallituksen suunnitelmista perustaa erityinen sotariski-vakuutusrahasto yrityksille. Rahaston kokonaispääomaksi kaavaillaan 2–3 miljardia dollaria, ja sen on määrä kattaa koko Ukrainan alue – sekä etu- että selustalinjat – sekä laaja joukko omaisuusluokkia. Jokaisen konsernin ensimmäisestä Venäjän hyökkäyksen aiheuttamasta tappiosta korvattaisiin enintään 10 miljoonaa dollaria, ja yritysten vakuutusmaksu olisi 2 prosenttia vakuutetun omaisuuden arvosta korvausrajan puitteissa.

Hallitus pitää arvonlisäveron nostamista yhdellä prosenttiyksiköllä – 20 prosentista 21 prosenttiin – hyväksyttävimpänä rahoitusvaihtoehtona. Vaihtoehtoina selvitetään myös tilapäistä tuontitullia tai nykyisten tuontitullien noin kaksinkertaistamista. Hallitus neuvottelee kansainvälisten avunantajien kanssa vähintään 50 prosentin yhteisrahoituksesta, ja Kravtšenkon mukaan avunantajat voisivat kattaa jopa suuremman osuuden. Hallitus aikoo myös ottaa mukaan yksityisiä vakuutusyhtiöitä ja keskuspankkia ohjelman toteuttamiseen.

Vakuutuskorvausten on määrä alkaa 1. tammikuuta 2027, mikäli rahoituslähteet järjestyvät siihen mennessä. Ministeriön mukaan ilman valtion tukea ja veronkorotuksia yritysten vakuutusmaksu nousisi yli 20 prosenttiin omaisuuden arvosta, mikä tekisi ohjelmasta kohtuuttoman. Hallitus ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä veromuutoksista; asia on yhä keskustelun alla.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki lähteet ovat ukrainalaisia, ja ne esittävät vakuutusrahaston hallituksen aloitteena, jonka taustalla on Venäjän hyökkäysten yrityksille aiheuttamien vahinkojen mittavuus. Ukrainalaismediat korostavat rahoitusmekanismia – arvonlisäveron korotusta 20 prosentista 21 prosenttiin – ja sen poliittista arkaluonteisuutta; otsikoissa korostuvat mahdolliset veronkorotukset kansalaisille. Käsittely nostaa esiin nykyisten ohjelmien (5-7-9 -luototus, vahingonkorvaukset) jättämän aukon suuryritysten osalta ja kehystää uuden rahaston täyttävän täyttämättä jääneen tarpeen. Lähteet liittävät verokeskustelun laajempaan julkisen talouden paineiden kontekstiin: ehdollisuus IMF:n ja EU:n lainaerien suhteen sekä 1. syyskuuta epäonnistunut Verkhovna Radan äänestys kansainvälisten pakettien arvonlisäverosta.

Missä uutisointi eroaa

Lähteet esittävät eri vuoden Kravtšenkon arviolle Venäjän hyökkäysten aiheuttamista noin 10 miljardin dollarin yritystappioista: jotkut mainitsevat vuoden 2025, toiset vuoden 2026, ja ainakin yksi jättää vuoden mainitsematta. LIGA.net viittaa tappioihin vuonna 2025, hromadske ja useimmat muut lähteet puhuvat vuodesta 2026.

Tausta

Nykyiset valtion ohjelmat – vahingonkorvaukset ja edullinen 5-7-9 -luototusohjelma – palvelevat pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä eivätkä kata riittävästi suuryritysten tarpeita. Venäjän hyökkäykset ja Ukrainan satamien käytännössä tapahtuva saarto ovat Kravtšenkon mukaan maksaneet taloudelle noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vaarantaneet noin 40 miljardin dollarin vientitulot. Pääministeri Serhiy Koretskyi sanoi hallituksen ottavan käyttöön tiukan säästöjärjestelmän muissa kuin puolustusmenoissa, ja puolustusministeri Yevheniy Khmara mainitsi Ramstein-kokouksessa 27 miljardin dollarin puolustusbudjetin alijäämän. 1. syyskuuta Verkhovna Rada epäonnistui hyväksymään kaksi lakiesitystä, joilla arvonlisävero olisi asetettu enintään 150 euron arvoisille kansainvälisille paketeille – ehto IMF:n 0,7 miljardin dollarin lainaerälle ja EU:n 3,7 miljardin euron makrotaloudelliselle tukierälle osana 90 miljardin euron Ukraina-tukiluottoa. Uusi sotariski-omaisuusvakuutusmekanismi (ECA) on ollut toiminnassa 1. tammikuuta lähtien, ja EBRD:n Enterprise Security Enhancement (ESE) -ohjelma mahdollistaa osittaisen lainan mitätöinnin vahingoittuneille yrityksille.