Ukrainan valtionbudjetti jäi 49,5 mrd grivnaa vajaalle – syyksi nimetään Venäjän iskut yrityksiin
Ukrainan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Roksolana Pidlasa kertoi, että valtionbudjetin yleisrahasto jäi yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 49,5 miljardia grivnaa alle suunnitelman. Lähes kaksi kolmasosaa vajeesta kertyi elo-syyskuussa. Hän nimesi keskeiseksi syyksi Venäjän jatkuvat iskut ukrainalaisia yrityksiä vastaan. Samalla budjetin puolustusmenot ovat nousseet 61,3 prosenttiin kaikista yleisrahaston menoista.
Pääkohdat
- Yleisrahasto jäi 49,5 mrd grivnaa alle suunnitelman yhdeksän kuukauden aikana; 32 mrd grivnaa vajeesta kertyi elo-syyskuussa
- Pidlasa nimesi keskeiseksi syyksi Venäjän iskut ukrainalaisia yrityksiä vastaan
- Tuontialv alitti suunnitelman 35,7 mrd grivnaa (6,8 %), kotimaan alv 32,9 mrd grivnaa (11,4 %) ja valmistevero 19,1 mrd grivnaa (16,5 %)
- Puolustusmenot nousivat 2 000 mrd grivnaan eli 61,3 prosenttiin yleisrahaston kaikista menoista
- Sotkea arvioi vuoden 2027 puolustusmenojen nousevan 175 mrd dollariin
- EU:n toisen makrotaloudellisen tuen erän suuruus on 4,26 mrd dollaria; Pidlasan mukaan tilanne pysyy kriittisenä, kunnes se saapuu
Miksi tämä on tärkeää
Lähes 50 miljardin grivnan vajaus yhdeksässä kuukaudessa osoittaa, ettei kyse ole yksittäisestä takaiskusta, vaan järjestelmällisestä ongelmasta: useimmat keskeiset verotulot – tuontialv, kotimaan alv, valmisteverot ja osingot – jäivät alle tavoitteen. Samalla puolustusmenojen osuus on noussut 61,3 prosenttiin kaikista yleisrahaston menoista, mikä tekee budjetista erittäin riippuvaisen ulkoisesta rahoituksesta ja lainanotosta. Pidlasan Venäjän iskuihin linkittämä tulkinta siirtää ongelman osaksi sodan talousvaikutuksia. Tilannetta pahentaa EU:n 4,26 miljardin dollarin makrotaloudellisen tuen erän viivästyminen ja riski 29,5 miljardin dollarin kansainvälisestä tukipaketista. Puolustusministeriön ennuste vuoden 2027 menojen noususta 175 miljardiin dollariin kasvattaa julkista talouspaineita entisestään.
Mitä tapahtui
Budjettivaliokunnan puheenjohtaja Roksolana Pidlasa kertoi Facebookissa, että valtionbudjetin yleisrahasto jäi tammi-syyskuussa 49,5 miljardia grivnaa alle suunnitelman. Lähes kaksi kolmasosaa vajeesta – 32 miljardia grivnaa – kertyi elo-syyskuussa. Keskeisiksi syiksi hän nimesi Venäjän jatkuvat iskut ukrainalaisia yrityksiä vastaan.
Suurimmat alitukset tulivat tuontialvista (35,7 mrd grivnaa, 6,8 % suunnitelmasta), kotimaisten tuotteiden alvista (32,9 mrd grivnaa, 11,4 %), valmisteverosta (19,1 mrd grivnaa, 16,5 %) sekä osingoista ja osasta valtio-omisteisten yritysten nettotulosta (10,8 mrd grivnaa, 16 %). Yritysveron tuotto ylitti suunnitelman 29 miljardilla grivnalla (12 %) ja henkilökohtaisen tuloveron sekä sotilasveron tuotto 6,6 miljardilla grivnalla (2,6 %).
Yleisrahaston tammi-syyskuun tulot ilman kansainvälisiä apurahoja olivat 1 900 miljardia grivnaa; suurin tulonlähde oli tuontialv 491 miljardilla grivnalla. Puolustusmenot nousivat 2 000 miljardiin grivnaan eli 61,3 prosenttiin kaikista yleisrahaston menoista. Velan takaisinmaksuun (sisäinen ja ulkoinen) käytettiin 427,9 miljardia, velanhoitoon 275,2 miljardia, veteraanien sosiaaliseen suojeluun ja tukeen 342,6 miljardia, sairaanhoitotakuuohjelmaan ja terveystarkastuksiin 144 miljardia, opettajien palkkoihin 116,7 miljardia sekä perus- ja lisädotraatioihin 48,5 miljardia grivnaa. Valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskulla hankittiin 350,6 miljardia grivnaa. Kansainvälistä apua käytettiin yleisrahaston menojen kattamiseen noin 22 miljardin dollarin edestä.
Pidlasa varoitti, että budjettitilanne pysyy kriittisenä, kunnes Ukraina saa EU:n toisen makrotaloudellisen tuen erän, 4,26 miljardia dollaria.
Tausta
Pääministeri Serhii Koretskyi ilmoitti 1. syyskuuta tiukasta säästökuurista muissa kuin sotilasmenoissa ja varoitti 14. syyskuuta valtiontalouden lähestyvän kriittistä tilaa. Valtiovarainministeri Serhii Martsenko totesi 4. syyskuuta, ettei budjettitilanne ole ollut näin kireä kertaakaan täysimittaisen hyökkäyksen alun jälkeen. Presidentti Zelenskyi sanoi 24. elokuuta armeijan tarvitsevan lisää 27 miljardia dollaria; viisi päivää myöhemmin puolustusministeri Jevhen Hmara vahvisti saman summan ja kertoi ministeriöllä olevan keinoja sen kattamiseen. EU-komissaarit Valdis Dombrovskis ja Marta Kos lähettivät 15. syyskuuta Radalle kirjeen, jossa lueteltiin lait, jotka tarvitaan jo sovitun EU-rahoituksen saamiseksi – kirje oli vastaus Ukrainan pyyntöön saada lisäksi 27 miljardia dollaria puolustukseen. Hallitus päätti 28. syyskuuta valtionmenojen priorisoinnista.