Ukrainan budjettikomitean puheenjohtaja: budjetin tilanne kriittinen ennen EU:n toista makrotalousapuerää
Ukrainan parlamentin budjettikomitean puheenjohtaja Roksolana Pidlasa kertoi budjetin tulokertymän heikentyneen merkittävästi tammi–syyskuussa 2026. Verotulot jäivät suunnitelmasta noin 99 miljardia grivnaa, ja kaksi kolmasosaa vajeesta kertyi elokuussa ja syyskuussa. Hän kuvasi tilannetta kriittiseksi kunnes EU:n toinen 4,26 miljardin dollarin makrotuki saapuu.
Pääkohdat
- Tammi–syyskuussa valtionbudjetin yleisen rahaston tuloja kertyi 1,9 biljoonaa grivnaa ilman kansainvälistä apua.
- Verotulot jäivät 99 miljardia grivnaa alle suunnitelman; elokuu–syyskuu toi 32 miljardia grivnaa vajeesta.
- Suurimmat alitukset: tuontialv 35,7 mrd grivnaa, kotimaisen tuotannon alv 32,9 mrd, sisäinen valmistevero 19,1 mrd, valtionyhtiöiden osingot 10,8 mld grivnaa.
- Puolustusmenojen osuus yleisen rahaston menoista oli 61,3 %, eli noin 2 biljoonaa grivnaa.
- Budjettikomitean puheenjohtajan mukaan syynä ovat Venäjän iskut ukrainalaista liiketoimintaa vastaan.
- Odotettu EU:n toinen makrotukierä on 4,26 miljardia dollaria.
- Kansainvälistä apua käytettiin tammi–syyskuussa noin 22 miljardin dollarin edestä.
Miksi tämä on tärkeää
Budjettikomitean puheenjohtajan mukaan verotulot jäivät yhdeksässä kuukaudessa noin 99 miljardia grivnaa alle tavoitteen, ja kaksi kolmasosaa vajeesta kertyi elokuussa ja syyskuussa. Kun samaan aikaan puolustusmenot muodostavat yli 61 prosenttia yleisen rahaston menoista, tulovaje heikentää suoraan kykyä rahoittaa puolustusta. Kansainvälinen apu, noin 22 miljardia dollaria tammi–syyskuussa, kattaa keskeisen osan kustannuksista, ja odotettu EU:n 4,26 miljardin dollarin toinen makrotuki on nimetty kriittisen tärkeäksi.
Mitä tapahtui
Roksolana Pidlasa, Verkhovna Radan budjettivaliokunnan puheenjohtaja, kertoi lokakuun alussa vuoden 2026 yhdeksän ensimmäisen kuukauden budjettituloksista. Yleiseen rahastoon kertyi ilman kansainvälisiä apurahoja 1,9 biljoonaa grivnaa, mutta verotulot jäivät 99 miljardia grivnaa alle suunnitelman ja kokonaisvaje oli 49,5 miljardia grivnaa, josta 32 miljardia grivnaa kertyi elokuussa ja syyskuussa. Suurimmat alitukset olivat tuontialv (35,7 mrd grivnaa), kotimaisen tuotannon alv (32,9 mrd), sisäinen valmistevero (19,1 mrd) ja valtionyhtiöiden osingot (10,8 mrd). Tuontialv pysyi suurimpana yksittäisenä tulonlähteenä 491 miljardilla grivnalla. Valtion sisäisistä joukkovelkakirjoista (ОВДП) ohjautui yleiseen rahastoon 350,6 miljardia grivnaa. Puolustusmenot olivat 2 biljoonaa grivnaa eli 61,3 prosenttia yleisen rahaston menoista. Pidlasa nimesi Venäjän iskut ukrainalaista liiketoimintaa vastaan keskeiseksi syyksi tulovajeeseen ja sanoi tilanteen pysyvän kriittisenä, kunnes EU:n odotettu 4,26 miljardin dollarin toinen makrotukierä saapuu.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ainoa käytettävissä oleva lähde on ukrainalainen media, joka esittää parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtajan lausunnon virallisena parlamentaarisena kannanottona. Lähde yhdistää tulovajeen suoraan Venäjän iskuihin ukrainalaista liiketoimintaa vastaan ja nostaa turvallisuustekijän keskiöön.
Tausta
Tuontialv on edelleen suurin yksittäinen tulonlähde 491 miljardilla grivnalla, mikä tekee budjetista haavoittuvan tuontimäärien vaihteluille. Valtion sisäiset lainat joukkovelkakirjojen (ОВДП) kautta ovat myös merkittävässä roolissa: yleiseen rahastoon ohjautui 350,6 miljardia grivnaa.