Trumpin hallitus harkitsee talous­sopimuksia Venäjän kanssa ennen sodan loppua – samalla senaatti hyväksyi uudet Venäjä-pakotteet

Miksi tämä on tärkeää

Kyse on mahdollisesta Yhdysvaltain politiikan suunnanmuutoksesta: Trumpin hallitus harkitsee Venäjän palkitsemista tai sitouttamista taloudellisesti ennen kuin sota Ukrainassa on päättynyt, mikä poikkeaa Trumpin aiemmasta julkisesta lupauksesta olla tekemättä liikesopimuksia ennen sodan ratkaisemista. Samalla kongressi etenee rankaisevampien pakotteiden suuntaan, ja Trump on ilmoittanut allekirjoittavansa edustajainhuoneen hyväksymän ns. helvetti-pakotelain. Yhdysvaltojen sisällä ei ole yhtenäistä linjaa: osa virkamiehistä varoittaa, että taloudelliset kannustimet voivat heikentää Washingtonin painostuskeinoja Kremliä kohtaan. Ukrainan kannalta keskeinen este on yhä aluekysymys – Putin vaatii Venäjän vallan tunnustamista niillä Ukrainan alueilla, joita Moskova pitää omina», ja Kiova kieltäytyy vetämästä joukkojaan sieltä.

Mitä tapahtui

The New York Times kertoi hallituslähteisiin vedoten, että Trumpin hallitus harkitsee erillisten talous- ja liikesopimusten tekemistä Venäjän kanssa ennen kuin sota Ukrainassa päättyy – mahdollisesti riippumatta siitä, saavutetaanko kattava tulitaukosopimus. Mahdollisiksi yhteistyöaloiksi on mainittu energia, investoinnit, harvinaiset maametallit, alumiini, arktiset hankkeet ja yhdysvaltalais­yritysten osallistuminen venäläisen maakaasun myyntiin Euroopassa; tarkkoja hankkeita ei ole julkistettu. Asiasta kertoi The New York Times, ja sen mukaan hallituksen sisällä ei ole yhtenäistä kantaa – osa virkamiehistä pelkää, että taloudelliset kannustimet ennen sodan päättymistä heikentäisivät Washingtonin mahdollisuuksia painostaa Kremliä.

Erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat Vladimir Putinin Kremlissä 5. syyskuuta. Tapaamisessa Putin sanoi Venäjän joukkojen ottavan koko Donbassin haltuunsa muutamassa kuukaudessa ja kertoi valmistelevansa iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin vaikeaa talvea varten. Kushner vastasi, että Putin oli esittänyt saman väitteen vuosi sitten ja kysyi, tulisivatko he vuoden päästä takaisin kuulemaan samaa. Kremlin ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov sanoi tapaamisen jälkeen, että talouskysymyksiä ja mahdollisia suuria venäläis-amerikkalaisia hankkeita käsiteltiin yksityiskohtaisesti. Seuraavana päivänä, 6. syyskuuta, Witkoff ja Kushner matkustivat Kiovaan tapaamaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. Witkoffin ja Kushnerin palattua Yhdysvaltoihin Trump puhui Putinin kanssa 8. syyskuuta, mutta ei soittanut Zelenskyille; 9. syyskuuta Trump sanoi «upean keskustelun» jälkeen Putinin olevan valmis tekemään rauhan ja toivoi Zelenskyin suostuvan järjestelyihin.

Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi samalla viikolla laajan Venäjä-pakotelain (ns. helvetti-pakotteet), joka antaa presidentille oikeuden asettaa jopa 100 prosentin tulleja Venäjän öljyä tai kaasua ostaville maille ja pakotteita venäläisille viranomaisille, liikemiehille ja rahoituslaitoksille. Trump sanoi allekirjoittavansa lain.

Erikoisena rinnakkaisena tukena Ukrainalle Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysrahoitusyhtiö DFC rahoittaa Vodafone Ukrainan televiestintäinfrastruktuurin modernisointia sekä kuuden kohteen energiavarastojärjestelmää (yhteensä 200 MW / 400 MWh), jonka Ukrainan talous- ja ympäristöministeriön mukaan voitaisiin syöttää sähköä 600 000 kotitaloudelle kahdeksi tunniksi.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaismediat kuvaavat muutosta merkittävänä irtautumisena Trumpin aiemmasta lupauksesta, ettei Venäjän kanssa tehdä liiketoimia ennen kuin sota on ratkaistu. Jotkut ukrainan­laiset julkaisut luonnehtivat lähestymistapaa suoraan Venäjän «tyynnyttelyksi». Keskeisenä esteenä korostetaan aluekysymystä – Putinin vaatimusta Venäjän vallasta niillä Ukrainan alueilla, joita Moskova pitää omina», ja Kiovan kiel­tyytymistä vetää joukkojaan sieltä. Entinen Ukrainan Washingtonin-suurlähettiläs Valerij Tšaly pitää kolmen maan johtajien tapaamista epärealistisena ja arvioi, että Moskova olisi valmis tapaamaan Zelenskyin vain tämän antautumisen hyväksymiseksi. Ukrainalaiset viranomaiset sallivat mahdollisuuden, että kolmen maan – Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Venäjän – taukoneuvottelut voisivat jatkua jo lokakuussa, mahdollisesti mukana rajoitettu iskujen lopettaminen energiainfrastruktuuriin ja Mustanmeren liikenteeseen.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainvälinen, ukrainalaismedioiden välittämä uutisointi (lähteenä The New York Times) keskittyy Trumpin hallituksen sisäiseen policy-keskusteluun ja siihen, miten taloudellisia kannustimia käytettäisiin yhdessä pakotepaineen kanssa – yhdysvaltalais­viranomaiset puhuvat «porkkana ja keppi» -lähestymistavasta sekä venäläisen eliitin painostamisesta. Kansainväliset lähteet nostavat esiin hallinnon sisäisen erimielisyyden: osa virkamiehistä varoittaa taloudellisten kannustinten voivan heikentää Yhdysvaltain Kremliin kohdistuvaa painostusvaltaa. Juttu korostaa Witkoffin ja Kushnerin Moskovan ja Kiovan vierailuja sekä kuvaa ehdotettuja sopimuksia mahdollisena avauksena Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden uudelleenrakentamiselle pikemminkin kuin myönnytyksenä. Edustajainhuoneen helvetti-pakote­lain hyväksyminen ja Trumpin ilmoitus sen allekirjoittamisesta esitetään rinnakkaisena painostus­keinona, joka alleviivaa Yhdysvaltain kaksois­linjaa.

Missä uutisointi eroaa

Ukrainalaislähteiden kehykset mahdollisista Venäjä-sopimuksista eroavat toisistaan: osa korostaa Yhdysvaltain vakavia aikeita palauttaa suhteet ja antaa venäläiselle eliitille kannustimia ajaa rauhaa, kun taas toiset tulkitsevat muutoksen Venäjän «tyynnyttelyksi» ja irtautumisena Trumpin aiemmasta lupauksesta. Johtajien tapaamisen toteutettavuudesta vallitsee eri näkemys: ulkoministeri Andri Sybiha näkee mahdollisen Zelenskyin ja Trumpin tapaamisen voivan tuottaa konkreettisia tuloksia, kuten iskujen lopettamisen energiakohteisiin ja merellä, kun taas entinen suurlähettiläs Valerij Tšaly pitää kolmen maan johtajien tapaamista epärealistisena.

Tausta

Erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat Putinin Kremlissä 5. syyskuuta ja matkustivat seuraavana päivänä Kiovaan tapaamaan Zelenskyiä – kehystäen keskustelut vaihtoehtoisten polkujen etsimiseksi tulitauko­neuvottelujen edistämiseksi. Moskovan tapaamisessa Putin sanoi Venäjän joukkojen ottavan koko Donbassin haltuunsa muutamassa kuukaudessa ja kertoi valmistelevansa iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin vaikeaa talvea varten; Kushner tyrmäsi väitteen toteamalla, että Putin oli esittänyt saman vuosi sitten. Witkoffin ja Kushnerin palattua Yhdysvaltoihin Trump puhui Putinin kanssa 8. syyskuuta mutta ei soittanut Zelenskyille, ja 9. syyskuuta Trump sanoi «upean keskustelun» jälkeen Putinin olevan valmis rauhaan ja toivoi Zelenskyin suostuvan järjestelyihin.

Ennen viime vuoden Alaskassa pidettyä huippu­kokoustaan Putinin kanssa Trump sanoi julkisesti, ettei Yhdysvallat tee liikesopimuksia Venäjän kanssa «ennen kuin ratkaisemme sodan»; nykyistä harkintaa kuvataan irtautumisena tuosta kannasta. Mahdollisiksi yhteistyöaloiksi on mainittu energia, investoinnit, harvinaiset maametallit, alumiini, arktiset hankkeet sekä yhdysvaltalais­yritysten osallistuminen venäläisen maakaasun myyntiin Euroopassa; tarkkoja hankkeita ei ole julkistettu. Ukrainan ulkoministeri arvioi, että mahdollisen Zelenskyin ja Trumpin tapaamisen keskeinen tulos YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa syyskuun kolmannella viikolla voisi olla iskujen lopettaminen energiainfrastruktuuriin ja merellä. Ukrainalaiset viranomaiset sallivat mahdollisuuden, että kolmen maan taukoneuvottelut voisivat jatkua jo lokakuussa.

Rinnakkaisena tukena Ukrainalle Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysrahoitusyhtiö DFC rahoittaa Vodafone Ukrainan televiestintä­infrastruktuurin modernisointia sekä kuuden kohteen energia­varasto­järjestelmää (yhteensä 200 MW / 400 MWh), jonka Ukrainan talous- ja ympäristö­ministeriön mukaan voitaisiin syöttää sähköä 600 000 kotitaloudelle kahdeksi tunniksi.