Trump ilmoitti suuresta kaliumlannoitekaupasta Valko-Venäjän kanssa – Lukashenka kiistää volyymit

Miksi tämä on tärkeää

Ilmoitettu kauppa syventäisi Yhdysvaltojen taloudellisia suhteita Lukashenkan hallintoon, joka on länsipakotteiden kohteena osittain Venäjän hyökkäyssodan tukemisen vuoksi. Valko-Venäjän kaliumin ostot avaisivat Minskille uuden tulonlähteen samalla, kun Valko-Venäjän lannoitteiden kauttakulku EU:n ja naapurimaiden kautta on yhä pakotteiden estämää. Tapaus paljastaa eron Yhdysvaltojen ja EU:n sekä Baltian maiden pakotepolitiikassa Valko-Venäjää kohtaan, mikä hankaloittaa transatlanttista koordinaatiota Venäjään kytkeytyneiden hallintojen suhteen. Trumpin hallinnon aiemmat pakotteiden kevennykset – Belaruskali, Belarusian Potash Company, Lakokraska ja Bellesbumprom – ovat jo merkinneet laajempaa normalisointia Minskia kohtaan, mitä uusi kauppa laajentaisi. Lukashenkan väite, ettei Valko-Venäjä voi toimittaa pyydettyjä volyymeja, herättää epäilyksiä kaupan kaupallisesta toteutettavuudesta.

Mitä tapahtui

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 21. syyskuuta Truth Social -tilillään, että Washington työskentelee laajamittaisen sopimuksen parissa kaliumlannoitteiden ostamiseksi Valko-Venäjältä. Trump sanoi Valko-Venäjän kaliumin olevan merkittävästi halvempaa kuin Yhdysvaltojen Kanadalle maksama hinta ja kehui sopimusta hyvänä uutisena amerikkalaisille viljelijöille ja karjankasvattajille.

Valko-Venäjän itseään presidenttinä pitävä Aljaksandr Lukashenka kiisti ilmoituksen keskeisen oletuksen ja sanoi, ettei Valko-Venäjällä ole vapaita kaliumvolyymeja tarjottavaksi Yhdysvalloille, koska kaikki tuotanto on jo sopimusten piirissä. Trump puolestaan sanoi YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Volodymyr Zelenskyin kanssa New Yorkissa, ettei Valko-Venäjän kaliumia koskeva sopimus hyödyttäisi Venäjää.

Trumpin ilmoitus tuli Yhdysvaltojen marraskuisten välivaalien aattona ja keskelle kiristynyttä kauppasotaa Kanadan kanssa, jossa molemmat maat ovat asettaneet vastavuoroisia tuontitulleja. Yhdysvaltojen tullit eivät kuitenkaan koske joitakin keskeisimpiä Kanadasta tuotavia luonnonvaroja, kuten öljyä, kaliumia ja kriittisiä mineraaleja.

Sopimuksen taustalla on Valko-Venäjän ja Yhdysvaltojen noin vuoden jatkuneet neuvottelut: Washington pyrkii uusiin vankien vapautuksiin, Minsk talousrajoitusten keventämiseen ja pääsyyn jäädytettyihin varoihin. Maaliskuussa Trumpin hallinto oli jo poistanut pakotteet Belaruskalilta ja Belarusian Potash Companyltä vastineeksi poliittisten vankien vapauttamisesta, ja 16. syyskuuta Yhdysvaltain Valko-Venäjän-erikoislähettiläs John Cole ilmoitti Minskin-vierailullaan 25 poliittisen vangin vapauttamisesta, minkä jälkeen Yhdysvallat poisti pakotteet myös Lakokraskalta ja Bellesbumpromilta.

Missä uutisointi eroaa

Trumpin ja Lukashenkan välillä on ilmeinen ristiriita: Trump ilmoitti laajamittaisesta Yhdysvaltojen ja Valko-Venäjän kaliumkaupasta, kun taas Lukashenka sanoi, ettei Valko-Venäjällä ole vapaita kaliumvolyymeja tarjottavaksi Yhdysvalloille, koska kaikki tuotanto on jo sopimusten piirissä.

Lähteet eivät ole yksimielisiä siitä, liittyivätkö maaliskuun 2025 pakotteiden kevennykset (Belaruskali ja Belarusian Potash Company) ja 16. syyskuuta jälkeiset kevennykset (Lakokraska ja Bellesbumprom) samaan vankien vapautukseen vai erillisiin järjestelyihin.

Erikoislähettilään sukunimi esiintyy lähteissä sekä muodossa "Coale" että "Cole".

Tausta

Maaliskuussa 2025 Trumpin hallinto poisti Yhdysvaltain pakotteet valkovenäläisiltä kaliumin tuottajilta Belaruskalilta ja Belarusian Potash Companyltä vastineeksi poliittisten vankien vapauttamisesta. 16. syyskuuta 2025 Yhdysvaltain Valko-Venäjän-erikoislähettiläs John Cole ilmoitti Minskin-vierailullaan 25 poliittisen vangin vapauttamisesta, minkä jälkeen Yhdysvallat poisti pakotteet myös Lakokraskalta ja Bellesbumpromilta.

Ennen pakotteita kalium oli tärkeä ulkomaanvaluutan lähde Valko-Venäjälle. Vuonna 2021 Valko-Venäjä toimitti Yhdysvaltoihin yli 700 000 tonnia kaliumlannoitteita; Yhdysvaltojen kaliumin kokonaistuonti on noin 13 miljoonaa tonnia, josta lähes 90 prosenttia tulee Kanadasta.

Toukokuussa 2025 Yhdysvallat pyysi Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa poistamaan Valko-Venäjän kaliumia koskevat pakotteet, jotta tuote voisi kulkea näiden maiden kautta. EU-pakotteet estävät yhä Valko-Venäjän lannoitteiden kauttakulun Liettuan kautta Klaipėdan satamaan.

Kanada on maailman suurin kaliumin toimittaja: 53 prosenttia kanadalaisesta kaliumviennistä menee Yhdysvaltoihin ja kattaa 80 prosenttia Yhdysvaltojen kaliumin tarpeesta. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrysin mukaan Liettua pitää noin tuhatta henkilöä poliittisina vankeina Valko-Venäjän vankiloissa. Liettua syyttää Minskia hybridioperaatioista EU-maita vastaan, kuten muutospaineen käyttämisestä aseena, salakuljetuksesta ja ilmapallojen lähettämisestä rajan yli. Syyskuussa Valko-Venäjä järjesti nelipäiväiset sotaharjoitukset lähellä Puolaa ja Liettuaa osittain Suwalkin käytävän tuntumassa.

Trump sanoi YK:n yleiskokouksessa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Volodymyr Zelenskyin kanssa, ettei Valko-Venäjän kaliumia koskeva sopimus hyödyttäisi Venäjää.