Unkarin pääministeri tyrmäsi ukrainalaiset öljyvarastot – ”niin kauan kuin Tisza-puolue on vallassa, mitään ei rakenneta”

Miksi tämä on tärkeää

Kiista pysäyttää konkreettisen ukrainalaisen energiavarastohankkeen, jolla olisi hajautettu polttoaineen saantia Venäjän tulitusta ulottuvilta. Samalla se on ensimmäinen koetinkivi Péter Magyarin johtaman uuden Unkarin hallituksen ja Kiovan välisissä suhteissa ja viestii, että Unkarin asenne Ukrainaa kohtaan pysyy varauksellisena hallituksen vaihdoksesta huolimatta.

Mitä tapahtui

Sunnuntaina 20. syyskuuta Ukrainan Naftogaz-konserni ilmoitti allekirjoittaneensa yhteisymmärryspöytäkirjan unkarilaisen MOL:n kanssa polttoainevarastokapasiteetin rakentamisesta Unkarin alueelle lähelle Ukrainan rajaa. Naftogaz perusteli hanketta tarpeella luoda varastokapasiteettia Venäjän tulitukseen ulottumattomiin; konsernin hallituksen vt. puheenjohtaja Serhiy Fedorenko sanoi, että yhteisymmärryspöytäkirja auttaa hajauttamaan polttoaineen toimitusreittejä ja luo lisäkapasiteettia tulituksen ulkopuolelle. MOL puolestaan kuvaili prosessia vasta vuosia kestäväksi valmisteluvaiheeksi, jossa tutkitaan teknisiä, taloudellisia ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä, ja sanoi hallitusta ei toistaiseksi informoitu pitkän valmistelun vuoksi. Asiasta kerrottiin Bukovetsissa järjestetyn Karpaattien kahdeksikon -huippukokouksen ja Karpaattien talousfoorumin yhteydessä.

Maanantaina 21. syyskuuta Unkarin parlamentti käsitteli asiaa pääministeri Péter Magyarin ollessa paikalla. Magyar ilmoitti, että hänen hallituksensa ei salli ukrainalaisten öljyvarastojen rakentamista Unkarin alueelle ja lupasi, ettei tällaista varastoa rakenneta maahan niin kauan kuin Tisza-puolue on vallassa. Hän kertoi puhuneensa MOL:n hallituksen puheenjohtajan Zsolt Hernádin kanssa edellisiltana ja pitävänsä yhtiön toimia epähyväksyttävinä; Unkarilla on 25 prosentin omistusosuus MOL:sta, ja Magyar sanoi odottavansa yhtiön kohtelevan valtiota tämän omistuksen mukaisesti. Magyarin mukaan MOL oli aloittanut neuvottelut Naftogazin kanssa jo Viktor Orbánin hallituksen aikana, ja nykyisen hallituksen mielestä oli sopimatonta, että MOL neuvotteli ukrainalaisen osapuolen kanssa ilman istuvan hallituksen suostumusta.

KDNP:n eduskuntaryhmän johtaja Bence Réltvári kysyi Magyarilta, miksi unkarilaiset saivat kuulla suunnitelmista ukrainan lehdistöstä eikä omalta hallitukseltaan, ja varoitti, että varaston siirtäminen Unkariin merkitsisi venäläisten iskujen riskin siirtymistä rajan yli ja muodostaisi uhan Unkarin kansalliselle turvallisuudelle erityisesti itäisillä alueilla. Magyar vahvisti samalla, ettei Unkari ole Ukrainan käynnistämän Karpaattien kahdeksikon jäsen ja että kutsu formaattiin oli tullut mutta Unkari oli kieltäytynyt ”kunnioitettavista syistä”.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset tiedotusvälineet nostivat ensin esiin Naftogazin ja MOL:n yhteisymmärryspöytäkirjan ja kehystivät sen normaaliksi kaupalliseksi ja energiaturvallisuutta tukevaksi toimenpiteeksi, jolla luodaan varastokapasiteettia Venäjän tulituksen ulottumattomiin. Useat ukrainalaislähteet korostivat Kiovan yllättyneen Magyarin lausunnoista, kuvasivat niitä konfrontaation sävyisiksi ja Orbánin kauden estämis- ja eristäytymispolitiikan jatkoksi sekä pitivät Unkarin kieltäytymisen Karpaattien kahdeksikosta ja sen motiivien epäselvyyttä keskeisenä tiedustelukulmana. Ukrainalaiset virkamiehet korostivat, että Karpaattien kahdeksikko on molemminpuolisesti hyödyllinen alueellisen yhteistyön foorumi ja että Ukraina pysyy avoimena kehittämään kahdenvälisiä suhteita Unkariin.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Ainoa ei-ukrainalainen lähde, azerbaidžanilaisen APA-uutistoimiston englanninkielinen raportti, noudatti tietotoimiston neutraalia tyyliä ja toisti Magyarin parlamenttipuheenvuoron sekä Naftogazin ja MOL:n ilmoituksen ilman erillistä toimituksellista kehystystä. Unkarilaisia lähteitä käsiteltiin Magyarin omien parlamenttilausuntojen kautta, joissa asia kehystettiin ensisijaisesti Unkarin suvereniteettia ja erityisesti itäisten alueiden kansallista turvallisuutta koskevaksi kysymykseksi; Kiovan konfrontaatioksi tulkitsemat lausunnot jäivät näissä yhteyksissä taustalle.

Missä uutisointi eroaa

Lähteet ovat eri linjoilla kolmessa kysymyksessä. Unkarin näkökulma korostaa, että varaston siirtäminen Unkarin puolelle merkitsisi Venäjän iskujen riskin siirtymistä rajan yli ja vaarantaisi Unkarin kansallisen turvallisuuden, kun taas ukrainalaislähteet kehystävät hankeen normaaliksi kaupalliseksi energiaturvallisuustoimenpiteeksi, joka auttaa Ukrainaa selviytymään Venäjän Venäjän maaperällä tekemistä iskuista. MOL:n ja Magyarin välillä on ristiriita siitä, millaista työtä yhtiö on tehnyt: Magyar puhuu hallituksen suostumuksetta käydyistä neuvotteluista, MOL puolestaan tutkimusluonteisesta valmistelutyöstä, joka ei vielä edellyttänyt hallituksen informointia. Kolmanneksi Ukrainan virkamiehet kuvasivat Magyarin asennetta perusteettomaksi konfrontaatioksi ja Orbánin kauden estämispolitiikan jatkoksi, kun taas Magyar itse esiintyi Unkarin suvereniteetin ja kansallisen turvallisuuden puolustajana.

Tausta

Yhteisymmärryspöytäkirja Naftogazin ja MOL:n välillä allekirjoitettiin 20. syyskuuta Bukovetsissa Karpaattien talousfoorumissa Karpaattien kahdeksikon -huippukokouksen yhteydessä; Naftogaz perusteli varastohanketta tarpeella luoda kapasiteettia Venäjän tulitukseen ulottumattomiin. MOL:n mukaan valmisteluvaihe on vasta aluillaan ja voi kestää vuosia, ja Unkarin hallitusta ei ollut vielä informoitu neuvotteluista. MOL kertoi aloittaneensa keskustelut Naftogazin kanssa jo Viktor Orbánin hallituksen aikana. Unkarilla on 25 prosentin omistusosuus MOL:sta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi esitteli 18. syyskuuta Karpaattien kahdeksikon -formaatin, joka tähtää yhteistyöhön Karpaattien alueen maiden kesken ja johon kuuluvat EU-maiden ohella Romania, Serbia, Puola, Slovakia, Tšekki, Itävalta ja Unkari.