Ukraina lanseerasi Karpaattien kahdeksikko -yhteistyömuodon; Unkari kieltäytyi liittymästä

Miksi tämä on tärkeää

C8-muoto on Ukrainalle tärkeä signaali siitä, että se haluaa näyttäytyä alueellisena aloitteentekijänä eikä pelkkänä EU-rahoituksen vastaanottajana Karpaattien alueella. Samalla Unkarin kieltäytyminen, vain muutama kuukausi hallitusvaihdoksen jälkeen, osoittaa, ettei Budapestin ja Kiovan välinen jännitys ole kadonnut Orbánin aikakauden mukana. Kokouksen konkreettiset tulokset – rautatieyhteenliittymä, Maailmanpankin ja EBRD:n rahoitus sekä 40 miljardin euron investointisalkku – kuitenkin osoittavat, että muoto on tarkoitettu myös käytännön infrastruktuuri- ja taloushankkeisiin.

Mitä tapahtui

Presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 18. syyskuuta Bukovelissa uudesta "Karpaattien kahdeksikko"-yhteistyömuodosta, joka kokoaa yhteen Ukrainan ja seitsemän eurooppalaista maata – Romanian, Serbian, Puolan, Slovakian, Tšekin, Itävallan ja Unkarin – sekä EU:n. Ensimmäinen huippukokous järjestettiin 18.–20. syyskuuta H’utassa ja Bukovelissa, ja siihen osallistui Ukrainan presidentti, keskeisiä presidentinkanslian virkamiehiä, lähes koko hallitus sekä kumppaneita kaikista kutsutuista maista Unkaria lukuun ottamatta.

Kokouksessa päätettiin perustaa Rautatieyhteenliittymä Ukrzaliznytsjan tueksi. Se täydentää aiemmin perustettuja "Tahtovaikuttajien liittoumaa" ja "Kyvykkyysliittoumaa". Käytännön toimina Maailmanpankki hyväksyi 100 miljoonan dollarin RELINC-lainan käytettyjen vetureiden hankintaan, ja EBRD sitoutui 130 miljoonan euron UZ Energy -pakettiin rautatien energiakestävyyden vahvistamiseksi. Slovakian ilmoitettiin olevan valmis luovuttamaan Ukrainalle kolme sähköveturia. Talousfoorumissa esiteltiin noin 95 yhteishanketta kattava noin 40 miljardin euron investointisalkku, ja valmiina oli noin 50 yli miljardin euron sopimusta. Infrastruktuuriministeri Mykola Kalashnykin mukaan 533 Ukrzaliznytsjan veturia ja 75 yksityisen teollisuuden veturia on vaurioitunut täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien.

Päätösjulistuksen allekirjoittivat Ukraina, Itävalta, Puola, Romania, Serbia ja Slovakia. Unkari oli edustettuna vain lähetystön varapäällikön tasolla eikä allekirjoittanut julistusta. Unkarin pääministeri Péter Magyar sanoi 21. syyskuuta parlamentissa, että Unkari sai kutsun mutta kieltäytyi "pätevistä syistä" ja ettei se osallistu muotoon. Hän myös vertasi C8:aa naapurikylän jalkapallojoukkueeseen ja sanoi, ettei ole hyväksyttävää julistaa suvereenia valtiota kansainvälisen aloitteen osallistujaksi ilman ennakkoneuvotteluja.

Päivää aiemmin, 20. syyskuuta, Naftogaz oli ilmoittanut yhteisymmärryspöytäkirjasta unkarilaisen MOL:n kanssa öljytuotevarastojen rakentamisesta Unkarin puolelle rajaa. Magyar kiisti sopimuksen ja sanoi, ettei Ukrainalle tule öljyvarastoa Unkariin, ja lähetti MOL:n toimitusjohtajalle Zsolt Hernádille tekstiviestin, jossa hän moitti yhtiön toimintaa ja vaati sitä kohtelemaan valtiota 25 prosentin omistajanaan. Ulkoministeri Andrii Sybiha kommentoi Magyarin lausuntoja X-palvelussa yllättyneensä ja kutsui niitä perusteettoman konfrontatiivisiksi sekä vertasi niitä hänen edeltäjänsä Viktor Orbánin politiikkaan.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaisen näkökulman mukaan C8-huippukokous oli konkreettisten tulosten tilaisuus: Rautatieyhteenliittymä Ukrzaliznytsjalle, Maailmanpankin 100 miljoonan dollarin RELINC-laina ja EBRD:n 130 miljoonan euron UZ Energy -paketti sekä noin 40 miljardin euron investointisalkku. Ukraina korostaa olevansa muodon aloitteentekijä ja haluavansa näyttäytyä alueellisena johtajana, ei pelkkänä EU-rahoituksen hakijana. Unkarin kieltäytymistä tulkitaan jatkoksi Viktor Orbánin kauden estämis- ja eristäytymispolitiikalle: ulkoministeri Andrii Sybiha kutsui Magyarin lausuntoja "perusteettoman konfrontatiivisiksi" ja totesi, että "Orbánin politiikka jatkaa kukoistustaan".

Missä uutisointi eroaa

Lähteiden välillä on kolme keskeistä eroavuutta. Ensinnäkin C8-huippukokouksen kesto vaihtelee: useimmat lähteet mainitsevat 18.–19. syyskuuta, mutta osa raportoi kaksipäiväisen huippukokouksen kestäneen 18.–20. syyskuuta ja ulottuneen sekä H’utaan että Bukoveliin Ivano-Frankivskin alueella. Toiseksi Magyarin käyttämä sanavalinta Unkarin kieltäytymisen syistä vaihtelee: osa lähteistä puhuu "hyvistä syistä" ja osa "pahoista syistä". Kolmanneksi Unkarin asema oli alkuviikkoina epäselvä: Zelenskyi listasi Unkarin alun perin C8:n jäseneksi 18. syyskuuta, mutta Unkari vahvisti myöhemmin kieltäytyneensä, eikä Unkari lopulta allekirjoittanut päätösjulistusta.

Tausta

Unkarin hallitus vaihtui toukokuussa, kun Péter Magyar korvasi Viktor Orbánin pääministerinä, mutta Ukraina huomauttaa, ettei Unkari ole luopunut venäläisen energian ostosta ja nostaa edelleen esiin Transkarpatian unkarilaisväestön kysymyksen Ukrainan EU-jäsenyyskeskustelussa. Ukraina on jo aiemmin mukana "Tahtovaikuttajien liittoumassa" ja "Kyvykkyysliittoumassa"; Rautatieyhteenliittymä on kolmas, rautatiealalle keskittyvä yhteistyömuoto. Infrastruktuuriministeri Mykola Kalashnykin mukaan täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien 533 Ukrzaliznytsjan veturia ja 75 yksityisen teollisuuden veturia on vaurioitunut.