Trump syytti Ukrainan öljynjalostamaiskuja Yhdysvaltain dieselkriisistä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 30. syyskuuta Valkoisessa talossa toimittajille, että Ukrainan iskut Venäätöön öljynjalostamoihin – ei Lähi-idän tilanne – ovat Yhdysvaltain dieselkriisin pääsyy. Trump toisti aiemman kehotuksensa Zelenskyille lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ja ei sulkenut pois Yhdysvaltain dieselviennin kieltämistä.
Pääkohdat
- Trump sanoi 30.9. Valkoisessa talossa, että Venäjän dieseliä valmistavat jalostamot "viedään pois käytöstä hälyttävällä vauhdilla"
- Trump nimesi Venäjän ja Ukrainan välisen sodan sekä iskut Venäjän jalostamoihin "suurimmaksi ongelmaksi" dieselmarkkinoille
- 13.9. Trump kehotti Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin
- 22.9. Zelensky sanoi, että suljetuissa neuvotteluissa ei yritetty pakottaa Kiovaa yksipuolisesti lopettamaan iskuja jalostamoihin
- 28.9. Trump sanoi Zelenskyn suostuneen vähentämään iskujen intensiteettiä
- Yhdysvaltain dieselin hinta nousi vuodessa 40 % 6,53 dollariin gallonalta (Reuters)
- Trump ei sulkenut pois Yhdysvaltain dieselviennin kieltämistä ja keskustelee asiasta energiaministeri Chris Wrightin kanssa
Miksi tämä on tärkeää
Trump syyttää julkisesti Ukrainaa Yhdysvaltain kotimaisesta energiahintaongelmasta, mikä poikkeaa dieselpulvan aiemmasta liittämisestä Lähi-itään. Hän painostaa Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoinfrastruktuuriin, joka on keskeinen osa Ukrainan sotastrategiaa. Hänen lausuntonsa sisältävät mahdollisen Yhdysvaltain dieselviennin kiellon, jolla olisi globaaleja markkinaseurauksia. Lausunnot syventävät näkyvää Yhdysvaltain ja Ukrainan välistä kitkaa hetkellä, jolloin energia- ja tulitaukoneuvottelut ovat aktiiviset.
Mitä tapahtui
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 30. syyskuuta Valkoisessa talossa toimittajille, että Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat Yhdysvaltain dieselkriisin pääsyy, ei Lähi-idän tilanne. Trump kuvaili Venäjän dieseliä tuottavia jalostamoita "vietävän pois käytöstä hälyttävällä vauhdilla" ja nimesi Venäjän ja Ukrainan välisen sodan sekä iskut Venäjän jalostamoihin "suurimmaksi ongelmaksi" dieselmarkkinoille. Hän sanoi, ettei Yhdysvalloilla olisi dieselongelmia ilman ukrainalaisia iskuja. Trump toisti 13. syyskuuta esittämänsä kehotuksen presidentti Volodymyr Zelenskyille lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ja sanoi 28. syyskuuta Zelenskyn suostuneen vähentämään iskujen intensiteettiä. Zelensky oli kuitenkin 22. syyskuuta todennut, etteivät suljetut neuvottelut Trumpin kanssa sisältäneet vaatimuksia Kiovalle lopettaa iskuja yksipuolisesti. Iskut Venäjän jalostamoihin jatkuivat: yönä 25. syyskuuta vasta iskettiin Permin ja Novoshakhtinskin jalostamoihin, ja 26. syyskuuta Ilyskin jalostamoon Krasnodarin alueella. Trump ei sulkenut pois Yhdysvaltain dieselviennin kieltämistä ja sanoi keskustelevansa asiasta energiaministeri Chris Wrightin kanssa; Wright arvioi kiellon alentavan dieselin hintaa mutta nostavan muiden tuotteiden, kuten bensiinin, hintaa. Reutersin mukaan Yhdysvaltain dieselin hinta nousi vuodessa 40 % 6,53 dollariin gallonalta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainankielinen uutisointi keskittyy Trumpin toistuviin julkisiin syytöksiin Ukrainaa kohtaan Yhdysvaltain dieselkriisistä ja hänen painostukseensa Zelenskyä kohtaan lopettaa iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin. Jutarnat nostavat esiin Trumpin väitteen, ettei Yhdysvalloilla olisi dieselongelmia ilman ukrainalaisia iskuja, sekä hänen oman myöntämisensä harkitsevansa Yhdysvaltain dieselviennin kieltoa. Keskeisenä vastaväitteenä esiintyy Razumkov-keskuksen energia- ja infrastruktuuriohjelmien johtaja Volodymyr Omeltšenko, jonka mukaan Irania vastaan käyty sota – ei ukrainalaiset iskut – nostatti dieselin hinnan ennätykselliseen kuuteen dollariin, vaikka iskut pahentavatkin pulaa. Jutarnat korostavat myös Zelensky 22. syyskuuta lausuntoa siitä, etteivät suljetut neuvottelut sisältäneet vaatimusta lopettaa iskuja, sekä Permin, Novoshakhtinskin ja Krasnodarin alueen iskuja 25.–26. syyskuuta todisteena iskujen jatkumisesta Trumpin väitteistä huolimatta.
Missä uutisointi eroaa
Trump pääasiassa syyttää ukrainalaisia iskuja Venäjän öljynjalostamoihin Yhdysvaltain dieselhintojen noususta, kun taas jutarnat siteeraamat analyytikot sekä Trumpin hallinnon omat virkamiehet – valtiovarainministeri Scott Bessent ja energiaministeri Chris Wright – sekä Razumkov-keskuksen Volodymyr Omeltšenko nimeävät pää- tai rinnakkaissyyksi Yhdysvaltain sodan Irania vastaan ja kutistuvat globaalit polttoainevarat, jolloin ukrainalaiset iskut vain pahentavat pulaa. Toinen erimielisyys koskee väitettyä Zelensky suostumusta: Trump sanoi 28. syyskuuta Zelenskyn suostuneen vähentämään iskujen intensiteettiä, mutta Zelensky totesi 22. syyskuuta, etteivät suljetut neuvottelut sisältäneet vaatimusta Kiovalle lopettaa iskuja yksipuolisesti, ja iskut Permin, Novoshakhtinskin ja Krasnodarin alueen jalostamoihin jatkuivat 25.–26. syyskuuta.
Tausta
Reutersin mukaan Yhdysvaltain dieselin hinta nousi vuodessa 40 % 6,53 dollariin gallonalta. Venäjä on pidentänyt tuottajien dieselvientikieltoa lokakuun loppuun ja rajoittanut aiemmin bensiinin ja lentopolttoaineen vientiä vastauksena kotimarkkinapaineeseen. Trump kehotti 13. syyskuuta julkisesti Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin; 22. syyskuuta Zelensky sanoi, etteivät suljetut neuvottelut sisältäneet vaatimuksia Kiovalle lopettaa iskuja jalostamoihin yksipuolisesti; 28. syyskuuta Trump sanoi Zelenskyn suostuneen vähentämään iskujen intensiteettiä. Iskut Venäjän jalostamoihin jatkuivat: yönä 25. syyskuuta Permin ja Novoshakhtinskin jalostamoihin iskettiin, ja 26. syyskuuta Ilyskin jalostamoon Krasnodarin alueella. Muut Trumpin hallinnon virkamiehet (valtiovarainministeri Scott Bessent, energiaministeri Chris Wright) ja jutarnat siteeraamat analyytikot liittävät dieselpulvan useisiin syihin, kuten Yhdysvaltain sotaan Irania vastaan ja kutistuviin globaaleihin polttoainevarastoihin. Heinäkuun alussa Trump kuvaili julkisesti ukrainalaisia iskuja Venäjän jalostamoihin eskalaatioksi, joka voisi päättää sodan; samalla viikolla 30. syyskuuta lausuntojen kanssa hän sanoi käyneensä "ihanan" keskustelun Vladimir Putinin kanssa, joka Trumpin mukaan haluaa sopimuksen sodan lopettamiseksi.