Trump keskeytti Venäjä-pakotteet ja tullit juuri ennen niiden voimaantuloa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta 2026 asetuksen, jolla hän keskeytti niin kutsutun "Grahamin lain" (Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026) Venäjää koskevien pakotteiden, rajoitusten ja tullien soveltamisen. Trump käytti lain pykälää 115 ja toimitti kongressille vakuutuksen, että luopuminen toimenpiteistä on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista. Asetus julkaistiin Valkoisen talon verkkosivuilla vain kaksi päivää ennen 30 päivän toimeenpanomääräaikaa.
Pääkohdat
- Trump allekirjoitti 16.10.2026 asetuksen, joka keskeyttää Grahamin lain Venäjä-pakotteet, rajoitukset ja tullit.
- Hän vetosi lain pykälään 115 ja toimitti kongressille kirjallisen vakuutuksen kansallisesta edusta.
- Asetusmuodollisesti vahvistaa tullit mutta jättää ne voimaan panematta – Trump voi ottaa ne käyttöön myöhemmin.
- Laki olisi edellyttänyt 100 prosentin tulleja viiden suurimman venäläisen öljyn tai kaasun ostajan tavaroille ja 500 prosentin tulleja venäläisille energiatuonteille.
- Trump perusteli keskeyttämistä tarpeella hillitä Yhdysvaltain diesel-pudjettuja ennen 3.11.2026 välivaaleja.
- 12 kaksataalaista senaattoria ja 22 edustajainhuoneen jäsentä molemmista puolueista vaativat lain täysimääräistä soveltamista ja OFAC-lupaa venäläiselle dieselille peruutettavaksi.
- Grahamin laki hyväksyttiin kongressissa 17.9.2026 ja Trump allekirjoitti sen 19.9.2026; 30 päivän määräaika umpeutui 18.10.2026.
Mitä tapahtui
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta 2026 presidentin asetuksen, jolla keskeytettiin niin kutsutun Grahamin lain (Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026, H.R. 5334) Venäjää koskevien pakotteiden, rajoitusten ja tullien soveltaminen. Asetus julkaistiin Valkoisen talon verkkosivuilla samana päivänä. Trump käytti lain pykälää 115, joka antaa presidentille mahdollisuuden luopua toimenpiteistä, jos hän toimittaa kongressille kirjallisen vakuutuksen siitä, että luopuminen on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista. Asetuksessa Trump totesi luopumisen vastaavan maan kansallista etua ja toimitti kongressille asiasta selvityksen.
Asetusmuodollisesti vahvistaa Grahamin lain edellyttämät tullit, mutta samalla keskeyttää niiden soveltamisen, mikä tarkoittaa, että Trump voi halutessaan ottaa ne käyttöön myöhemmin. Keskeytys on voimassa, kunnes Trump tai korkeat hallinnon virkamiehet – erityisesti ulkoministeri – katsovat, että lisätoimenpiteet ovat aiheellisia. Asetus ei kumoa muita aikaisempia presidentin asetuksilla säädettyjä Venäjä-pakotteita.
Grahamin laki oli edellyttänyt 30 päivän kuluessa 100 prosentin tulleja kaikkien tavaroitten osalta viideltä suurimmalta venäläisen öljyn tai kaasun ostajalta sekä 500 prosentin tulleja kaikille venäläisille energiatoimituksille Yhdysvaltoihin. Lisäksi laki laajensi pakotteita lukuisia venäläisiä oikeushenkilöitä, oligarkkeja, pankkeja, rahoituslaitoksia sekä Venäjän hyökkäyssotaa tukevia ulkomaisia tahoja ja varjolaivaston aluksia vastaan. Kongressi oli hyväksynyt lain 17. syyskuuta 2026 ja Trump allekirjoitti sen 19. syyskuuta 2026. Toimeenpanon ensimmäinen 30 päivän määräaika umpeutui 18. lokakuuta 2026.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki kahdeksan lähdejulkaisua ovat ukrainalaisia tiedotusvälineitä ja uutistoimistoja. Ne kehystävät Trumpin asetuksen merkittävänä perääntymisenä vasta hyväksytystä pakotelainsäädännöstä ja korostavat, että Trump käytti juuri hyväksytyn lain omaa poikkeuspykälää keskeyttääkseen sen toimenpiteet. Ukrainalaiset julkaisut nostavat esiin kaksataalaisen vastareaktion kongressissa: 12 senaattorin kirjeen, jossa Venäjän diesel-järjestelyä kutsuttiin "Ukrainan kansan pettämiseksi", ja 22 edustajainhuoneen jäsenen vetoomuksen molemmista puolueista. Lähteet liittävät päätöksen laajempaan kontekstiin: Valkoinen talo painosti Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän öljylaitoksiin, Trump–Zelenskyi-suhteiden kiristymiseen sekä eurooppalaisten huoleen amerikkalaisen tuen mahdollisesta heikkenemisestä. Ukrainalaismedioissa päätöstä käsitellään osana laajempaa siirtymää pois Ukraina-tuesta.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat siinä, mitä kaikkea poikkeus kattaa: useimmat kuvaavat sen keskeyttävän kaikki Grahamin lain edellyttämät pakotteet, rajoitukset ja tullit, mutta jotkin otsikot ja tiivistelmät keskittyvät kapeasti vain tullien (erityisesti pykälien 112 ja 113) peruuttamiseen, ja toiset kehystävät sen koskevan Venäjän sijasta venäläisen energian ostajiin kohdistuvia toimenpiteitä.
Toinen ero koskee 100 prosentin tullin kohteena olevien maiden määrää: yhden tulkinnan mukaan tulli koskee viittä suurinta venäläisen öljyn ostajaa, toisen mukaan viittä suurinta venäläisen öljyn tai kaasun ostajaa sekä lisäksi viittä maata, jotka tietoisesti auttavat kiertämään pakotteita.
Kolmas ristiriita liittyy OFAC:n yleisen lisenssin nro 135 ajankohtaan: yksi tieto antaa sen päivämääräksi 9. lokakuuta 2026, toinen 9. lokakuuta 2025.
Tausta
Grahamin laki (H.R. 5334, Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026) oli alun perin senaattoreiden Lindsey Grahamin ja Richard Blumenthalin huhtikuussa 2025 rekisteröimä esitys. Kongressi hyväksyi sen 17. syyskuuta 2026 ja Trump allekirjoitti sen 19. syyskuuta 2026; ensimmäinen 30 päivän toimeenpanomääräaika oli 18. lokakuuta 2026. Senaattori Lindsey Graham kuoli äkillisesti 11. heinäkuuta 2026 pian sen jälkeen, kun hän oli Kiovassa pidetyssä lehdistötilaisuudessa ilmoittanut sopimuksesta Valkoisen talon kanssa lain päivitetystä versiosta. Heinäkuussa 2026 esiteltiin hieman pehmennetty versio.
9. lokakuuta 2026 Yhdysvaltain valtiovarainministeriön OFAC julkaisi yleisen lisenssin nro 135, joka salli venäläiseen dieselpolttoaineeseen liittyvät transaktiot, ja Trump ilmoitti järjestelystä, jossa venäläistä dieseliä toimitettaisiin maailmanmarkkinoille. 14. lokakuuta 2026 kaksataalainen ryhmä 12 senaattoria lähetti Trumpille kirjeen, jossa diesel-järjestelyä kutsuttiin "Ukrainan kansan pettämiseksi" ja vaadittiin Grahamin lain täysimääräistä soveltamista. 22 edustajainhuoneen jäsentä molemmista puolueista esitti oman vetoomuksensa lain soveltamiseksi.
Asetuksen taustalla olivat kiristyneet suhteet Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välillä sekä eurooppalaisten huoli amerikkalaisen tuen mahdollisesta heikkenemisestä. Valkoinen talo painosti Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän öljylaitoksiin ja uhkasi keskeyttää asehankinnat ja tiedusteluyhteistyön; Ukraina suostui lyhyesti, mutta jatkoi sitten iskuja, samalla kun Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Suurimmat venäläisen energian ostajat – Kiina, Intia ja Turkki – olivat julkisesti vastustaneet lain extraterritoriaalista ulottuvuutta.