Suomen ja Norjan presidentti sekä pääministeri puhuivat Putinille: lopettakaa sota
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puhuivat 27. lokakuuta Venäjän presidentti Vladimir Putinille 90 minuuttia ja välittivät hänelle Volodymyr Zelenskyin kaksi viestiä. He kutsuivat Moskovan до переговорів at Abu Dhabissa marraskuun 10. päiväksi sekä vaativat konkreettisia askeleita sodan lopettamiseksi. Stubb arvioi, etti keskustelu loi luottamusta, mutta ei läheistänyt välittömästi rauhaa.
Pääkohdat
- Stubb ja Støre puhuivat Putinille 27. lokakuuta 90 minuuttia ja vaativat hänelt sodan lopettamista.
- Keskustelun käynnistivät he Suomen ja Norjan pyynnöstä, jotta Ukrainalle saataisiin suora viestintäkanava.
- He välittivät Putinille Zelenskyin kaksi viestiä, joista ensimmäinen koski valtionjohtajien kahenpuolista tapaamista.
- Toinen viesti sisältti ehdotuksia välttelystä energian, elintarviketurvan, vankienvaihdon ja infrastruktuurin alalla.
- Stubb ja Støre kysyivät Putinelta, miten valmistautuminen Abu Dhabin kolmiosapuolisiin neuvotteluihin etenee.
- Suomi ja Norja ilmoittivat vastustavansa Venäjän varjo-laivaston toimintaa Itämerellä.
- Stubb vakuutti, ettei Suomi toimi välittäjänä ja tukee Ukrainaa täysin.
Miksi tämä on tärkeää
Keskustelu loi suoran yhteyden Kanadan, Yhdysvaltain ja Euroopan maiden välille. Stubb ja Støre välittivät Putinille Zelenskyin ehdotukset ja selvittivät Venäjän valmistautumista marraskuun 10. päiväksi sovellettavaan kolmiosapuoliseen tapaamiseen. Se voisi стаhtaa neuvottelujen laajentamista ja turvallisuusjärjestelmän keskustelua, vaikka Stubb varoi kutsumasta puhelua suoraksi edistymiseksi rauhaan.
Mitä tapahtui
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puhuivat 27. lokatuuta Putinille 90 minuuttia. Soitto aloitettiin Ukrainan pyynnöstä tavoitteena avata viestintäkanava. Stubb ja Støre välittivät Putinille kaksi Zelenskyin viestiä. Ensimmäinen koski Ukrainan valmiutta kahenpuoliseen valtionjohtajien tapaamiseen aiheina muun muassa alueelliset kysymykset ja turvallisuus. Toinen käsitteli ehdotuksia välttelystä sekä tulitauon mahdollisuuksia energian ja energialaitosten, elintarviketurvan, vankienvaihdon ja infrastruktuurin alalla.
Putinia pyydettiin selostamaan valmistautumista Abu Dhabin kolmiosapuolisiin neuvotteluihin. Suomi ja Norja ilmoittivat samalla vastustavansa Venäjän varjo-laivaston toimintaa Itämerellä. Stubb korosti, ettei Suomi toimi välittäjänä ja tukee Ukrainaa täysin. Hän kuvasi keskustelua avoimena ja asiallisena, але оцінив sen lähinnä luottamuksen rakentamisen askeleena. Zelenskyi sanoi, ettei keskustelun ansiosta syntynyt vielä sopimusta, mutta hänen arvionsa muuttui: Venäjä vaikuttaa vakavasti valmistautuvan neuvotteluryhmien tapaamiseen Abu Dhabissa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet korostivat, että puhelu käynnistettiin Ukrainian pyynnöstä ja että Stubb sekä Støre välittivät Putinille Zelenskyin kaksi konkreettista viestiä. Erityistä huomiota kiinnitettiin vaatimuksiin, jotka koskivat vankienvaihtoa, iskuja energian infrastruktuuriin sekä siviililiikenteen turvallisuuden palauttamista Mustallemerelle. Zelenskyin arvioita keskustelun seurauksista käytettiin myös indikaattorina Venäjän valmistautumisesta переговорів in Abu Dhabi.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen huomio kohdistuu siihen, että Stubb ja Støre olivat ensimmäiset Putinin suorat eurooppalaiset keskustelukumppanit, jotka tukevat Ukrainaa, sen jälkeen kun hän puhui Emmanuel Macronille heinäkuussa edellisenä vuonna. Puhelun merkitystä tarkastellaan myös Pohjois-Euroopan maiden turvallisuuspolitiikan kannalta: Suomi ja Norja ovat Venäjän naapureita ja painottivat varjo-laivaston toimintaa Itämerellä. Stubb torjui myös päätöksen päästää venäläiset jääkiekkoilijat kansainvälisiin kilpailuihin ja piti sitä symbolisesti kielteisenä askeleena.
Missä uutisointi eroaa
Suomen presidentti Alexander Stubb kiisti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Putin puhui lähes koko keskustelun ajan historian perusteista ja slaavien historiasta. Useat muut aineistot toistivat kyseisen kuvauksen, mutta Stubb määritteli keskustelun avoimeksi ja asialliseksi sekä sanoi Putinin käsitelleen muun muassa vuoden 2014 jälkeisiä tapahtumia, Krimin liittämistä, itä-Ukrainan sotaa ja Istanbulin neuvotteluita. Støre pyysi myös Financial Timesia korjaamaan artikkelin.
Tausta
Ukrainian, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajien kolmiosapuolinen tapaaminen on suunniteltu Abu Dhabiin 10. marraskuuta. Sen tavoitteena on arvioida, onko tulitauosta mahdollista sopia aidosti. Ukrainalaiset neuvottelijat ovat pyrkinyt laajentamaan keskustelua sodan lopettamisen ehdosta ja siirtämään sitä kapeista Moskovan alueellisista vaatimuksista laajempaan keskusteluun Ukrainian ja Euroopan tulevasta turvallisuusjärjestelmästä. Euroopan maat vaativat omaa pakotonta osallistumista lopullisiin neuvotteluihin. Kansainvälinen tausta on muuttunut myös Yhdysvaltain roolin vuoksi: EU tukee Ukrainaa, mutta Yhdysvallat on valinnut välittäjän roolin.