Julkaistu:

Venäjä varustaa Iskander-ohjuksia tarkempaa osaltaan tähtäämistä varten

Serhii Beskrestnov kertoi, että Venäjä voi varustaa Iskander-ohjuksia erityisillä ohjausjärjestelmillä, jotta ne osuisivat tarkemmin Ukrainian siltoihin navigaatiosuojauksen estämisen jälkeenkin. Hänen mukaansa tavallinen inertiaohjaus ei takaa metrin tarkkuutta, vaan radiolaserilla tapahtuva paikannus mahdollistaa korjauksen syöttämisen ohjausjärjestelmään. Tällaiset iskut ovat vahingoittaneet Kiovan siltoja ja niiden kuljetus- ja energiasisältöjä.

Pääkohdat

  • Venäjän joukot ovat hyökkälleet Ukrainian siltoja ballistisilla Iskander-ohjuksilla.
  • Serhii Beskrestnovin mukaan Venäjä voi varustaa Iskandereita erityisillä ohjausjärjestelmillä, jotka parantavat osumistarkkuutta.
  • Inertiaohjaus ei takaa metrin tarkkuutta, vaan radiolaserilla tapahtuvan paikannuksen jälkeen ohjausjärjestelmään syötetään korjaus.
  • Pohjois-siltaan kohdistuneessa iskussa 7. marraskuuta vahingoittuivat tien pinta, trollibussin virtajohto ja sähkölinja.
  • Venäjän ohjusiskut Pohjois- ja Eteläsillalle ovat aiheuttaneet liikennekatkosten, reittimuutoksia ja metroinfrastruktuurin vahingoittumista.
  • Kiovan kaupunginhallitus osoitti 1 miljardia hryvniaa yhdistettyjen vesikuljetusterminaalien ja niiden yhdysteiden rakentamiseen.
  • Mykola Kalashnyk ilmoitti marraskuun lopulla, että Ukraina aikoo rakentaa 21 vaihtoehtoista siltakuljetusta ja töitä on jo aloitettu.

Miksi tämä on tärkeää

Selitys osoittaa konkreettisen tavan lisätä Iskander-ohjusten osumistarkkuutta, vaikka niiden navigointi häiritään. Silloinen ohjaus kuitenkin mahdollistaa maakohteen sijainnin määrittelyn muutamassa sekunnissa juuri ennen osumaa, mikä vaikeuttaa ohjusten torjuntaa. Iskujen vahingot ovat johtaneet myös liikennekatkoksiin, reittimuutoksiin ja kriittisen infrastruktuurin vahingoittumiseen Kiiovassa.

Mitä tapahtui

Serhii Beskrestnov kuvasi, miten Iskander-ohjusten erityiset ohjausjärjestelmät voivat parantaa osumistarkkuutta. Hän kertoi, että ohjusjärjestelmien käyttöön on tullut optisia 9E436- ja 9B918-ohjausjärjestelmiä sekä kalliimpia radiolokatoriohjausjärjestelmiä. Ohjausjärjestelmien tarkkaa tyyppikuvausta esiintyi kuitenkin eri lähteissä eri tavoin. Beskrestnovin mukaan tavallinen inertiaohjaus ei mahdollista metrin tarkkuutta, kun taistelukärki putoaa maahan, vaan radiolaserilla tehty paikannus ja korjauksen syöttö parantavat osumistarkkuutta.

Venäjän iskut ovat kohdistuneet Kiovan Dneprin ylittäviin siltoihin. Pohjois-siltaa iskettiin 7. marraskuuta, ja siinä vahingoittuivat tien pinta, trollibussin kontaktiverkko sekä sähkölinja. Viiden lähelle pysäköityjen kuorma-auton vahingoittui räjähdysaallosta. Eteläsiltaan kohdistui 26.–27. lokakuuta isku, joka vahingoitti myös Kiovan metroinfrastruktuuria. Siltojen sulkeminen ja liikenteen rajoittaminen aiheuttivat liikennekatkoksen, jolloin julkinen liikenne alkoi kulkea uusilla reiteillä ja aikataulun viiveellä.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset aineistot painottavat hyökkäysten seurauksia Kiovan liikenne-, energia- ja metroinfrastruktuurille. Erityistä huomiota kiinnitetään navigaatiosuojaukseen, Iskander-ohjusten osumistarkkuuteen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Esimerkiksi on esitetty vaihtoehtoiset siltakuljetukset, vesikuljetusterminaalit sekä maksuttoman maaliikenteen järjestäminen. Taustalla on arvio, että siltoihin kohdistuvat iskut vaikeuttavat sekä tavallista liikennettä että sotilaallista logistiikkaa ja lisäävät kaupunkien taloudellista ja yhteiskunnallista painetta molemmilla Dnesterin rannoilla sijaitsevilla alueilla, vaikka tässä yhteydessä kyse on Dnepristä.

Missä uutisointi eroaa

Lähteiden kuvaukset ohjausjärjestelmistä poikkeavat toisistaan. Eräissä muotoiluissa 9B918 nimetään optiseksi ohjausjärjestelmäksi, toisissa taas kalliimmaksi radiolokatoriohjausjärjestelmäksi. Myös optimisten 9E436- ja 9B918-ohjausjärjestelmien käyttö raportoidaan yleisesti ilman lähteiden yksiselitteistä jakoa näiden kahden välillä.

Tausta

Venäjä alkoi hyökkäillä Kiovan Dneprin ylittäviin siltoihin lokakuussa. Pohjois-siltaa iskettiin ensin drooneilla 3. ja 4. lokakuuta, а 26.–27. lokakuuta ja 7. marraskuuta siihen kohdistuivat ballistiset ohjusiskut. Ukrainalaiset viranomaiset ilmoittivat myöhemmin vaihtoehtoisten siltakuljetusten rakentamisen alkaneen Kiiovassa sekä 21 sellaisen rakentamista koskevasta suunnitelmasta. Kaupunginhallitus osoitti 1 miljardia hryvniaa yhdistettyjen vesikuljetusterminaalien ja niihin johtavien yhdysteiden rakentamiseen.