Liituan presidentti vastusti Venäjän vaatetta vetää NATO-joukot Itä-Euroopasta
Liituan presidentti Gitanas Nausėda hylkäsi Venäjän vaatteen NATO-joukkojen vetämisestä Itä-Euroopan maista. Hän puolusti nykyistä, NATOn keskeistä eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria ja varoitti Venäjän voivan käyttää neuvotteluja ajan voittamiseen ja hyökkäyksen jatkamiseen.
Pääkohdat
- Nausėda katsoi Venäjän vaatetta NATO-joukkojen poistamisesta Itä-Euroopasta mahdollisuudettta pitääväksi.
- Venäjä ehdotti, että eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria uudistetaan ja NATOn joukot vetäydytään Itä-Euroopasta.
- Nausėda vaati, ettei eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää rakenneta sferien vaikuttamisen varaan.
- Venäjän ministeriö ehdotti uutta turvallisuusarkkitehtuuria, johon kuuluisi hyökkämättömyyssopimukset NATOn jäsenvaltioiden kanssa.
- Venäjä esitti vaatimuksen NATO-joukkojen vetämisestä jo vuoden 2021 lopulla.
- Eurooppalaisten johtajen odotettiin käsittelevän asiaa Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa ja Euroopan neuvoston epävirallisessa istunnossa Dublinissa.
- Nausėda nimeti Euroopan neuvoston presidentin António Costan sopivimmaksi eurooppalaiseksi neuvottelijaksi ja vaati välittömän aselevon tarpeellisuutta.
Miksi tämä on tärkeää
Venäjän vaatimus haastaisi NATOn alueellisen sotila presenceen Itä-Euroopassa. Nausėdan kannanotto heijastaa vastustusta sferien vaikuttamiseen perustuvan eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän luomiselle, ja eurooppalaisten johtajen odotettiin käsittelevän asiaa Euroopan poliittisen yhteisön ja Euroopan neuvoston tapaamisissa. Kiista liittyi laajempiin neuvotteluihin sodan lopettamisesta ja tulevasta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä.
Mitä tapahtui
Venäjä vaati neuvotteluissa Ukrainaa koskevan sodan lopettamisesta eurooppalaisten turvallisuusarkkitehtuurin uudistamista ja NATO-joukkojen vetämistä Itä-Euroopan maista. Liituan presidentti Gitanas Nausėda torjui vaatimuksen ja sanoi, ettei nykyinen NATOn keskeinen turvallisuusarkkitehtuuri muutu. Hän vakuutti, ettei yksikään eurooppalainen johtaja hyväksy joukkojen poistamista, ja varoitti Venäjän pyrkivän venyttämään neuvotteluja ilman aseleposopimusta. Nausėdan mukaan aselepo olisi keskeinen ehto rauhanneuvotteluille. Hän nimesi Euroopan neuvoston presidentin António Costan parhaaksi eurooppalaisen edustajaksi neuvotteluihin, vaikka tiedossa oli myös muiden eurooppalaisten johtajien erilaisia näkemyksiä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaisessa käsittelyssä korostettiin Nausėdan vastustusta Venäjän vaatetta sekä huolen siitä, että Venäjä käyttäisi neuvotteluja ajan voittamiseen, aselepon välttämiseen ja hyökkäyksen jatkamiseen. Eurooppalaisten neuvottelujen yhteydessä käsiteltiin uutta turvallisuusarkkitehtuuria ja välittömän aselevon tarpeellisuutta. Venäjän kerrottiin hylkäneen eurooppalaisen aselepoehdotuksen.
Missä uutisointi eroaa
Venäjä pitää nykyistä eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää liian tehottomana ja vaatii sen rakentamista uudelleen. Nausėda puolustaa vastakkaiselta kannalta NATOn keskeisen eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin säilyttämistä ja vastustaa sferien vaikuttamista.
Tausta
Venäjä esitti ensimmäisen kerran vaatimuksen NATO-joukkojen vetämisestä Itä-Euroopan maista vuoden 2021 lopulla. Sen ministeriö ehdotti myöhemmin uutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria, jossa Venäjä solmisi hyökkämättömyyssopimuksia NATOn jäsenvaltioiden kanssa. Yhdysvaltain tiedotusvälineiden mukaan Washington pyysi Venäjää esittämään uuden ehdotuksen tulevasta eurooppalaisesta turvallussopimuksesta, johon sisältyisiä toimia jännityksen lieventämiseksi. Euroopan konsultaatioissa Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta keskusteltiin turvallisuusarkkitehtuurista ja välittömän aselevon tarpeellisuudesta. Venäjän kerrottiin hylkäneen eurooppalainen aselepoehdotus, ja sen delegaatio ei puhunut Euroopan delegaation kanssa.