Kanadan pääministeri: Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri määräävät Eurooppa ja NATO, ei Venäjä
Kanadan pääministeri Mark Carney sanoi, että vapaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri määräävät Euroopan maat ja NATO, ei Venäjä eivätkä uudistetut Minskin sopimukset. Hän torjui Venäjän vaatimukset NATO-joukkojen vähentämiseksi Baltian maissa ja Puolassa. Estonian pääministeri Kristjen Mihal luonnehti Moskovan yrityksiä turvallisuusjärjestelmän muuttamiseksi psykologisiksi peleiksi.
Pääkohdat
- Kanadan pääministeri Mark Carney sanoi, ettei Venäjä saa «santerikordonia».
- Kanadan joukoissa Latviassa palvelee 2 500 kanадskylaista sotilasta.
- Kanada johtaa Latviassa monikansallista brigadia.
- Carney vakuutti, ettei Kanada koskaan jätä muita NATOn jäseniä.
- Venäjän vaatimus palauttaa NATOn sotilaallinen läsnolo vuoden 1997 tasolle kattaisi 17 Euroopan maata.
- Estonian pääministeri Kristjen Mihal kutsui Venäjän ehdotuksia psykologisiksi peleiksi.
- Kaja Kallas: припинення tuli ensin, sitten rauhansopimus ja vasta sen jälkeen keskustelut Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista.
Miksi tämä on tärkeää
Venäjän ehdotukset voisivat muuttaa NATOn joukkojen sijoittelua useissa Euroopan maissa ja vaikuttaa siihen, millaisen kehyksen piirissä sõda Ukrainessa päätetään. Kanadan jatkuva sotilaallinen sitoutuminen Latvian monikansalliseen brigadiin ja NATOn solidaarisuuden korostaminen osoittavat Kanadan osallistumutta Euroopan kollektiiviseen puolustukseen. Suomalaisille on erityisen merkityksellistä, että Venäjän vaatimukset kattaisivat myös Suomen ja muiden Itämeren maiden NATO-joukkoja.
Mitä tapahtui
Kanadan pääministeri Mark Carney ilmoitti, ettei Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri määrää Venäjä. Hän vastasi Venäjän vaatimukseen vetää NATO-joukot pois Baltian maista ja Puolasta sanoen, ettei Venäjä saa «santerikordonia». Samalla hän vakuutti Kanadan jatkuvan tuen muille NATOn jäsenille. Latviassa on palvelemassa 2 500 kanadskylaista sotilasta ja Kanada johtaa siellä monikansallista brigadia. Estonian pääministeri Kristjen Mihal kutsui Venäjän yrityksiä muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestelmää psykologisiksi peleiksi. EU:n ulkosuhteiden pääjohtaja Kaja Kallas puolestaan sanoi, ettei laajempia turvallisuuskysymyksiä pidä käsitellä ennen kuin tulitauko on saavutettu ja rauhansopimus tehty.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen kattaus yhdistää Venäjän ehdotukset Euroopan turvallisuusjärjestelmän muutoksiksi neuvotteluihin sodan lopettamisesta. Erityisen keskeistä on, että Venäjän vaatimukset NATO-joukkojen vähentämiseksi on sidottu sodan ratkaisemiseen liittyvään kokonaisuuteen. Kallasin ehdottama järjestys — ensin tulitauko, sitten rauhansopimus ja vasta sitten laajemmat turvallisuusneuvottelut — tarjoaa diplomaattisen vastapainon sille, että turvallisuusjärjestelmän muutokset sidottaisiin välittömästi Ukraainan sodan ratkaisuun.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kanadan ja Estonian viranomaiset korostavat NATOn solidaarisuutta, Venäjän vaatimusten torjumista ja nykyisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän безперервності. Kansainvälinen kattaus sijoittaa kiistan osaksi Kanadan joukkojen ja Latvian monikansallisen brigadin johtajan roolin sekä santerikordon käsitteen historian. Siinä todetaan myös Venäjän ehdotetun mallin muistuttavan kylmän sodan aikaista, Neuvostoliiton johtamaa Varsovan liittoa.
Tausta
Venäjä on ilmoittanut ehdottavansa muutoksia Euroopan turvallisuusjärjestelmään osana Ukraainan sodan lopettamisen kokonaisuutta. The New York Timesin mukaan venäläinen delegaatio jätti Abu Dhabissa 10.–11. lokakuuta käydyissä neuvotteluissa asiakirjan, jossa vaaditaan NATOn sotilaallisen läsnolon palauttamista vuoden 1997 tasolle. Tämä tarkoittaisi joukkojen vetämistä muun muassa Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Baltian maista, Tšekistä, Unkarista ja useista muista Euroopan maista. Nykyistä eurooppalaista turvallisuuskehystä koskevat muun muassa Helsingin loppuakto ja Budapestin muistio, jotka myös Venäjä on allekirjoittanut.