Italian ulkoministeriö
-
Ukrainan kirkkoneuvosto vetoaa paaviin ja kansainvälisiin järjestöihin miehitetyn Oleškyn humanitaarisen katastrofin vuoksi
Ukrainan kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen neuvosto vetoaa paavi Leo XIV:ään, YK:n jäsenmaihin ja Punaisen Ristin kansainväliseen komiteaan (ICRC) miehitetyn Oleškyn kaupungin kriittisen humanitaarisen tilanteen vuoksi. Kaupungissa ei ole ollut ruokatoimituksia toukokuun 2026 lopun jälkeen, asukkailta puuttuvat elintarvikkeet, juomavesi ja lääkkeet, ja Venäjän joukot estävät siviilien poistumisen. Ulkoministeri Andri Sybiha kertoi Ukrainan nostavan tilanteen esiin YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla New Yorkissa.
-
Zelenskyi ja Trump sopivat tapaavansa New Yorkissa – Trump vaati Ukrainan lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoille
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat puhelimessa sunnuntai-iltana 20. syyskuuta ja sopivat kahdenvälisestä tapaamisesta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Zelenskyi kiitti Trumpia 6. syyskuuta Kyiviin tehdyistä Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin vierailuista sekä Lindsey Graham -lain allekirjoittamisesta. Axiosin lähteiden mukaan Trump vaati Zelenskyä toistuvasti lopettamaan ukrainalaisiskut Venäjän öljynjalostamoja vastaan ja yhdisti vaatimuksen nouseviin dieselin maailmanmarkkinahintoihin.
-
YK raportoi noin 1 004 tapauksesta seksuaalista väkivaltaa Ukrainassa – 89 % yhdistetty Venäjän toimijoihin
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuore raportti dokumentoi noin 1 004 konfliktin liittyvää seksuaalisen väkivallan tapausta Ukrainassa helmikuun 2022 lopusta heinäkuun 2026 loppuun. Valtaosa tapauksista on yhdistetty Venäjän viranomaisten edustajiin. Asiasta ovat raportoineet muun muassa Ukrajinan ulkoministeriö ja YK:n ihmisoikeuspäällikkö Volker Türk.
-
Ukrainan sotilastiedustelu: Venäjällä riittää resursseja vuoteen 2027–2028, palkkasotilaita yli 40 maasta
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö Oleh Ivashchenko sanoi Ukrinformille antamassaan haastattelussa, että Venäjä käyttää palkkasotilaita yli 40 maasta – muun muassa Keski-Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta – ja että maan talous on selvästi heikompi kuin täysimittaisen hyökkäyksen alussa. Tiedustelun mukaan Venäjällä voi silti riittää resursseja käydä sotaa vuosina 2027 ja 2028, vaikka sopimuspalkkaus on lähes ehtynyt ja yli 60 prosenttia venäläisistä vastustaa sotaa.
-
Israelin poliisi saapui Umaniin turvaamaan hasidien Rosh ha-Shana -pyhiinvaellusta
Israelin poliisi on saapunut Umaniin Tšerkasyyn alueelle yhteistyöhön ukrainalaisen lainvalvonnan kanssa turvaamaan julkista järjestystä ja turvallisuutta vuotuisen hasidien Rosh ha-Shana -pyhiinvaelluksen aikana. Poliisi kuvailee tilannetta kaupungissa vakaaksi ja hallituksi.
-
Lavrov kutsui Saksan Leipzig-lennokkivastetta "todellisen sodan aluksi"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui Saksan reagointia Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneeseen drooni-iskun yritykseen "todellisen sodan aluksi". Hän vertasi Saksan päätöstä sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa ja lopettaa "Venäjän talon" toiminta Berliinissä diplomaattisuhteiden katkaisuihin ennen toista maailmansotaa. Saksa oli aiemmin syyttänyt Venäjää drooni-iskun yrityksestä, joka kohdistui ukrainalaiseen An-124-rahtikoneeseen elokuun alussa.
-
Venäjän isku SBU:n päämajaan kiihdytti Ukrainassa keskustelua vastaiskusta
Venäjän joukot iskivät 4. syyskuuta Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n päämajaan Keski-Kiovassa. Presidentti Zelenskyin mukaan drooni suunnattiin suoraan SBU:n päällikön Oleksandr Pokladin toimistoon. Iskun jälkeen Radio NV:n 918 hengen kyselyssä selvä enemmistö ukrainalaisista odotti vastaiskua FSB:n rakennukseen Moskovassa. Ulkoministeriö kuvasi iskua vakavaksi eskalaatioksi ja SBU lupasi viholliselle kivuliaan vastauksen.
-
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.
-
Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja lopettaa Venäjän talon Berliinissä – syynä Leipzigin drooni-isku
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa ja irtisanovansa Venäjän talon (Russisches Haus) toiminnan Berliinissä vastatoimina Leipzig/Hallen lentoasemalla elokuussa tapahtuneeseen drooni-iskuun, jonka Saksa katsoo Venäjän syyksi. Drooni löydettiin 4. elokuuta ukrainalaisen Antonov-rahtikoneen läheltä. EU kutsui Venäjän suurlähettilään, ja ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas luonnehti iskua valtion tukemaksi terrorismiksi. Kreml kiisti syytökset.
-
Zelensky varoittaa Venäjän ilmatilan olevan vaarallinen siviililentoliikenteelle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky varoitti 1. syyskuuta, että Venäjän ilmatila on käymässä täysin vaaralliseksi Ukrainan droonuiskujen vuoksi. Hän kutsui ulkomaisia lento-operaattoreita ja Moskovassa toimivia suurlähettiläitä välittämään tiedon riskeistä pääkaupunkeihinsa. Zelensky sanoi Ukrainan olevan kumppaneiden pyynnöstä valmis keskeyttämään iskut Venäjällä suunniteltujen rauhanneuvottelujen ajaksi.