Italian ulkoministeriö
-
YK:n komissio: Venäjän hyökkäykset Ukrainian energia-infrastruktuuriin ovat sota- ja ihmisoikeusrikoksia
YK:n riippumaton kansainvälinen Ukrainaa koskivan tutkimuskomissio on todennut, että Venäjän tarkoitukselliset ja järjestelmälliset iskut Ukrainian siviili-infrastruktuuriin ovat sota-rikoksia, а систематические атаки на энергетическую инфраструктуру України — злочини проти людяності. Komissio tarkasteli myös turvattomaan rekrytointiin liittyvää ihmiskauppaa, jossa Venäjän viranomaiset käyttivät 29 maasta rekrytoituja miehiä palkattuina taistelijoina.
-
Puolan Lvivin aluehallitus nimesi vuoden 2027 UPA:n, Roman Šuhevytšin ja Oleh Olhytyšin vuodeksi
Lvivin aluevaltuusto päätti 20. lokakuuta julistaa vuoden 2027 Ukrainian Insurgent Armijan, Roman Šuhevytšin ja运行 Oleg Olžyčin vuodeksi. Päätös aiheutti jyrkän vastareaktion Puolassa, jossa ministerit syvittivät sitä historian muistamisen ja kahdenkeskisten suhteiden kannalta. Puolan ulkoministeri Rad-osław Sikorski allekirjoitti myös pyynnön lisätä päätöksen alullepanijan Sviatoslav Šeremetan Puolan ei-toivottujen henkilöiden listalle.
-
Puola kielsi Svyatoslav Sheremetan viisivuotiaikaa Schengen-alueelle
Puola kielsi Läivin aluekuntaneuvoston jäsenen Svyatoslav Sheremetan viiden vuoden ajaksi pääsystä Schengen-alueen maihin ja oleskelusta siellä. Kielto päättyy 20. lokakuuta 2031, ja se tehtiin tämän osallisuuden vuoksi päätöksessä nimetä vuosi 2027 Roman Šuhhevitšin, Ukrainian kansallisen vapautusarmeijan (UPA) ja Oleh Olžyčin vuodeksi. Ukrainalaisen ulkoministeriön mukaan Läivin aluekuntaneuvoston päätös vahingoittaa Ukrainan ja Puolan suhteita.
-
Moldova harkitsee Ukrainian raja-asemien siirtämistä alueelleen Venäjän hyökkäysten vuoksi
Moldovan viranomaiset harkitsevat Ukrainian raja-asemien siirtämistä Moldovan alueelle, jotta vähenisivät Venäjän hyökkäysten aiheuttamat riskit. Moldova on jo vetänyt rajavartiolaisensa ja tullivirkamiehensä pois neljästä Ukrainan alueella sijaitsevasta raja-asemasta ja neuvottelee Ukrainan kanssa yhteisestä valvonnasta.
-
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno aloitti nälkälakon Oleshkyjen puolesta
Euroopan parlamentin varapuhemies Pina Picierno ilmoitti 20. lokakuuta sosiaalisessa mediassa aloittavansa nälkälakon kiinnittääkseen kansainvälistä huomiota miehitetyssä Oleshkyssä Hersonin alueella vallitsevaan humanitaariseen kriisiin. Hän vaatii välitöntä humanitaarista tulitaukoa, pääsyä elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin sekä siviilien turvallista evakuointia kaupungista. Aamuun 21. lokakuuta mennessä 277 ihmistä oli liittynyt hänen aloitteeseensa.
-
Venäjän iskut vaurioittivat 28 sähköasemaa – kymmenellä Ukrainan alueella sähkökatkoja
Venäjän yön ja aamun 19. lokakuuta iskut Ukrainaa vastaan vaurioittivat 28 sähköasemaa ja muita tärkeitä energiakohteita, presidentti Zelenskyi kertoi. Aamulla uusia sähkökatkoja kirjattiin kymmenellä alueella. Vinnytsjassa osa alueesta ja kaupungista menetti sähkön ja veden, ja yksi energiayhtiön työntekijä loukkaantui.
-
WSJ: Putin ehdotti Trumpin ja Xin huippukokousta – ilman Zelenskyiä
Wall Street Journal kertoi Vladimir Putinin ehdottaneen Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Kiinan johtajalle Xi Jinpingille kolmenvälistä huippukokousta APEC-kokouksen yhteyteen Shenzheniin 18.–19. marraskuuta. Kokoukseen ei suunnitella Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin osallistumista, ja sen tarkoitus olisi keskustella sodan lopettamisesta Venäjän kannalta suotuisin ehdoin. Trump ei ole vielä hyväksynyt osallistumistaan, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vahvisti 19. lokakuuta Uzbekistanissa, että keskusteluja tapaamisesta on käyty. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset tahot ovat tyrmänneet ajatuksen.
-
Yhdysvaltain puolustusministeriö viivästyttää Patriot-ohjusten toimituksia Ukrainalle, Zelensky syyttää poliittisesta painostuksesta
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth ei ole hyväksynyt merkittävän, liittolaisten jo maksaman Patriot-torjuntaohjuserän toimittamista Ukrainalle. Presidentti Zelensky on julkisesti syyttänyt Washingtonia elintärkeiden ilmapuolustustarvikkeiden poliittisesta viivyttelystä ja varoittanut tilanteen vaikutuksista Ukrainian kykyyn torjua Venäjän lähes päivittäisiä ballististen ohjusten iskuja.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
EU avasi Ukrainalle kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta – edellytyksenä vähemmistöoikeuksia koskeva laki
Ukrainan parlamentti hyväksyi ja presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain, joka takaa kansallisille vähemmistöille ja alkuperäiskansoille oikeuden kouluopetukseen heidän äidinkielellään, kun kieli on EU:n virallinen kieli. Lakia seuraavana päivänä EU avasi virallisesti neuvottelukokonaisuudet 2 (sisämarkkinat) ja 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) Ukrainan liittymisneuvotteluissa neljännessä hallitusten välisessä konferenssissa Luxemburgissa. Kaikki 27 jäsenvaltiota olivat asiasta yksimielisiä, ja sekä Unkari että Romania tervehtivät lakia.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Zelenskyi moitti Kioivan kaupunginjohtoa lähes täydellisestä epäonnistumisesta talvivalmisteluissa
Presidentti Volodymyr Zelenskyi arvosteli 9. lokakuuta pidetyssä valintakokouksessa Kioivan kaupunginjohtoa siitä, että tämä on "lähes täysin" laiminlyönyt kansallisen resilienssisuunnitelman edellyttämät toimenpiteet. Zelenskyi ilmoitti asettavansa erillistehtäviä Kioivalle ja korosti, että viivästyksistä vastaavat henkilökohtaisesti infrastruktuuriministeriö ja aluehallinnot. Samaan aikaan Venäjän iskut ovat aiheuttaneet laajoja vaurioita energiainfrastruktuurille, ja Kiovassa on ollut käynnissä sekä suunniteltuja että hätäkatkoksia jo kolmatta päivää.
-
Etelä-Korea kutsuu suurlähettiläänsä takaisin Ukrainoista Pohjois-Korean sotavankikohun takia
Etelä-Korean ulkoministeriö ilmoitti 8. lokakuuta kutsumansa suurlähettiläänsä Park Hee-changin (Park Ki-chanin) takaisin Ukrainoista. Päätös seuraa diplomaattista kiistaa, joka syntyi sen jälkeen kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi vangittua pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle. Samalla osapuolet ovat kiistelleet Etelä-Korean väitetyistä polttoainetoimituksista Venäjälle.
-
Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria
The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.
-
EU saattaa avata kaksi uutta neuvottelukokonaisuutta Ukrainan ja Moldovan kanssa ensi viikolla
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos kertoi 5. lokakuuta Brysselissä, että seuraavat kaksi jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta – sisämarkkinat sekä kilpailukyky ja osallistava kasvu – voidaan avata Ukrainalle ja Moldovalle jo ensi viikolla Luxembourgissa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Ehtona on, että Ukrainan Verhovna Rada hyväksyy kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevan koulutuslakiesityksen, jota Unkari on vaatinut.
-
Droni-isku Leipzigin lentoasemalla: tutkinta nimesi venäläisen organisaattorin ja valkovenäläisen tekijän
Elokuun 5. päivän yönä 2026 drooni, jossa oli noin 1,8 kiloa Semtex-muoviräjähdettä, osui Leipzig/Halle-lentoasemalla Saksassa pysäköidyn ukrainalaisen An-124-rahtikoneen siipeen ja putosi maahan ilman räjähdystä. The Telegraphin ja Welt am Sonntagin yhteisselvittely nimesi venäläisen moottoripyöräilijä Oleg Levushkinin epäillyksi organisaattoriksi ja valkovenäläisen agentin Andrei Karshakovin epäillyksi välittömäksi tekijäksi. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää virallisesti teon takana ja ilmoitti vastatoimista, muun muassa Venäjän Bonnin pääkonsulaatin sulkemisesta.
-
Yli puolet Ukrainan F-16-hävittäjistä poissa taistelukäytöstä Belgian huoltoviiveiden vuoksi
Wall Street Journalin raportin mukaan yli puolet Ukrainan F-16-kalustosta on tällä hetkellä taistelukyvytön, koska Belgian Sabena Aerospace Engineering -yhtiössä tehtävä tekninen huolto on ruuhkautunut. Presidentti Zelensky on vahvistanut Financial Timesille, että noin puolet laivastosta on pitkäaikaisessa huollossa Euroopassa, ja vaatinut huollon siirtämistä suurelta osin Ukrainaan. Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Heorhiy Tykhyi on kiistänyt WSJ:n kuvauksen "katastrofaalisesti" alhaisesta valmiudesta ja sanonut huoltoaikojen lyhenevän.
-
Ukraina priorisoi valtion menoja – puolustus ja suojatut etuudet ensin
Ukrainan hallitus on hyväksynyt päätöksen valtionmenojen priorisoinnista vaikeassa taloustilanteessa. Varat ohjataan ensisijaisesti puolustukseen, eläkkeisiin, sosiaalietuuksiin ja budjettialojen palkkoihin. Ei-kriittiset rakennus-, peruskorjaus- ja kunnostushankkeet keskeytetään sodan loppuun asti. Pääministeri Serhiy Koretsky yhdisti osan rahoituspaineista siihen, että suunniteltua kansainvälistä rahoitusta ei ole vielä saatu, mikä johtuu osittain Ukrainan täyttämättä jääneistä sitoumuksista kansainvälisille kumppaneille.
-
51 YK:n jäsenvaltiota vaatii Venäjää hyväksymään välittömän ja ehdoittoman tulitauon
Ukraina on hyväksynyt täydellisen, välittömän ja ehdoittoman tulitauon, ja 51 YK:n jäsenvaltiota antoi 23. syyskuuta yhteisen julkilausuman, jossa ne vaativat Venäjää tekemään samoin sekä sitoutumaan merkityksellisiin rauhanneuvotteluihin. Yhdysvallat ei liittynyt julkilausumaan. Allekirjoittaneet vaativat muun muassa kaikkien pakkosiirrettyjen ja laittomasti pidätettyjen ukrainalaisten siviilien – etusijalla lapset – välitöntä paluuta sekä täydellistä sotavankien vaihtoa.
-
EU:n Coreper ei päässyt sopuun Venäjä-pakotteiden jatkamisesta – Slovakia ja Ranska vaativat kahden oligarkin poistamista listalta
EU:n pysyvien edustajien komitea (Coreper) ei onnistunut 21. syyskuuta sopimaan Venäjän vastaisen EU:n yksittäispakotepaketin jatkamisesta, joka kattaa noin 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Slovakia ja Ranska vaativat Aliser Usašovin ja Mihail Fridmanin poistamista listalta, ja Latvia esti kompromissin, jossa poistaminen olisi vaihdettu 36 kuukauden jatkoon. Seuraava Coreper-kokous on 22. syyskuuta kello 9.00 Kiovan aikaa, ennen kuin pakotteet umpeutuvat keskiyöllä.