Andri Sybiha
Andrij Sybiha on ukrainalainen diplomaatti, joka toimii Ukrainan ulkoministerinä. Ennen nimitystään syyskuussa 2024 hän oli toiminut korkeissa tehtävissä Ukrainan ulkoministeriössä.
-
Zelenskyi ja Trump sopivat tapaavansa New Yorkissa – Trump vaati Ukrainan lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoille
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat puhelimessa sunnuntai-iltana 20. syyskuuta ja sopivat kahdenvälisestä tapaamisesta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Zelenskyi kiitti Trumpia 6. syyskuuta Kyiviin tehdyistä Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin vierailuista sekä Lindsey Graham -lain allekirjoittamisesta. Axiosin lähteiden mukaan Trump vaati Zelenskyä toistuvasti lopettamaan ukrainalaisiskut Venäjän öljynjalostamoja vastaan ja yhdisti vaatimuksen nouseviin dieselin maailmanmarkkinahintoihin.
-
Trump allekirjoitti Lindsey Grahamin Venäjä-pakotelain – lasten pakkosiirrot kirjattiin nyt lakiin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (H.R. 5334). Laki sisältää ensimmäistä kertaa lakitasolla kirjatut pakotteet ukrainalaisten lasten pakkosiirrosta sekä laajat taloudelliset toimenpiteet Venäjän energia- ja rahoitussektoria vastaan.
-
Ukrainan sotilastiedustelu näytti pohjoiskorealaista ohjuksen osaa Japanin valtuuskunnalle Kiovassa
Ukrainan sotilastiedustelupäällikkö (HUR) esitteli pohjoiskorealaisen ballistisen ohjuksen osia Japanin parlamenttivaltuuskunnalle, jota johti edustajainhuoneen puhemies Eisuke Mori, vierailulla Kiovaan 19. syyskuuta. HUR korosti, että Pohjois-Korean aseet uhkaavat myös Japania ja muita Aasian–Tyynenmeren alueen valtioita, ja vaati koordinoituja kansainvälisiä toimia Moskovan ja Pjongjangin välisen sotilasteknisen yhteistyön torjumiseksi.
-
Trump allekirjoitti Graham-sanktiolain Venäjää ja Irania vastaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta 2026 Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (HR 5334). Laki antaa presidentille oikeuden asettaa jopa 100 prosentin tuontitullit maille, jotka ovat Venäjän raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajan joukossa tai jotka auttavat Venäjää kiertämään energiapakotteita. Kiina, Intia ja Turkki on mainittu mahdollisina kohteina. Senaatti oli hyväksynyt lain 7. elokuuta äänin 86–11, edustajainhuone 16. syyskuuta (yksi lähde mainitsee 17. syyskuuta) äänin 262–159.
-
ICAO välitti jäsenmaille Ukrainan varoitukset Venäjän ilmatilan riskeistä
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO vastasi Ukrainan kirjeeseen Venäjän ilmatilan vaaroista ja välitti Ukrainan kannan kaikille jäsenvaltioille, kertoi Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha. Sybiha kehotti kansainvälisiä lentoyhtiöitä, vakuuttajia ja muita ilmailualan toimijoita suhtautumaan uhkiin vakavasti ja lopettamaan toimintansa Venäjällä.
-
Venäjän drooni tuhoutui neljä kilometriä Puolan rajasta – Puola nosti hävittäjät ilmaan
17. syyskuuta venäläinen iskudrooni putosi tai tuhoutui noin neljän kilometrin päässä Puolan ja Ukrainan rajasta Volynian alueella lähellä Dorohusk–Jahodyn rajanylityspaikkaa. Puola käynnisti torjuntahävittäjät, siirsi ilmapuolustuksen ja tutkavalvonnan valmiuteen sekä keskeytti väliaikaisesti lentojen Länsi-Puolan Lublinin ja Rzeszówin lentoasemilla. Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi droonin todennäköisesti osuneen huoltoasemaan ja vetosi puheessaan rinnastukseen vuoden 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen 87. vuosipäivän kanssa. Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz ilmoitti F-16-koneiden ja helikoptereiden toiminnan lisäämisestä sekä ilmapuolustuksen ja pikavastejärjestelmien vahvistamisesta.
-
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Venäjää ja Irania koskevat pakotteet – Trump aikoo allekirjoittaa lain
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi 16. syyskuuta (aamuyöllä 17. syyskuuta Kiovan aikaa) Lindsey O. Graham Venäjän ja Iranin pakotelain vuodelta 2026. Lakiesitys antaa presidentille oikeuden määrätä jopa 100 prosentin tullit Venäjän öljyä tai kaasua edelleen ostaville maille, jotka ovat viiden suurimman ostajan joukossa. Lisäksi siinä määrätään pakotteita Venäjän johdolle, pankeille, energiayhtiöille ja varjolaivastolle, sekä laajennetaan Iran-pakotteita. Valkoinen talo vahvisti presidentti Donald Trumpin aikovan allekirjoittaa lain lähipäivinä. Ukraina ja Saksa ottivat lain myönteisesti vastaan, Venäjä piti sitä "epäystävällisenä askeleena", Kiina ja Intia vastustivat, ja Unkari haki maalleen vapautusta tulleista.
-
Venäjän drooni-isku tappoi viisi matkustajabussissa Nikopolissa
Venäjän drooni iski aamulla 16. syyskuuta matkustajabussiin Nikopolin piirissä Dnipropetrovskin alueella Ukrainassa. Iskussa kuoli viisi ja haavoittui ainakin seitsemän ihmistä. Presidentti Volodymyr Zelenskyy kutsui iskua hirmuteoksi. Samana aamuna Venäjä iski droonilla myös Kyvi–Mykolajiv-reitin matkustajajunaan numero 122 Mykolajivin alueella.
-
EU esitteli 1 576 kohteen pakettia Venäjän sotateollisuutta vastaan
EU:n ulkosuhdehallinto (EEAS) esitteli 16. syyskuuta COREPER-kokouksessa uuden ehdotuksen yksilöpakotteiden paketiksi, joka kohdistuu Venäjän sotateollisuuskompleksiin. Paketti sisältää 1 576 fyysistä ja juridista henkilöä. Kyseessä on tietolähteen mukaan suurin yksittäinen lisäys EU:n Ukraina-pakotepakettiin sen alusta vuodesta 2014 lähtien.
-
Liettua ampui alas Venäjän Gerbera-droonin – ensimmäinen droonien pudotus Naton toimesta Liettuan ilmatilassa
Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kertoi 16. syyskuuta Liettuan valtioneuvoston kokouksen jälkeen, että Liettuan ilmatilaan tunkeutunut ja alas ammuttu drooni oli todennäköisesti venäläinen Gerbera-tyyppinen drooni. Drooni oli alun perin suunnattu Ukrainaan, mutta ukrainalaiset elektronisen sodankäynnin keinot ohjasivat sen kurssilta, minkä jälkeen Naton ilmavalvontaoperaation italialaiset hävittäjät ampuivat sen alas. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Nato ampui droonin alas Liettuan ilmatilassa.
-
Venäjän drooni iski kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla
Venäjä toteutti drooni-iskun kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla. Iskun taustaa vasten tiedetään, että 13. syyskuuta Venäjä iski drooneilla kahdesti lähellä Jahodyn-raja-asemaa Ukrainan ja Puolan rajalla. Aiemmin syyskuussa joukko eurooppalaisia poliitikkoja ja entisiä valtionpäämiehiä oli matkustanut Ukrainasta erikoisjunalla, ja pian sen jälkeen drooni iski samalla alueella olleeseen junan veturiin. Kukaan ei loukkaantunut iskussa.
-
Zelenskyi: Ukraina testasi onnistuvasti uutta torjuntadroonia Venäjän Shahed-lennokkeja vastaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti tiistaina 15. syyskuuta, että Ukraina oli onnistuvasti testannut uutta droonitrorjuntaa Venäjän suihkumoottorikäyttöisiä Shahed-lennokkeja vastaan. Ilmoitus seurasi tapaamista asevoimien komentajan Mykhailo Drapatyin ja puolustusministeri Yevhenii Khmaran kanssa, joissa käsiteltiin myös pitkän kantaman iskuja Venäjän öljyinfrastruktuuriin.
-
Ukrainan ulkoministeri vaatii länsikumppaneita asettamaan Venäjälle pakotteet jokaisen massiivisen iskun jälkeen
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha esitti yhteisessä tiedotustilaisuudessa Varsovassa vierailleen Puolan ulkoministerin Radosław Sikorskin kanssa Kiovassa, että länsikumppaneiden tulisi luopua odottamasta suuria pakotepaketteja ja sen sijaan langettaa Venäjälle pakotteet jokaisen Ukrainaan tehdyn massiivisen iskun jälkeen. Sybiha nosti esiin erityisesti niin kutsutun "Anti-Ballistic Package" -paketin sekä tarpeen estää venäläisten ballististen ohjusten ja droonien tuotantoa. Hän varoitti, että Venäjä käyttää yhä länsi- ja eurooppalaisvalmisteisia komponentteja asejärjestelmissään, ja kehotti EU:ta ja Natoa kiristämään painostusta myös Mustanmeren satamien ja siviilialusten hyökkäysten vuoksi.
-
Venäjän drooni iski Kyyvän ja Varsovanieman junan veturiin lähellä Puolan rajaa – hätäkokous Varsovassa
Varhain sunnuntaiaamuna 13. syyskuuta Venäjän drooni osui kansainvälisen matkustajajunan veturiin Volynian alueella noin kaksi kilometriä Puolan rajasta lähellä Yahodyn-Dorohuskin rajanylityspaikkaa. Ukrzaliznytsia oli varoittanut miehistöä etukäteen, eikä loukkaantuneita tullut. Iskussa vaurioitui myös huoltoasema ja useita kuorma-autoja syttyi tuleen. Puolan pääministeri Donald Tusk kutsui koolle hätäkokouksen hallituksen turvallisuuskeskukseen ja varoitti, ettei Puola voi sulkea pois Venäjän eskalaation ulottumista myös Puolan alueelle.
-
Puolan ulkoministeri Sikorski: Puola ei estä Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelukokonaisuuksien avaamista
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski ilmoitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa Kiovassa Ukrainan ulkoministerin Andriy Sybihan kanssa, että Puola ei tule estämään EU-jäsenyysneuvottelukokonaisuuksien avaamista Ukrainalle. Sikorski varoitti, ettei neuvottelukokonaisuuksien avaaminen tarkoita niiden nopeaa päättämistä, ja korosti Puolan ja Ukrainan turvallisuuden olevan erottamattomasti yhteydessä toisiinsa.
-
Trump vaati Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesellaitoksiin ja syytti niitä globaalista polttoainepulasta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 13. syyskuuta 2026 Irlannissa golf-turnauksen yhteydessä Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesel-infrastruktuuria vastaan ja syytti näitä iskuja maailmanlaajuisesta dieselpulasta. Trump sanoi, ettei pula johdu Yhdysvaltain sotatoimista Lähi-idässä, ja kertoi keskustelleensa asiasta Zelenskyin kanssa. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski ja eurooppalainen virkamies ovat eri mieltä Trumpin väitteestä.
-
Ukraina kertoo EU-kumppaneille tarvitsevansa 27 miljardia dollaria lisää vuoden loppuun mennessä
Presidentti Zelenskyy kertoi eurooppalaisille kumppaneille, että Ukraina tarvitsee 27 miljardia dollaria lisärahoitusta vielä tämän vuoden aikana. Eu:n virkamiehet yllättyivät pyynnön koosta ja kyseenalaistavat varojen käytön tehokkuutta sekä tarpeen perusteita. Ukraina on pyytänyt apua myös Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, Kanadalta ja Japanilta sekä vaatii EU:ta hyödyntämään jäädytettyjä venäläisiä varoja.
-
Venäjä teki massiivisen yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta
Venäjän joukot iskivät Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta käyttäen kymmeniä ballistisia ja risteilyohjuksia sekä 166 iskudroonia. Iskussa sai surmansa ainakin kaksi ihmistä Solomjanskin piirissä, ja vahinkoja kirjattiin vähintään viidessä piirissä. Iskut tulivat välittömästi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat lähteneet Kiovasta 6. syyskuuta.
-
Ramstein-kokouksessa Saksa lupasi PAC-2-ohjuksia ja Britannia 100 miljoonaa puntaa Ukrainan ilmapuolustukseen
8. syyskuuta järjestetyssä 36. Ramstein-muotoisessa Ukrainan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa Saksa ilmoitti toimittavansa kiireellisesti PAC-2-torjuntaohjuksia ja lisää AIM-9-ohjuksia liittouman varastoista sekä käynnistävänsä City Dome -hankkeen Ukrainan kaupunkien suojaamiseksi. Britannia ilmoitti 100 miljoonan punnan eli noin 116 miljoonan euron paketista Patriot-ohjuksia ja muuta ilmapuolustuskalustoa Ukrainan tukemiseksi ennen talvea. Samalla EU salli Ukrainalle 3,2 miljardin euron poikkeuksen käyttää EU:n lainaa Patriot-ohjusten hankintaan.
-
Yhdysvaltain erityislähettiläät vierailivat Kiovassa – ei läpimurtoa, kolmen osapuolen neuvottelut tavoitteena
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat 5. syyskuuta Vladimir Putinia Moskovassa ja 6. syyskuuta Volodymyr Zelenskyiä Kiovassa. Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta, joista toiseen osallistuivat Ranskan, Saksan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet kertoivat käyneensä keskusteluja sodan lopettamisen parametreistä ja Ukrainalle annettavasta "talvipaketista", mutta konkreettisesta läpimurrosta ei ilmoitettu. Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ei sulje pois paluuta kolmen osapuolen neuvotteluihin, mutta ajankohdasta on ennenaikaista puhua.