Aihe: Yritykset
-
Kushner ja Dmitrijev neuvottelevat amerikkalaisinvestoijasta Nord Stream -kaasuputkien palauttamiseksi
Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehet, mukaan lukien presidentti Donald Trumpin erityisedustaja ja vävy Jared Kushner sekä presidentti Vladimir Putinin lähinen neuvonantaja Kirill Dmitrijev, ovat käyneet neuvotteluja amerikkalaisen sijoittajan houkuttelemiseksi Nord Stream -kaasuputkien toiminnan palauttamiseksi. Dmitrijev ja Kushner ovat tavanneet sekä Moskovassa että New Yorkissa viime viikkoina. Valkoinen talo kiistää, että Nord Streamista olisi käyty viime aikoina erityisiä keskusteluja. Putkia rasittavat yhdysvaltalaiset ja EU:n pakotteet, ja Saksa vastustaa niiden uudelleen avaamista.
-
Ukrainan ja Saksan talousministerit tapasivat Kiovassa – keskustelussa sotariskivakuutus ja "teollinen Ramstein"
Ukrainan talous- ja ympäristöministeri Oleksandr Kravchenko tapasi Saksan liittovaltion talous- ja energiaministeri Katherina Reichen Kiovassa sunnuntaina 4. lokakuuta 2026. Keskustelujen pääaiheet olivat päivitetty sotariskivakuutusmekanismi, jossa korvaukset nousisivat jopa 10 miljoonaan dollariin, sekä huhtikuussa 2026 käynnistetty yhteinen "teollinen Ramstein" -aloite, jota Saksa rahoittaa 30 miljoonalla eurolla. Reiche kertoi käyneensä presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa keskusteluja myös korruptiotorjunnasta ja vaatineen mitattavia tuloksia.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Yhdysvaltain ja Venäjän Ukraina-neuvottelut laajenivat öljykauppaan: monen miljardin dollarin Lukoil-sopimus
Yhdysvaltain Trump-hallinnon ja Venäjän väliset neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta ovat laajentuneet käsittämään monen miljardin dollarin sopimuksen venäläisen energiayhtiö Lukoilin kansainvälisistä öljyvaroista. Sopimus vaatii sekä Yhdysvaltain hallinnon että Kremlin hyväksynnän. Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti sopimuksen esiin 5. syyskuuta Kremlissä järjestetyssä tapaamisessa Yhdysvaltain neuvottelijoiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa.
-
USA–Ukraina-rekonstruktiorahasto hyväksyi yli 60 miljoonan dollarin investointipaketin
USA–Ukraina-rekonstruktioinvestointirahasto (URIF) hyväksyi historiansa suurimman investointipaketin, jolla se ohjaa yli 60 miljoonaa dollaria omia varojaan uusiin hankkeisiin energiassa, kriittisissä mineraaleissa ja kaksoiskäyttöteknologiassa. Samalla rahasto odottaa hankkeiden houkuttelevan jopa miljardin dollarin verran yksityistä pääomaa. Paketti sisältää kaivosalustan BGV Groupin kanssa, yhteisötason energiakeskuksia sekä DTEKin akkuvarastohankkeen rahoittamisen yhdessä DFC:n kanssa.
-
Yhdysvaltain puolustusministeriö solmi 20,7 miljardin dollarin sopimuksen AMRAAM-ohjusten tuotannon kiihdyttämiseksi
Yhdysvaltain puolustusministeriö on tehnyt Raytheonin (RTX) kanssa alustavan monivuotisen sopimuksen, jonka arvo on 20,7 miljardia dollaria, AMRAAM-ohjusten tuotannon nopeuttamiseksi. Sopimus on osa laajempaa pyrkimystä täydentää Yhdysvaltain ammusvarastoja, jotka ovat kuluneet liittolaisten toimitusten sekä Yhdysvaltain omien sotilasoperaatioiden myötä.
-
Ukrainan pääministeri: budjetin ALV-korotus rahoittaa sodan riskien vakuuttamista yrityksille
Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky kertoi TSN.Tyzhden-ohjelmassa, että vuoden 2027 valtion talousarvioesitykseen sisältyvä yhden prosenttiyksikön ALV-korotus (20 prosentista 21 prosenttiin) on tarpeen sodan riskien vakuutusrahaston rahoittamiseksi. Hallitus aikoo sijoittaa rahastoon noin miljardi dollaria ja odottaa kansainvälisten kumppaneiden nelinkertaistavan panoksen noin viiteen miljardiin dollariin.
-
Sybiha syyttää Unkarin pääministeriä konfrontaatiosta ja vertaa tätä Orbánin politiikkaan
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha arvosteli julkisesti X-alustalla Unkarin pääministeri Péter Magyarin lausuntoja, joilla tämä kieltäytyi liittymästä Ukrainan aloittamaan "Karpaattien kahdeksan" -yhteistyöformaattiin ja torjui ukrainalaisia varten rakennettavat öljynvarastointilaitokset Unkarin alueella. Sybiha kutsui Magyarin lausuntoja "perusteettoman konfrontaalisiksi" ja vertasi niitä entisen pääministeri Viktor Orbánin estämis- ja eristäytymispolitiikkaan. Magyar ja Unkarin ulkoministeri Anita Orbán vastasivat Sybihalle X:ssä kiistäen vertauksen.
-
Venäjä iski saksalaisomisteiseen Kromberg & Schubertin tehtaaseen Žytomyrissä
Venäjän joukot iskivät 22. syyskuuta reaktiivisella droonilla Žytomyrin yhteisön alueella sijaitsevaan ulkomaisilla investoinneilla varustettuun yritykseen, joka paikallisten kanavien mukaan on saksalaisomisteinen Kromberg & Schubert -kaapelijärjestelmiä valmistava tehdas. Iskussa syttyi suurpalo, joka näkyi mustana savupatsaana kaupungin yllä. Uhreista ei raportoitu tietoja. Žytomyrin alueen sotilashallinnon päällikkö Vitalyi Bunetško kertoi iskusta.
-
Venäjä iski Odessan alueen elintarvikevarastoihin – palo sammutettu, uhreista ei tietoa
Venäjä iski yöllä 20.–21. syyskuuta 2026 Odessan alueen elintarvikevarastoihin, joissa syttyi laaja tulipalo. Pelastuslaitos sammutti palon, eikä kuolonuhreista tai loukkaantumisista ollut alustavasti tietoa. Vähittäiskauppaketju Silpo vahvisti osuman kohdistuneen sen Odessan jakelukeskukseen, mutta kaikki lähteet eivät pitäneet tätä vahvistusta vielä virallisena.
-
Venäjän iskut pysäyttivät kolme Ukrainan suurta terästehdasta – 90 % terästuotannosta mennyttä
Venäjän ballistiset ohjukset iskivät syyskuun alussa kolmeen suureen ukrainalaiseen metallurgiseen laitokseen Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla. Iskut vaurioittivat masuuneja ja pysäyttivät käytännössä koko maan terästeollisuuden: yhdessä nämä kolme laitosta tuottivat noin 90 prosenttia Ukrainan teräksestä. Iskujen seurauksena kuoli 17 työntekijää. Metinvest-yhtiön johtaja Oleksandr Vodoviz sanoi, ettei Ukrainalla ole enää terästeollisuutta. Korjausaika on toistaiseksi tuntematon.
-
Ukrainan droonit iskivät Moskovan öljynjalostamolle ja logistiikkakeskukseen – Sobyanin puhuu "ennennäkemättömästä" hyökkäyksestä
Ukrainan droonit ja ohjukset iskivät yöllä 19.–20. syyskuuta Moskovaan ja Moskovan alueelle. Osuman saivat muun muassa Gazpromneft-Moskovan öljynjalostamo Kapotnjassa sekä Sofjinon logistiikkakeskus Ramenskin piirissä. Iskussa kuoli Moskovan alueella ainakin kaksi ihmistä ja loukkaantui ainakin kuusi, ja Moskovan lentoasemilla peruuntui tai myöhästyi yli 400 lentoa. Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kutsui iskua suurimmaksi Moskovaan kohdistuneeksi drooni-iskuksi ja sanoi sen olleen suunnattu häiritsemään valtiopäivävaaleja esittämättä todisteita.
-
Zelensky isännöi ensimmäistä Karpaattien kahdeksikon huippukokoustua – Carpathian-integraatioaloite käyntiin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky isännöi 19. syyskuuta Karpaattien kahdeksikon (C8) ensimmäistä huippukokoustua Ivano-Frankivskin alueella. Kokouksessa käynnistettiin Carpathian-integraatioaloite ja esiteltiin noin 40 miljardin euron yhteinen investointisalkku. Zelensky tapasi myös noin 250 nuorta edustajaa C8-maista ja keskusteli muun muassa Ukrainan sodan vuoksi lähteneiden nuorten paluusta, asumisen tukiohjelmista sekä suhteista Puolaan ja Unkariin.
-
Venäjän isku tuhosi Amstor-ostoskeskuksen Zaporižžjassa
Venäjän joukot iskivät droneilla Zaporižžjan Amstor-ostoskeskukseen 17. syyskuuta illalla. Tulipalo lev yli 10 000 neliömetrin alueelle, ja ostoskeskus tuhoutui käytännössä kokonaan. Yksi loukkaantuminen raportoitiin seuraavaan aamuun mennessä.
-
Nova Posta keskeyttää toimintansa kaikkien ilmahälytysten ajaksi – siirtyy hajautettuun logistiikkamalliin
Ukrainalainen posti- ja logistiikkayhtiö Nova Posta ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa kaikissa toimipisteissään, terminaaleissaan, depossaan ja muissa logistiikkakohteissaan ilmahälytyksen aikana riippumatta uhkatasosta. Yhtiö ottaa käyttöön myös oman uhkien seurantajärjestelmän ja jatkaa siirtymistä hajautettuun jakelumalliin, jossa paketit jaetaan useille pienemmille paikkakunnille suurten lajittelukeskusten sijaan.
-
Yhdysvaltain DFC myönsi 85 miljoonan euron lainan ukrainalaiselle DTEKille energian varastointikapasiteetin laajentamiseen
Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysrahoitusyhtiön DFC:n hallitus hyväksyi 85 miljoonan euron (noin 97,5 miljoonan dollarin) lainan ukrainalaiselle energiayhtiölle DTEKille. Laina rahoittaa akkuenergiavarastojen laajentamista Ukrainassa ja on yksi suurimmista DFC:n Ukraine-sopimuksista ja suurin maan energiasektorilla sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen vuonna 2022. Sopimus on osa yli 8 miljardin dollarin DFC-investointipakettia, joka kattaa hankkeita Ukrainassa, Jordaniassa ja Afrikan maissa.
-
Yhdysvaltain DFC rahoittaa Vodafone Ukrainan ja DTEKin infrastruktuuria
Yhdysvaltain kansainvälinen kehitysrahoitusyhtiö DFC on hyväksynyt rahoituksen Vodafone Ukrainalle. Tavoitteena on vahvistaa ja nykyaikaistaa televiestintäinfrastruktuuria sodan aikana sekä avata pääsy 5G-verkkoon, joka rakennetaan niin sanotuilla "trusted technology" -teknologioilla. Osana samaa kokonaisuutta DFC hyväksyi DTEKille lainan 200 megawatin ja umanin energianvarastointijärjestelmien rakentamiseen.
-
Ukrainan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä ulkomaisista markkinapaikoista tilattujen tavaroiden ALV-verotuksen
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 16. syyskuuta ensimmäisessä käsittelyssä lain, joka tuo ALV:n ulkomaisista markkinapaikoista tilattuihin tavaroihin niiden arvosta riippumatta. Erillinen tullikoodeksin muutosesitys hyväksyttiin myös ensimmäisessä käsittelyssä. Rahoitusministeri Serhiy Marchenkon mukaan lait ovat osa Ukainan kansainvälisiä velvoitteita IMF:lle ja EU:lle, ja niiden hyväksyminen on edellytys 3,7 miljardin euron EU-makro taloudelliselle tuelle.
-
Von der Leyen ilmoitti EU:n ja Ukrainan yhteisestä Freyja-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16. syyskuuta unionin vuotuisessa puheessaan Euroopan parlamentille, että EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän ukrainjalaisen Freyja-hankkeen pohjalta. Lisäksi hän ilmoitti uudesta ohjelmasta yhteishankkeille ukrainalaisyritysten kanssa, joka rahoitettaisiin EU:n SAFE-puolustusrahaston käyttämättä jääneillä varoilla, sekä kertoi EU:n hyväksyneen ensimmäistä kertaa amerikkalaisten Patriot-ohjusten (PAC-3) hankinnan Ukrainalle.
-
Ukrainan korruptionviranomaiset paljastivat lahjusjärjestelmän Ternopilin veroviranomaisissa
Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto NABU paljasti järjestelmällisen lahjusjärjestelmän Ternopilin alueen valtionverohallinnon pääosastolla. Epäiltyinä ovat apulaisjohtaja ja yhden alueellisen yksikön päällikkö, joiden epäillään valmistelleen tekaistuja tarkastusrikkomuksia ja vaatineen yrityksiltä lahjuksia sakkojen pienentämiseksi.