Aihe: Sotilasapu
-
Ukrainan laivasto iski Borisoglebskin lentotukikohtaan Venäjällä – kuusi Su-34M-pommittajaa vaurioitui
Ukrainan merivoimat iski yöllä 15. lokakuuta Borisoglebskin sotilaslentotukikohtaan Venäjän Voronezhin alueella Neptune-rannikko-ohjusjärjestelmällä. Iskussa vaurioitui tai tuhoutui kuusi venäläistä Su-34M-hävittäjäpommittajaa, ja lentokentällä tuhoutui myös lentotoimintaa tukevaa teknistä kalustoa. Iskun jälkeen alueella havaittiin räjähdyksiä ja laaja tulipalo. Venäjän viranomaiset eivät olleet kommentoineet iskua raportointihetkellä.
-
Zelensky: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Financial Times -lehdelle, että Ukraina lopettaa Yhdysvaltain pyytämän kolmen päivän tauon ja jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Hän sanoi Venäjän jatkaneen hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin tauon aikana, Yhdysvaltain uhkailleen tiedustelutiedon jakamisen ja Starlink-yhteyksien rajoittamisella sekä Yhdysvaltain varoittamatta jättäneen ballististen ohjusiskujen tulemisesta Kiovaan öinä 12.–13. lokakuuta. Asiasta kerrottiin 15. lokakuuta julkaistussa haastattelussa.
-
Le Pen: Ranska ei tue EU-rahoitusta Ukrainalle ja leikkaa EU:n budjettia
Marine Le Pen sanoi Financial Times -haastattelussa, että jos hänestä tulee presidentti, hän leikkaa jyrkästi EU:n budjettia ja Brysselin valtaa. Hän ilmoitti Pariisin vastustavan EU-rahoitusta Ukrainalle, lopettavansa kahdenvälisen avun Kiovulle pois lukien rajattu operatiivinen tuki ja ukrainalaissotilaiden koulutus, vastustavansa Ukrainan EU-jäsenyyttä sekä ajavansa "suurta rauhankonferenssia" sodan diplomatiseksi ratkaisuksi. Le Pen johtaa Ranskan vuoden 2027 presidentinvaalien mielipidemittauksia.
-
Kaksi naamioitunutta miestä poltti 11 Starlink-antennia Bulgariassa – maa-asema palveli myös Ukrainan armeijaa
Kaksi naamioitunutta miestä sytytti tuleen 11 Starlink-tietoliikenneantennia 17:stä salaisessa laitoksessa Sofian lähellä Bulgariassa. Maa-asema palveli muun muassa Ukrainan sotilaskäyttäjiä, mukaan lukien droonitoimintaa ja viestintää. Bulgarian kansanedustaja Ivaylo Mirchev toi tapauksen ensimmäisenä julkisuuteen 12. lokakuuta, ja pääministeri Rumen Radev vahvisti sen parlamentin kuulemisessa 14. lokakuuta. Tapauksen yhteydessä esiin nousi myös vastaava syyskuun 23. päivän polttoisku Puolassa.
-
EU myönsi Ukrainalle 2,86 miljardin euron puolustuspaketin
Euroopan komissio myönsi 14. lokakuuta Ukrainalle 2,86 miljardin euron osuuden 90 miljardin euron Ukraine Support Loan -ohjelman puolustuskokonaisuudesta. Summa käytetään ilmapuolustusjärjestelmiin, drooneihin, ohjuksiin, tutkiin, elektronisen sodankäynnin välineisiin ja ammuksiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen perusteli rahoitusta Venäjän eskaloimilla ilmaiskuilla, ja Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky vahvisti tuen saapuneen.
-
NATO ja Ukraina esittelivät Vilnassa kaksi yhteisesti kehitettyä tekoälyä – toinen ennakoi droonihyötöntymistä, toinen suunnittelee tulenkäyttöä
NATO–Ukraina yhteinen analyysi-, koulutus- ja koulutuskeskus (JATEC) esitteli Vilnassa kolmipäiväisessä seminaarissa kaksi tekoälymallia, jotka Naton Allied Command Transformation (ACT) ja Ukrainan asevoimat ovat kehittäneet yhdessä. "Model No. 13" ennakoi vihollisen droonien käyttöä lähellä kontaktiviivaa ja on valmis liitettäväksi Ukrainan asevoimien tilannekuvajärjestelmiin. "Model No. 32" testaa automaattista tulenkäytön suunnittelua; sen prototyyppi on annettu ukrainalaisille käyttäjille testaukseen ja validointiin.
-
Zelensky: Yhdysvallat varoitti Ukrainaa tiedustelutietojen ja aseiden jakelun keskeyttämisestä, ellei se lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin
Presidentti Volodymyr Zelensky vahvisti NPR-haastattelussa, että Trumpin hallinto oli varoittanut Ukrainaa mahdollisesta tiedustelutietojen jakamisen ja aseostojen keskeyttämisestä, jos ukrainalaiset joukot eivät lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin. Zelensky kertoi varoituksen tulleen hänen kenraaleilleen, ei hänelle henkilökohtaisesti. Trump kiisti julkisesti, että tiedustelutietojen jakaminen olisi lopetettu. Samaan aikaan Kiovaa kohtasivat ballistiset iskut 12. ja 13. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta yhdysvaltalaisilta kumppaneilta, ja SpaceX asetti nopeusrajoituksia Starlink/Starshield-päätteille, joita Ukrainan asevoimat käyttäävät.
-
Britannia kiihdyttää LMM-ohjusten toimituksia Ukrainalle Zelenskyin Lontoon-vierailun aikana
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui Britanniaan 14. lokakuuta. Pääministeri vastaanotti hänet Lontoossa. Vierailun yhteydessä Britannia ilmoitti kiihdyttävänsä kevyiden monitoimiohjusten (LMM) toimituksia Ukrainalle reaktiivisten droonien torjumiseksi sekä ottavansa täysimääräisesti käyttöön kiellon meripalveluiden tarjoamisesta venäläisen nesteytetyn maakaasun viennissä.
-
SpaceX rajoitti Starshield-terminaalien nopeutta Ukrainan joukoille – tehtäviä keskeytyi
SpaceX asensi yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta nopeusrajoituksen Starshield-terminaaleihin, joita Ukrainan puolustusvoimat käyttävät. Käyttäjäksi tiedetään aktivistien, muun muassa Serhi Sternenkon ja presidentin neuvonantaja Serhi "Flash" Beskrestnovin mukaan erityisesti sotilaspaketti Starshield, jossa aiemmin ei ollut datanopeusrajoja. Muun muassa 7. maahanlaskujoukkojen sotilaskunta kertoi droonitehtävien peruuntumisesta Huliaipolen suunnalla. Presidentti Zelensky kutsui rajoitusta "suureksi virheeksi" ja vaati Muskia palauttamaan järjestelmän.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
Venäjän ballististen ohjusten isku Kiovaan osui TEC-4-voimalaitokseen – Ukraina ei saanut ennakkovaroitusta kumppaneilta
Illalla 13. lokakuuta Venäjän joukot iskivät Kiovaan ballistisilla ohjuksilla. Iskun pääkohteena oli TEC-4 (CHPP-4) -lämpövoimalaitos, joka on yksi Kiovan keskeisistä energiajärjestelmän kohteista. Lisäksi osuma tuli yhdeksänkerroksiseen asuinrakennukseen Desnianskyin kaupunginosassa, jossa syttyi tulipalo. Presidentti Zelenskyi ja hänen neuvonantajansa Dmytro Lytvyn kertoivat, ettei Ukraina saanut ennakkovaroitusta kumppaneilta tavanomaisia tiedustelutietokanavia pitkin. Ukrainian ilmatorjunta havaitsi ohjukset vasta niiden lähestyessä Kiovaa. Iskussa kuoli kolme ihmistä ja haavoittui useita kymmeniä.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Petraeus Varsovassa: Ukrainan sota on tulevaisuuden sodankäynnin laboratorio – NATO tarvitsee perusteellisen uudistuksen
Entinen CIA:n johtaja, kenraali (evp.) David Petraeus sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa, että Ukrainan sodan keskeinen oppi on, että NATO-maiden on toteutettava kiireelliset ja perustavanlaatuiset institutionaaliset sotilasuudistukset. Hänen mukaansa muutoksen on ulotuttava kalustohankintoja pidemmälle käsittämään doktriini, koulutus, hankinta, henkilöstöpolitiikka ja infrastruktuuri. Petraeus kuvaili Ukrainaa tulevaisuuden sodankäynnin laboratorioksi ja ennusti siirtymää kohti autonomisia järjestelmiä ja tekoälyn roolin kasvua.
-
Entinen USA:n Ukraina-lähettiläs Kellogg: Ukrainalla on oltava oikeus iskeä Venäjän kohteisiin
Donald Trumpin entinen Ukraina-erityislähettiläs Keith Kellogg sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa, että Ukrainan pitää saada iskeä vapaasti Venäjän kohteisiin. Lausunto on ristiriidassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viikonloppuna esittämän vaatimuksen kanssa, että Kiova lopettaisi iskut venäläisiin öljynjalostamoihin.
-
Ukrainan sotilastiedustelu julkaisi yksityiskohtaisia tietoja venäläisestä Kinzhal-ohjuksesta
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö (HUR) julkaisi 12. lokakuuta War&Sanctions-portaalissa interaktiivisen 3D-mallin sekä tiedot venäläisen aeroballistisen Kh-47M2 Kinzhal -ohjuksen komponenteista ja tuotantoketjussa mukana olevista yrityksistä. Aineistossa nimettiin 58 venäläistä yritystä, joista 22 ei ole vielä minkään pakotekoalition maan pakotteiden alaisia. HUR kehotti synkronoimaan pakotteet kaikkia tuotantoketjun yrityksiä vastaan ja tiukentamaan teknologiakauppaa koskevaa valvontaa.
-
EU luo 115 miljoonan euron AGILE-ohjelman – Ukrainan yritykset voivat hakea rahoitusta
Euroopan unioni on perustanut uuden 115 miljoonan euron avustusohjelman nimeltä AGILE nopeuttamaan puolustussektorin innovaatioita. Ohjelma on suunnattu pk-yrityksille ja tarjoaa rahoitusta jopa 100 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Hakukierroksen käsittelyaika on neljä kuukautta, ja tuetut teknologiat on tarkoitus ottaa asevoimien käyttöön 1–3 vuodessa. Ukrainalaiset ja ETA-maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi) yritykset ovat oikeutettuja osallistumaan.
-
Tusk Varsovassa: Ukraina taistelee selviytymisestään, Venäjä vallasta
Puolan pääministeri Donald Tusk avasi 12. lokakuuta Varsovassa järjestetyn Varsovan turvallisuusfoorumin linjapuheenvuorolla, jossa hän kehysti Venäjän hyökkäyssodan taisteluksi Venäjän vallanhimon ja Ukrainan selviytymisen välillä. Tusk vakuutti, ettei Puola peräänny Ukrainaa tukevien länsimaiden painostamisessa, ja kertoi keskustelleensa Naton Euroopan komentajan kanssa eri skenaarioihin valmistautumisesta.
-
Puolan ulkoministeri vaatii NATO:ta valmistautumaan Venäjän hybridihyökkäyksiin Euroopassa
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Financial Times -haastattelussa Lontoossa, että Naton on valmistauduttava ratkaisevaan vastaukseen mahdollisissa Venäjän hybridihyökkäyksissä Euroopassa. Hän esitti konkreettisia toimia, kuten Venäjän konsulaattien sulkemisen, diplomaattien liikkumisen rajoittamisen, biometristen passien vaatimisen EU:hun saapuvilta venäläisiltä ja turistiviisumien vähentämisen.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Ukrainan puolustusministeriö haluaa suojata puolustusteollisuuden työntekijät mobilisaatiolta mahdollisimman laajasti
Ukrainan puolustusministeri Jevhenyi Hmara kertoi lehdistötilaisuudessa 10. lokakuuta, että ministeriön kanta on varata (bронювання) puolustusteollisuutiet työntekijät mobilisaatiolta mahdollisimman laajasti. Hän korosti, että valtion antamille sopimuksille ja tuotannon laajentamiselle on luotava edellytykset, ja että järjestelmän on oltava oikeudenmukainen ja otettava huomioon yrityksen todellinen panos puolustusvoimien hyväksi.