Aihe: Rauhanneuvottelut
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
Zelensky ja Magyar tapasivat Brysselissä – ensimmäinen kahdenvälinen tapaaminen Magyarin virkakautena
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Unkarin pääministeri Péter Magyar tapasivat kasvotusten Brysselissä EU-huippukokouksen yhteydessä 16. lokakuuta. Kyseessä oli ensimmäinen virallinen kahdenvälinen tapaaminen Magyarin virkaan astumisen jälkeen. Tapaaminen oli suljettu, ilman valtuuskuntia. Keskustelujen aiheina olivat muun muassa Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelut, vähemmistöjen oikeudet ja maiden välinen kauppa.
-
Zelenskyi sanoi Morgan-haastattelussa, ettei aio erota – 'tämä on minun vastuullani'
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Piers Morganille antamassaan haastattelussa, ettei hänellä ole aikomusta erota virastaan. Hän kutsui kysymystä vastuukseen ja sanoi, että hänen korvaamisestaan päättävät ukrainalaiset, eivät Donald Trump, Elon Musk tai kukaan muu maailmassa. Zelenskyi sanoi myös vaalien pitämisen olevan mahdotonta sodan ja jatkuvien Venäjän iskujen aikana ja arvioi vaalien todennäköisyydeksi noin kymmenen prosenttia.
-
USA ehdotti EU-maille venäläisten varojen osittaista vapauttamista – eurooppalaiset tyrmäsivät ehdotuksen
Yhdysvallat esitti eurooppalaisille liittolaisilleen, että osa vuonna 2022 jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista vapautettaisiin ja siirrettäisiin Washingtonin hallinnon valvomaan rakenteeseen tarkoituksena elvyttää rauhanneuvottelut. Erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Jared Kushner esittelivät ehdotuksen Miamissa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui edustajia Yhdysvalloista, Ukrainasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, EU:sta ja Natosta. Eurooppalaiset neuvottelijat torjuivat ehdotuksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät jäädytettyinä Euroopassa ja että eurooppalaisten on itse päätettävä niiden kohtalosta.
-
Öljyvarasto syttyi tuleen Lützkissä venäläisen suihkutyyppisen droonin osuman seurauksena
Palo syttyi Lützkin öljyvarastoalueella varhain 14. lokakuuta yöllä, kun venäläinen suihkutyyppinen drooni osui kohteeseen. Palo sai alkunsa noin kello 2 aamuyöllä ja pelastuslaitos sammutti sen kello 4.38. Tiedon tapahtumesta kertoi Lützkin kaupunginvaltuuston sihteeri Andrii Razumovsky.
-
Le Pen: Ranska ei tue EU-rahoitusta Ukrainalle ja leikkaa EU:n budjettia
Marine Le Pen sanoi Financial Times -haastattelussa, että jos hänestä tulee presidentti, hän leikkaa jyrkästi EU:n budjettia ja Brysselin valtaa. Hän ilmoitti Pariisin vastustavan EU-rahoitusta Ukrainalle, lopettavansa kahdenvälisen avun Kiovulle pois lukien rajattu operatiivinen tuki ja ukrainalaissotilaiden koulutus, vastustavansa Ukrainan EU-jäsenyyttä sekä ajavansa "suurta rauhankonferenssia" sodan diplomatiseksi ratkaisuksi. Le Pen johtaa Ranskan vuoden 2027 presidentinvaalien mielipidemittauksia.
-
Turkki neuvottelee Ukrainan ja Venäjän kanssa osittaisesta tulitauosta Mustallemerelle
Turkin NATO-edustaja Basat Öztürk kertoi Brysselissä pidetyssä Turkin ja EU:n yrityshuippukokouksessa, että Turkki työskentelee sekä Ukrainan että Venäjän kanssa saadakseen aikaan väliaikaisen osittaisen tulitauon Mustallemerellä suojellakseen siviilirahtialuksia. Öztürk varoitti, että iskut aluksiin voisivat aiheuttaa kriisejä energian, elintarvikkeiden ja lannoitteiden toimituksissa. Asiasta kertoivat ukrainalaiset lähteet.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
Venäjän ballististen ohjusten isku Kiovaan osui TEC-4-voimalaitokseen – Ukraina ei saanut ennakkovaroitusta kumppaneilta
Illalla 13. lokakuuta Venäjän joukot iskivät Kiovaan ballistisilla ohjuksilla. Iskun pääkohteena oli TEC-4 (CHPP-4) -lämpövoimalaitos, joka on yksi Kiovan keskeisistä energiajärjestelmän kohteista. Lisäksi osuma tuli yhdeksänkerroksiseen asuinrakennukseen Desnianskyin kaupunginosassa, jossa syttyi tulipalo. Presidentti Zelenskyi ja hänen neuvonantajansa Dmytro Lytvyn kertoivat, ettei Ukraina saanut ennakkovaroitusta kumppaneilta tavanomaisia tiedustelutietokanavia pitkin. Ukrainian ilmatorjunta havaitsi ohjukset vasta niiden lähestyessä Kiovaa. Iskussa kuoli kolme ihmistä ja haavoittui useita kymmeniä.
-
Zelensky: Ukraina valmis tapaamaan Yhdysvaltain neuvottelijoita lähipäivinä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi maan olevan valmis tapaamaan amerikkalaisia neuvottelijoita lähipäivinä ja kertoi välittäneensä ehdotuksen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähettiläille Steve Witkoffille ja Jared Kushnerille. Zelensky korosti, että ukrainalaiset ja amerikkalaiset tiimit ovat jatkuvassa yhteydessä ja jatkavat rauhanneuvotteluja. Hän myös tuki Yhdysvaltain esittämää energiatulitaukoa, mutta vaati Venäjän olevan mukana sopimuksessa.
-
Syrskyi BBC:lle: Venäjän etenemiskyky on murskattu, sodan loppua ei voi ennustaa
Entinen Ukrainan asevoimien ylipäällikkö Oleksandr Syrskyi antoi BBC:lle ensimmäisen laajan haastattelunsa kesällä tapahtuneen erottamisensa jälkeen. Hän puolusti Kurskin-operaatiota onnistuneena, kiisti antaneensa yksipuolisia vaatimuksia ex-puolustusministeri Myhailo Fedorovia kohtaan ja kuvaili käynnissä olevaa sotaa teknologioiden, teollisuuden ja liittoumien välisenä kilpajuoksuna.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
Entinen USA:n Ukraina-lähettiläs Kellogg: Ukrainalla on oltava oikeus iskeä Venäjän kohteisiin
Donald Trumpin entinen Ukraina-erityislähettiläs Keith Kellogg sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa, että Ukrainan pitää saada iskeä vapaasti Venäjän kohteisiin. Lausunto on ristiriidassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viikonloppuna esittämän vaatimuksen kanssa, että Kiova lopettaisi iskut venäläisiin öljynjalostamoihin.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Kreml kannatti Trumpin vaatimusta Ukrainan presidentin vaihdosta – Zelensky tarjosi vaaleja 60 päivän tulitauon vastineeksi
Kreml otti harvinaisessa linjassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa ja tuki tämän vaatimusta, että Ukrainassa pitäisi valita uusi johtaja. Taustalla oli Trumpin ja Vladimir Putinin 9. lokakuuta tekemä diiselikauppa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi ABC-haastattelussa 11. lokakuuta, että Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta, ja tarjosi vaalien järjestämistä, jos Venäjä suostuu 60 päivän tulitaukoon. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi 12. lokakuuta ennen EU:n ulkoministerikokousta Luxemburgissa, että vaaleja ei voida pitää sodan aikana ja että kansainvälinen paine on kohdistettava Venäjään.
-
Viro ehdottaa EU-kokouksessa Ukrainalle lisäapua Venäjän öljynjalostamojen tuhoamiseen
Viron pääministeri Kristen Michal sanoo, että ensi Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi keskusteltava siitä, voivatko Viro ja sen kumppanit nopeasti lisätä Ukrainalle annettavaa apua, jotta Ukrainan joukot voisivat tuhota Venäjän öljynjalostamoita. Ehdotus on vastaus Yhdysvaltain ja Venäjän 9. lokakuuta tekemään sopimukseen 4,8 miljoonan tonnin venäläisen dieselin toimituksista. Michal kutsui Trumpin ja Putinin sopimusta suureksi virheeksi ja sanoi, että diilit diktaattoreiden kanssa ovat tie helvettiin.
-
Starmer ja Zelensky sopivat tapaamisesta – Britannia vahvistaa tukeaan Ukrainalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Britannian pääministeri Keir Starmer sopivat kahdenvälisestä tapaamisesta lähipäiviksi käytyään puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin Britannian uusia Venäjä-pakotteita, ilmapuolustusta Ukrainalle ja välitöntä energia-aseen tulitaukoa. Keskustelu käytiin samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli julkisesti arvostellut Zelenskyä ja ilmoittanut Yhdysvaltojen sopimuksesta venäläisen dieselpolttoaineen toimituksista.
-
Venäjän isku Ukrenergon kohteeseen katkaisi sähköt useilta Kiovan alueilta 11. lokakuuta
Venäjä iski 11. lokakuuta energialaitokseen Kiovassa, mikä aiheutti hätäkatkoksia useissa kaupunginosissa ja vaurioitti korkeajännitejohtoa. Kiovan pormestari Vitali Klytshko kertoi vedenpaineen laskeneen molemmilla rannoilla, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi yhdisti iskun samaan päivään, jolloin Trump ilmoitti energiaceasefiresta.
-
Venäjä iski Harkovan TEC-5-lämpölaitokseen huolimatta Trumpin julistamasta energiacesarista
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä iski 11. lokakuuta Harkovan TEC-5-energiajärjestelmään ilta-aikaan. Isku tapahtui Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aiemmin julistaman niin kutsutun energiacesarin aikana, ja Zelenskyy kehotti Venäjää osoittamaan vastavuorosta pidättäytymistä.
-
Trumpin hallinto uhkaa pysäyttää asevirrat Ukrainalle – samalla kun Trump julisti "energia-aseenvapauden"
Yhdysvaltain Trump-hallinto uhkaa keskeyttää PURL-asehankintamekanismin ja tiedustelutiedon jakamisen Ukrainan kanssa, ellei Ukraina lopeta kaukolentoiskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Financial Timesin mukaan eurooppalaiset virkamiehet saivat Yhdysvaltain virkamiehiltä puheluita lauantaina ja sunnuntaina. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta. Samana sunnuntaina Trump ilmoitti Truth Social-sseiossa välittömästä "energia-aseenvapaasta", jota Zelensky sanoo Venäjän rikkovan jo samana päivänä.