Aihe: Pakotteet
-
SBU pidätti kaksi odesalaisen yrityksen työntekijää – epäillään auttaneen Venäjää laillistamaan varastettua ukrainalaista vehnää
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU pidätti Odessassa kaksi maataloustuotteiden sertifiointiin erikoistuneen ulkomaisen yrityksen työntekijää. Heidän epäillään auttaneen Venäjää laillistamaan lähes 8 000 tonnia miehitetystä Mariupolista varastettua ukrainalaista vehnää. Asian tuli julki maanantaina 19. lokakuuta.
-
WSJ: Putin ehdotti Trumpin ja Xin huippukokousta – ilman Zelenskyiä
Wall Street Journal kertoi Vladimir Putinin ehdottaneen Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja Kiinan johtajalle Xi Jinpingille kolmenvälistä huippukokousta APEC-kokouksen yhteyteen Shenzheniin 18.–19. marraskuuta. Kokoukseen ei suunnitella Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin osallistumista, ja sen tarkoitus olisi keskustella sodan lopettamisesta Venäjän kannalta suotuisin ehdoin. Trump ei ole vielä hyväksynyt osallistumistaan, ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vahvisti 19. lokakuuta Uzbekistanissa, että keskusteluja tapaamisesta on käyty. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset tahot ovat tyrmänneet ajatuksen.
-
Yhdysvaltain kongressiäinen vaatii StarShield-rajoitusten selvittämistä
Yhdysvaltain republikaaninen edustaja Brian Fitzpatrick ilmoitti selvittävänsä, kuka rajoitti StarShield-satelliittijärjestelmän käyttöä Ukrainassa, ja uhkasi julkisilla kuulusteluilla sekä budjettileikkauksilla. Hän aikoo keskustella presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, kun taas senaattori Tom Tillis pyysi Yhdysvaltain puolustusministeriön oikeuskansleria aloittamaan virallisen tutkimuksen.
-
Ryssän drooni-isku tuhosi Novaja Vodolahan keskuspuistossa useita siviilejä
Venäjän joukkojen drooni iskui 19. lokakuuta noin klo 16.30 Novaja Vodolahan keskusparkissa Kharkivin alueella. Lähteet ilmoittivat alkuun kolmesta kuolleesta, myöhemmin viidestä sekä viranomaisten mukaan kuudesta uhrista. Tuoreimmassa tuotannossa kirjoitetaan 15 loukaantuneesta, heistä seitsemän lapsia.
-
Ukrainalaisjoukot menettivät Starlink-yhteyksiä – Zelensky puhui "suunnitellusta erikoisoperaatiosta"
Ukrainan puolustusjoukot havaitsivat 14. lokakuuta drooniensa Starlink-yhteyksien häiriöitä, jotka osuivat samaan aikaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkausten kanssa keskeyttää tiedustelutietojen jakaminen. Presidentti Zelensky kuvasi 17. lokakuuta Brysselissä häiriötä "suunnitelluksi erikoisoperaatioksi" ja sanoi yhteyksien palautuneen vasta osittain. Trump ja Elon Musk kiistivät osallisuutensa yhteyksien rajoittamiseen.
-
Zelensky: Yhdysvallat on jälleen jakanut tiedustelutietoa Ukrainalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa sunnuntaina 18. lokakuuta, että Yhdysvallat on jälleen jakanut tiedustelutietoa Ukrainalle sen jälkeen, kun tietovuoto oli ollut katkaistuna "tietyn ajan". Zelensky sanoi Yhdysvaltojen olevan ainoa maa, joka pystyy varoittamaan Ukrainaa Venäjän ballististen ohjusten laukaisuista, ja toivoi neuvottelujen Yhdysvaltojen kanssa voivan tapahtua jo samalla viikolla.
-
Leipzig/Halle-lentokentän aidassa aukko – poliisi epäilee ajoneuvon murtautuneen läpi
Saksan Leipzig/Halle-lentokentällä havaittiin 17. lokakuuta illalla noin kello 23 aukko lentoalueen aidassa. Poliisin mukaan aukon oli mitä todennäköisimmin aiheuttanut ajoneuvo. Alueelle lähetettiin Saksan liittovaltion poliisin ja Sachsen osavaltion poliisin yksiköitä, jotka eivät löytäneet lentoalueelta ulkopuolisia henkilöitä, epäilyttäviä esineitä tai ajoneuvoa. Lentokentän pohjoinen kiitotie suljettiin tilapäisesti, eteläinen kiitotie pysyi käytössä.
-
Ukrainan droonit iskivät Pietariin ja Leningradin alueelle – öljyterminaali palossa, VK:n datakeskus vaurioitui
Ukrainalaiset droonit tekivät 18. lokakuuta yöllä laajan iskun Pietariin ja Leningradin alueelle. Iskut osuivat muun muassa Pietarin öljyterminaaliin, Ruchyin polttoainevarastoon, sosiaalinen verkosto VKontakten datakeskukseen sekä Kabelny-fairwayn riippusiltaan. Tulipaloja, sähkökatkoksia ja viranomaisten raportoimia loukkaantumisia seurasi. Hyökkäyksen mittakaavaa kuvaa Venäjän puolustusministeriön ilmoitus 1 015 droonin väitetyistä torjuntoista yön aikana.
-
Trump keskeytti Venäjää vastaan tulevan "Grahamin lain" toimeenpanon kaksi päivää ennen sen voimaantuloa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta 2026 asetuksen, joka keskeyttää Venäjää vastaan suunnattujen pakotteiden, rajoitusten ja tullien soveltamisen, joista senaattori Lindsey Grahamin ja senaattori Richard Blumenthalin kirjoittama niin kutsuttu "Grahamin laki" (Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act of 2026) määräsi 30 päivän kuluessa. Trump vetosi lain pykälään 115(a) ja toimitti kongressille kirjallisen todistuksen, että pidättäytyminen pakotteista vastaa Yhdysvaltojen kansallisia etuja. Asetus ei kumoa aiemmin voimassa olleita Venäjä-pakotteita, ja sen voimassaolo jatkuu, kunnes presidentti tai ulkoministeri katsoo lisätoimet tarpeellisiksi. Päätös tuli vain viikko sen jälkeen, kun Trump ilmoitti sopimuksesta Vladimir Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltojen ja maailman markkinoille, ja se herätti ankaraa arvostelua sekä demokraattien että lain kirjoittajiin kuuluneen senaattori Blumenthalin taholta.
-
Trump keskeytti Graham-lain mukaiset Venäjä-pakotteet – kiista Zelenskyin kanssa syvenee
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 16. lokakuuta asetuksen, joka keskeyttää niin kutsutun Graham-lain mukaiset Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ja tullit juuri ennen niiden voimaantuloa. Päätöstä edelsi 9. lokakuuta Trumpin ja Putinin puhelu, jossa sovittiin venäläisen dieselin tuonnista Yhdysvaltoihin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti NBC:n haastattelussa, että jos Yhdysvallat asettuu Venäjän puolelle, Ukraina ei selviä sodasta. Trumpia arvosteltiin asiasta molemmissa puolueissa, ja kongressin molemmat kamarit ovat tauolla marraskuun välivaalien takia.
-
USA:n valtiovarainministeriö jatkoi Lukoil-lupia huhtikuuhun 2027 asti
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö jatkoi yleislupia, jotka sallivat tietyn toiminnan pakotetun venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin kanssa 24. huhtikuuta 2027 asti. Päätös koskee Lukoilin ulkomaisia huoltoasemia ja nimettyjä bulgarialaisia yhtiöitä, ja se tehtiin noin viikko sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti diiselikaupasta Venäjän kanssa.
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
Ukrainan ulkoministeri vahvisti uudet apupaketit vähintään viidestä maasta
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kertoi Ukrinformille, että Ukraina on saanut vahvistuksen uusista apupaketeista vähintään viideltä maalta. Paketit koskevat energiaa, humanitaarista apua ja puolustusta. Samalla pääministeri Serhiy Koretsky tapasi Sakan liittokanslerin Friedrich Merzin, Britannia ilmoitti 17 miljoonan punnan rahoituksesta Tšernobylin suojakammioon, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä tapaamassa useita eurooppalaisia johtajia.
-
EU-johtajat varoittavat Trumpin suunnanmuutoksesta – Ukraina painostuksessa
EU:n huippukokouksessa Brysselissä eurooppalaiset johtajat ovat ilmaisseet huolensa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimista, joiden he katsovat vievän Washingtonia lähemmäs Moskovaa ja etäännyttävän sitä Ukrainasta. Trump on vaatinut Ukrainaa lopettamaan iskut Venälään öljynjalostamoihin, kyseenalaistanut presidentti Volodymyr Zelenskyyn legitimiteetin ja käytännössä mitätöinyt vuosia kestäneet energiapakkotteet. Zelenskyy on sanonut tulleensa petetyksi ja kritisoinut Trumpia julkisesti, ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesi Brysselissä, että länsiliittouma on nyt heikommassa asemassa kuin muutama päivä sitten.
-
Trumpin ja Putinin dieselsopimus sai Babisin tuomitsemaan sen "kämmenäksi" Euroopalle – Zelenskyi Brysselin EU-huippukokouksessa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui 16. lokakuuta 2026 Brysselin EU-huippukokoukseen, jossa Tšekin pääministeri Andrej Babiš tuomitsi Donald Trumpin ja Vladimir Putinin dieselpolttoainesopimuksen "kämmenäksi" Euroopalle ja vaati Eurooppaa reagoimaan aktiivisemmin. Zelenskyi kertoi toimittajille, ettei Venäjän diktaattori halua todellisia rauhanneuvotteluja. Samalla taustalla Trump kutsui Zelenskyiä Newsmax-haastattelussa "vääräksi henkilöksi" neuvotteluihin ja Trumpin rooli on The Atlantic -lehden mukaan siirtynyt välittäjästä Venäjän kanssa sopimisen osapuoleksi.
-
Venäjä aloitti massiivisten iskujen kampanjan Ukrainan energiakohteisiin – yli 15 voimalaa vaurioitui
Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimov ilmoitti 16. lokakuuta Vladimir Putinille käynnistäneensä suunnitelmallisen, massiivisten iskujen kampanjan Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Seuraavan yön ja aamun aikana 17. lokakuuta iskuja kohdistui kymmeneen oblastiin, ja presidentti Zelenskyin mukaan yli 15 tärkeää sähköntuotanto- ja siirtokohdetta vaurioitui – yksi suurimmista yksittäisistä iskuista Ukrainan energiajärjestelmään. Iskut tapahtuivat vain viikko sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Venäjän ja Ukrainan sopineen "energiatulitauosta".
-
Trumpin hallitus harkitsee varjolaivaston öljyaluksiin kohdistuvien pakotteiden löysäämistä
Yhdysvaltain Trumpin hallitus harkitsee helpotuksia niin sanotun varjolaivaston aluksiin kohdistuviin pakotteisiin. Tavoitteena on laskea ennätyskorkeita rahtihintoja ja kasvattaa Persianlahden öljynvientiä. Sanktioidut alukset saisivat kuljettaa vain Yhdysvaltain pakotteiden ulkopuolista öljyä, ja yritysten olisi haettava erillislupa Yhdysvaltain valtiovarainministeriöltä. Riippumattomat analyytikot suhtautuvat toimenpiteeseen epäilevästi.
-
USA ehdotti EU-maille venäläisten varojen osittaista vapauttamista – eurooppalaiset tyrmäsivät ehdotuksen
Yhdysvallat esitti eurooppalaisille liittolaisilleen, että osa vuonna 2022 jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista vapautettaisiin ja siirrettäisiin Washingtonin hallinnon valvomaan rakenteeseen tarkoituksena elvyttää rauhanneuvottelut. Erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Jared Kushner esittelivät ehdotuksen Miamissa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui edustajia Yhdysvalloista, Ukrainasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, EU:sta ja Natosta. Eurooppalaiset neuvottelijat torjuivat ehdotuksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät jäädytettyinä Euroopassa ja että eurooppalaisten on itse päätettävä niiden kohtalosta.
-
Zelensky: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Financial Times -lehdelle, että Ukraina lopettaa Yhdysvaltain pyytämän kolmen päivän tauon ja jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Hän sanoi Venäjän jatkaneen hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin tauon aikana, Yhdysvaltain uhkailleen tiedustelutiedon jakamisen ja Starlink-yhteyksien rajoittamisella sekä Yhdysvaltain varoittamatta jättäneen ballististen ohjusiskujen tulemisesta Kiovaan öinä 12.–13. lokakuuta. Asiasta kerrottiin 15. lokakuuta julkaistussa haastattelussa.
-
Trump ilmoitti diisselistä Putinin kanssa: Venäjä toimittaa heti 300 000 tonnia dieseliä Yhdysvaltoihin
Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta sopimuksesta Vladimir Putinin kanssa: Venäjä toimittaa välittömästi 300 000 tonnia dieseliä Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Samana päivänä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön OFAC-myönsi yleisen lisenssin 135, joka sallii tietyt venäläiseen dieseliin liittyvät transaktiot 7. huhtikuuhun 2027 asti. Sopimus on herättänyt kritiikkiä sekä demokraattien että republikaanien taholta, ja kongressissa on aloitettu kaksipuolueinen lakialoite sen estämiseksi.