Aihe: Pakotteet
-
Ukrainan turvallisuuspalvelu sulki seitsemän asekauppakanavaa useilla alueilla
Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) yhdessä valtion tutkintatoimikunnan (DBR) ja kansallisen poliisin kanssa purki 15. lokakuuta seitsemän laittoman ase- ja ammuskaupan kanavaa eri puolilla Ukrainaa. Pidätettyjen joukossa oli aktiivipalveluksessa olevia sotilaita. Takavarikoidut esineet sisälsivät muun muassa venäläisiä AK-12-kivääreitä, kranaatinheittimiä, räjähteitä ja suuren määrän eri kaliiperin ammuksia.
-
Latvian pääministeri kehotti EU-maita lisäämään tukeaan Ukrainalle – kustannus asukasta kohden "yksi olut vuodessa"
Latvian pääministeri Andris Kulbergs sanoi 15. lokakuuta ennen Brysselin EU-huippukokousta, että kukin EU:n noin 450 miljoonasta asukkaasta joutuisi maksamaan Ukrainalle talven yli selviämiseen korkeintaan yhden oluen vuosittaisen hinnan verran. Hän vaati tiukempia Venäjä-pakotteita, länsikomponenttien viennin estämistä venäläisten ohjusten tuotantoon, venäläisen viljan kauttakulun rajoittamista Baltian maiden kautta sekä viisumikieltoa Venäjän kansalaisille. Kulbergs varoitti, että tuleva talvi on Ukrainalle kriittinen energiahyökkäysten jatkuessa ja että Ukrainan heikkeneminen olisi myös Euroopan ongelma.
-
Venäjä iski yöllä 14.–15. lokakuuta Ukrainaan kahdella Kh-59-ohjuksella ja 580 droonilla – Ukrainan ilmatorjunta pudotti 536
Venäjä käynnisti yöllä 14.–15. lokakuuta yhden sodan suurimmista drone- ja ohjusiskuistaan Ukrainaan: kaksi Mustalta mereltä ammuttua Kh-59-ohjusta ja 580 iskudroonia, joista Ukrainan ilmatorjunta pudotti tai häiritsi 536. Iskut osuivat 31 kohteeseen, rommia putosi 11 paikassa, ja aamupäivällä 15. lokakuuta hyökkäys oli yhä käynnissä. Presidentti Zelenskyi kertoi Venäjän ampuneen vuorokaudessa yli 850 Shahed-droonia ja syytti Venäjää tarkoituksellisesta eskalaatiosta.
-
Britannia kiihdyttää LMM-ohjusten toimituksia Ukrainalle Zelenskyin Lontoon-vierailun aikana
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui Britanniaan 14. lokakuuta. Pääministeri vastaanotti hänet Lontoossa. Vierailun yhteydessä Britannia ilmoitti kiihdyttävänsä kevyiden monitoimiohjusten (LMM) toimituksia Ukrainalle reaktiivisten droonien torjumiseksi sekä ottavansa täysimääräisesti käyttöön kiellon meripalveluiden tarjoamisesta venäläisen nesteytetyn maakaasun viennissä.
-
Bulgarian presidentinvaalien ensimmäinen kierros 25. lokakuuta – valta keskittyy Radeville
Bulgaria järjestää presidentinvaalit, joiden ensimmäinen kierros on 25. lokakuuta. Väliaikaisena presidenttinä toimiva Iliana Yotova, joka on pääministeri Rumen Radevin entinen varapresidentti, haastaa entisen Ukrainaa tukeneen pääministerin Andrey Gyurovin. Kyselyt ennustavat Yotovan voittoa, mikä todennäköisesti vahvistaisi Radevin otetta vallasta.
-
Venäjän yöllinen yhdistelmäisku Ukrainaan: 39 ballistista ohjusta ja 128 droonia, sähköt poikki 600 000 ihmiseltä
Venäjä teki 13.–14. lokakuuta yön aikana laajan yhdistelmäiskun Ukrainaan käyttäen 39 ballistista ohjusta ja 128 iskudroonia. Iskut kohdistuivat Kiovaan, Kiovan alueeseen ja Harkovaan, ja niissä vaurioitui energiainfrastruktuuria muun muassa Kiovan kolmella yhdistetyssä lämpö- ja voimalaitoksella (TEC), joista TEC-4 sai osuman. Ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä, ja Kiovassa kuoli kolme ja loukkaantui yli 20 ihmistä. Iskun taustalla oli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin muutamaa päivää aiemmin ilmoittama niin sanottu "energiaceasefire".
-
Suomi vaatii EU:ta kieltämään turistiviisumit venäläisiltä – Viro liittyi kannatukseen
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen vetoaa EU-maihin, jotta ne allekirjoittaisivat Euroopan komissiolle osoitetun yhteisen kirjeen ja vaatisivat venäläisten turistiviisumien täysikieltoa koko Schengen-alueella niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa. Valtonen esitti kirjeessä viisi konkreettista ehdotusta, ja Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ilmoitti 13. lokakuuta Viron liittyvän aloitteeseen.
-
Entinen USA:n Ukraina-lähettiläs Kellogg: Ukrainalla on oltava oikeus iskeä Venäjän kohteisiin
Donald Trumpin entinen Ukraina-erityislähettiläs Keith Kellogg sanoi Varsovan turvallisuusfoorumissa, että Ukrainan pitää saada iskeä vapaasti Venäjän kohteisiin. Lausunto on ristiriidassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viikonloppuna esittämän vaatimuksen kanssa, että Kiova lopettaisi iskut venäläisiin öljynjalostamoihin.
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
Miamon kokous ja ”neliosainen rauhansuunnitelma”: Trumpin ja Putinin diesel-sopimus kuohuttaa Ukrainaa ja Eurooppaa
9. lokakuuta Floridassa järjestettiin kuuden tunnin kokous, jossa Yhdysvaltain erikoislähettiläät Jared Kushner ja Steve Witkoff tapasivat ukrainolaisen valtuuskunnan sekä Britannian, Ranskan, Saksan, EU:n ja Naton edustajia. Samana päivänä Trump ilmoitti sopimuksesta Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltain ja muiden maiden markkinoille. Zelensky tuomitsi Trumpin yksipuolisen päätöksen ”epäreiluksi ja epärehelliseksi” ja kieltäytyi lopettamaan iskuja venäläisiä öljynjalostamoja vastaan. The Washington Post paljasti neliosaisen Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisen rauhansuunnitelman, jonka Ukrainaan palatsiyhteistyöneuvonantaja Dmytro Lytvyn kuitenkin kuvasi olevan ”ei huonoa PR:ää” amerikkalaisten puolelta, ei sovittua yhteistä asiakirjaa.
-
EU maksoi Venäjälle 197 miljardia euroa fossiilisista polttoaineista – Trump väitti 250 miljardia dollaria
EU:n lähteen mukaan EU-maat ovat maksaneet Venäjälle noin 197 miljardia euroa (noin 209 miljardia dollaria) fossiilisista polttoaineista maaliskuusta 2022 heinäkuuhun 2026. Luku on ristiriidassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin sosiaalisessa mediassa esittämän 250 miljardin dollarin väitteen kanssa. Samalla Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvosteli Trumpin ja Vladimir Putinin sopimusta venäläisen dieselpolttoaineen viennin sallimisesta "epäreiluksi ja epärehelliseksi".
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Puolan ulkoministeri vaatii NATO:ta valmistautumaan Venäjän hybridihyökkäyksiin Euroopassa
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Financial Times -haastattelussa Lontoossa, että Naton on valmistauduttava ratkaisevaan vastaukseen mahdollisissa Venäjän hybridihyökkäyksissä Euroopassa. Hän esitti konkreettisia toimia, kuten Venäjän konsulaattien sulkemisen, diplomaattien liikkumisen rajoittamisen, biometristen passien vaatimisen EU:hun saapuvilta venäläisiltä ja turistiviisumien vähentämisen.
-
Ukrainan sotilastiedustelu julkaisi yksityiskohtaisia tietoja venäläisestä Kinzhal-ohjuksesta
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö (HUR) julkaisi 12. lokakuuta War&Sanctions-portaalissa interaktiivisen 3D-mallin sekä tiedot venäläisen aeroballistisen Kh-47M2 Kinzhal -ohjuksen komponenteista ja tuotantoketjussa mukana olevista yrityksistä. Aineistossa nimettiin 58 venäläistä yritystä, joista 22 ei ole vielä minkään pakotekoalition maan pakotteiden alaisia. HUR kehotti synkronoimaan pakotteet kaikkia tuotantoketjun yrityksiä vastaan ja tiukentamaan teknologiakauppaa koskevaa valvontaa.
-
Trump solmi diilisopimuksen Putinin kanssa venäläisestä dieselistä ja vaati Ukrainaa vaihtamaan johtajansa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka sallii 300 000–3 miljoonan tonnin venäläisen dieselpolttoaineen tuonnin Yhdysvaltojen ja maailman markkinoille. Kreml purki heinäkuussa 2026 asettamansa dieselvientikiellon, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myönsi yleisluvan operaatioille 7. huhtikuuta 2027 asti. Trump vaati samalla julkisesti, että Ukraina valitsisi uuden presidentin, ja syytti Volodymyr Zelenskyä sodan lopettamatta jättämisestä. Zelensky tuomitsi päätöksen heikkoutena ja Putinin lahjana, ja Ukrainan, Yhdysvaltain, EU:n ja NATO:n edustajien Miami-keskustelut päättyivät ennenaikaisesti.
-
MAGA-vaikuttajat syyttävät Zelenskyä Yhdysvaltain polttoainehintojen nostosta ennen välivaaleja
Yhdysvaltalaiset MAGA-konservatiivit syyttävät Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä Venäjän öljynjalostamojen tahallisesta iskemisestä Donald Trumpin horjuttamiseksi ennen marraskuun 3. päivän välivaaleja ja demokraattien auttamiseksi. Ukrainalaismediat raportoivat, että narratiivia levittävät tv-juontajat, vaikuttajat ja senaattorit, ja että sen taustalla on Yhdysvaltain polttoaineiden hintojen nousu sekä Trumpin hallinnon diileri Venäjän kanssa dieselin toimituksista.
-
Zelensky: Ukraina valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti 11. lokakuuta, että Ukraina on valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja energiakohteisiin vastineeksi siitä, että Venäjä lopettaisi iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Zelensky sanoi Ukrainan asevoimien saaneen tarvittavat käskyt ja korosti, että kaikkien de-eskalaatioaskeleiden on oltava molemminpuolisia ja tuettuja todellisilla takeilla. Samana päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut välittömästä "energiacesarista" Ukrainan ja Venäjän välillä – Zelensky kuitenkin sanoi Axiosille, että tieto tuli hänelle yllätyksenä eikä Kiova ollut kuullut siitä diplomaattikanavien kautta. Venäjä jatkoi iskuja Ukrainan energiakohteisiin, mukaan lukien Harkovan TEC-5-lämpövoimalaan, samana päivänä.
-
Starmer ja Zelensky sopivat tapaamisesta – Britannia vahvistaa tukeaan Ukrainalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Britannian pääministeri Keir Starmer sopivat kahdenvälisestä tapaamisesta lähipäiviksi käytyään puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin Britannian uusia Venäjä-pakotteita, ilmapuolustusta Ukrainalle ja välitöntä energia-aseen tulitaukoa. Keskustelu käytiin samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli julkisesti arvostellut Zelenskyä ja ilmoittanut Yhdysvaltojen sopimuksesta venäläisen dieselpolttoaineen toimituksista.
-
Viro ehdottaa EU-kokouksessa Ukrainalle lisäapua Venäjän öljynjalostamojen tuhoamiseen
Viron pääministeri Kristen Michal sanoo, että ensi Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi keskusteltava siitä, voivatko Viro ja sen kumppanit nopeasti lisätä Ukrainalle annettavaa apua, jotta Ukrainan joukot voisivat tuhota Venäjän öljynjalostamoita. Ehdotus on vastaus Yhdysvaltain ja Venäjän 9. lokakuuta tekemään sopimukseen 4,8 miljoonan tonnin venäläisen dieselin toimituksista. Michal kutsui Trumpin ja Putinin sopimusta suureksi virheeksi ja sanoi, että diilit diktaattoreiden kanssa ovat tie helvettiin.
-
Trump ja Putin sopivat venäläisen dieselin paluusta markkinoille – EU valmistelee uutta suurta pakotepakettia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelun jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka avaa venäläiselle dieselille pääsyn Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset johtajat arvostelivat diätkään jyrkästi. EU:n ulkoministerit aikovat hyväksyä 12. lokakuuta sodan alkamisen jälkeen suurimman pakotepakettinsa Venäjää vastaan.