Aihe: Pakotteet
-
Miamin rauhanneuvottelut päättyivät yhden päivän jälkeen – Ukraina keskeytti vierailun Trumpin ja Putinin diesel-sopimuksen takia
Miamissa 9. lokakuuta pidetyt Yhdysvaltojen, Ukrainan, EU-maiden ja Naton neuvottelut Venäjän sodan lopettamisesta päättyivät suunniteltua aiemmin, eikä toista päivää järjestetty. Ukrainalainen valtuuskunta lähti kesken vierailun kotiin saatuaan tiedon presidentti Donald Trumpin samanaikaisesti julkistamasta sopimuksesta Vladimir Putinin kanssa venäläisen dieselin toimittamisesta Yhdysvaltojen ja maailmanmarkkinoille. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö antoi samanaikaisesti luvan, joka on voimassa 7. huhtikuuta 2027 asti. Presidentti Volodymyr Zelensky arvosteli Trumpin päätöstä terävästi ja kutsui sitä muun muassa "Putinin syntymäpäivälahjaksi".
-
Ukrainan sotilastiedustelu julkaisi tiedot 20 Venäjän varjolaivastoon kuuluvasta aluksesta
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö (HUR) on julkaissut War&Sanctions-portaalissa tiedot 20 merialuksesta, joita Venäjä käyttää öljyn, öljytuotteiden ja nesteytetyn maakaasun viennissä sekä pakotelistalla olevien alusten tankkauksessa. Kaikki 20 alusta ovat Yhdistyneen kuningaskunnan tai Ukrainan pakotelistalla, yksi niistä myös Yhdysvaltain listalla. HUR vetoaa kansainvälisiin kumppaneihin, jotta nämä tiukentaisivat alusten myynnin valvontaa, estäisivät pakotettujen alusten huollon ulkomaisilla telakoilla ja katkaisisivat Venäjän energiantuotot.
-
Venäjän liitopommit iskivät Zaporižžjan asuinkerrostaloihin – kymmeniä kuoli, mukana lapsia
Aamuyöllä 10. lokakuuta Venäjän joukot iskivät Zaparižžjaan viidellä liitopommilla (KAB). Iskut osuivat muun muassa viisikerroksiseen asuinkerrostaloon, jonka yksi porraskäytävä tuhoutui osittain. Pelastusviranomaisten mukaan kuolonuhreja oli vähintään 15–20, joista kolme oli lapsia. Uhriluvut kasvoivat päivän mittaan pelastustöiden edetessä. Presidentti Zelenskyin mukaan isku oli Venäjän "kiitos" Yhdysvaltojen päätöksestä höllentää pakotteita venäläisen dieselin viennissä.
-
Ukrainan presidentti Zelenskyi: Suomi toimittaa F-16-ammuksia Ukrainalle lähipäivinä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti lauantaina 10. lokakuuta käytyään puhelun Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa, että Ukraina saa Suomelta F-16-hävittäjien ammuksia lähipäivinä. Zelenskyi kiitti Stubbia Suomen tukipaketista Ukrainan ilmatilan suojaamiseksi ja kertoi F-16-ammusten olevan tällä hetkellä keskeisiä suihkumoottorikäyttöisten Shahed-droonien torjunnassa.
-
Puolan ulkoministeri: Puolan suurlähetystö raportoi polttoainepulasta Moskovassa – pian USA:n ja Venäjän diiselisopimuksen jälkeen
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi lauantaina 10. lokakuuta, että Puolan Moskovan-suurlähetystö raportoi polttoainepulasta jopa Venäjän pääkaupungissa. Hän kyseenalaisti Venäjän kykyä lisätä polttoaineen vientiä ja kysyi, mistä vientiylimääräiset erät tulisivat, kun Ukraina on hänen mukaansa vahingoittanut noin 50 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Kommentti seurasi Trumpin ja Putinin diiselisopimusta ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriön myöntämää lisenssiä.
-
Trump vaati Ukrainaa vaihtamaan presidentin – taustalla dazinatsopimus Venäytymän kanssa
Yhdysvaltain president Donald Trump sanoi 10. lokakuuta, että Ukrainan on aika valita uusi presidentti, joka pystyy tekemään sopimuksen sodan lopettamiseksi Venäjän kanssa. Hän arvosteli Volodymyr Zelenskyä ja sanoi tämän kyenneen lopettamaan sodan "monia, monia kertoja" mutta valinneen olla tekemättä niin. Lausunto tuli päivä sen jälkeen, kun Trump kertoi 9. lokakuuta dazinatsopimuksesta Vladimir Putinin kanssa ja Yhdysvaltojen helventävän Venäjän polttoainevastuita.
-
Montenegro pidätti ja karkotti ”Rybar”-verkoston perustajan Mihail Zvintšukin
Montenegrin poliisi pidätti 9. lokakuuta Risanin kaupungissa yhdessä kansallisen turvallisuusviraston (ANB) kanssa Mihail Zvintšukin – venäläisen Telegram-kanavan ”Rybar” perustajan – sekä hänen vaimonsa Valerija Zvintšukin ja kolme muuta Venäjän kansalaista. Kaikkien viiden oleskeluluvat peruttiin ja heidät määrättiin karkotettaviksi kansallisen ja sisäisen turvallisuuden perusteella. Operaation yhteydessä takavarikoiin monimutkaista digitaalista laitteistoa, drooni, kamera, GoPro ja useita matkapuhelimia. Zvintšuk on ollut EU:n pakotteiden alaisena vuodesta 2023, ja Yhdysvaltain ulkoministeriö on asettanut hänestä jopa 10 miljoonan dollarin palkkion.
-
Ukraina iski yöllä Venäjän ohjus- ja polttoainetuotantolaitoksiin kolmella alueella
Ukrainan puolustusvoimat iski 9. lokakuuta vastaisena yönä Venäjällä kolmeen ohjusten laukaisuun ja rakettipolttoaineen tuotantoon liittyvään kohteeseen. Kohteina olivat Barminin tutkimusinstituutin laukaisukompleksi- haarakonttori Nižni Novgorodin alueella, mannertenvälisten ohjusten hävittämiskeskus samalla alueella sekä Redkinon tutkimuskemian tehdas Tverin alueella. Lisäksi öisin kerrotaan isketyn myös öljyinfraan Belgurodin alueella ja Komin tasavallassa.
-
Venäjä pyytänyt Alankomailta ICC:n puheenjohtajan Tomoko Akanen luovutusta
Venäjän syyttäjänvirasto lähetti Alankomaiden viranomaisille luovutuspyynnön Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) puheenjohtajasta Tomoko Akanesta. Vastaavia pyyntöjä lähetettiin useille muille maille kahdeksan muun ICC:n edustajan luovuttamiseksi, mukaan lukien entinen syyttäjä Karim Khan. Taustalla on Venäjän vuodesta 2023 lähtien käymä oma rikosoikeudellinen vaino ICC:n virkamiehiä kohtaan sen jälkeen, kun tuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Vladimir Putinista.
-
Ukrainan drooni-isku tuhosi Jandeksin datakeskuksen Sasovossa – yhtiön mukaan vaurioituneiden laitteiden palauttamisesta ei vielä varmuutta
Ukrainan isku osui 8. lokakuuta yöllä Sasovon kaupungissa Rjazanin alueella Venäjällä sijaitsevaan Jandeksin datakeskukseen, joka toimii Sasta-konepajatehtaan alueella. Palo keskeytti datakeskuksen toiminnan kokonaan, ja Jandeks Cloud -palvelussa sekä kymmenissä muissa venäläispalveluissa havaittiin laajoja katkoja. Presidentti Zelenskyi vahvisti iskun ja kutsui sitä "peilivastaukseksi" Venäjän aiempiin iskuihin ukrainalaisia datakeskuksia vastaan.
-
Kushner ja Dmitrijev neuvottelevat amerikkalaisinvestoijasta Nord Stream -kaasuputkien palauttamiseksi
Yhdysvaltain ja Venäjän virkamiehet, mukaan lukien presidentti Donald Trumpin erityisedustaja ja vävy Jared Kushner sekä presidentti Vladimir Putinin lähinen neuvonantaja Kirill Dmitrijev, ovat käyneet neuvotteluja amerikkalaisen sijoittajan houkuttelemiseksi Nord Stream -kaasuputkien toiminnan palauttamiseksi. Dmitrijev ja Kushner ovat tavanneet sekä Moskovassa että New Yorkissa viime viikkoina. Valkoinen talo kiistää, että Nord Streamista olisi käyty viime aikoina erityisiä keskusteluja. Putkia rasittavat yhdysvaltalaiset ja EU:n pakotteet, ja Saksa vastustaa niiden uudelleen avaamista.
-
Etelä-Korea kutsuu suurlähettiläänsä takaisin Ukrainoista Pohjois-Korean sotavankikohun takia
Etelä-Korean ulkoministeriö ilmoitti 8. lokakuuta kutsumansa suurlähettiläänsä Park Hee-changin (Park Ki-chanin) takaisin Ukrainoista. Päätös seuraa diplomaattista kiistaa, joka syntyi sen jälkeen kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa Ukrainan siirtäneen kaksi vangittua pohjoiskorealaista sotavankia Etelä-Korealle. Samalla osapuolet ovat kiistelleet Etelä-Korean väitetyistä polttoainetoimituksista Venäjälle.
-
Ukrainan delegaatio matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta – Rubio kuvailee sotaa "strategiseksi umpikujaksi"
Ukrainan valtuuskunta matkustaa Yhdysvaltoihin 9.–10. lokakuuta kahden päivän neuvotteluihin presidentti Donald Trumpin erityislähettiläisten Jared Kushnerin ja Steve Witkoffin kanssa. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi kreikkalaiselle Kathimerini-lehdelle, että Venäjän ja Ukrainan sodan diplomaattinen ratkaisu on tällä hetkellä "saavuttamattomissa", ja kuvaili tilannetta "strategiseksi umpikujaksi", josta ulospääsy löytyy vain neuvotteluin tai eskalaation kautta. Presidentti Volodymyr Zelenskyi torjui arvion Prylukyssa ja vaati Yhdysvaltoja kiristämään Venäjään kohdistuvia pakotteita sen sijaan, että se kävisi taloudellista yhteistyötä Moskovan kanssa.
-
Venäjän isku Krahmatorskin bussiin vaati kymmeniä siviiliuhreja
Venäjän joukot iskivät 8. lokakuuta kahteen matkustajabussiin Krahmatorskissa Donetskin alueella. Aamupäivällä annettu alustava uhrimäärä oli 12 kuollutta, mutta illan aikana Donetskin alueen sotilashallinnon päällikkö Vadym Filashkin ilmoitti luvun nousseen 30 kuolleeseen ja 18 haavoittuneeseen; jotkut myöhemmät raportit puhuivat 33 kuolleesta. Iskun seurauksena julkinen liikenne keskeytettiin Krahmatorskissa ja Slovjanskissa, ja aloitettiin sotarikostutkinta.
-
EU:n suurlähettiläät hyväksyivät 22. Venäjä-pakotepaketin – Viro poisti yhden venäläisyrityksen listalta
EU:n suurlähettiläät sopivat 7. lokakuuta uudesta Venäjä-pakotepaketista, joka sisältää 743 henkilöä ja 826 oikeushenkilöä. Viron pyynnöstä listalta poistettiin yksi venäläisyritys ja siihen liittyvä henkilö, jotta saataisiin turvattua harvinaisten maametallien toimitukset virolaiselle NPM Silmetille. EU:n ulkoministerit ovat määrä hyväksyä paketti muodollisesti 12. lokakuuta kokouksessaan.
-
Baltian maat esittävät EU:lle kieltoa Venäjän viljan kauttakululle alueensa kautta
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius ilmoitti, että Liettua esittää EU:lle Venäjän viljan kauttakulun kieltämistä unionin alueen kautta sekä Venäjän maataloussektorin oligarkkien lisäämistä pakotelistalle. Viron, Latvian ja Liettuan johtajat allekirjoittivat yhteisen kirjeen Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission johdolle, ja asiasta on määrä keskustella seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
EU:n suurlähettiläät sopivat historiansa suurimmasta Venäjä-pakotteiden paketista
EU:n jäsenmaiden suurlähettiläät pääsivät 7. lokakuuta sopuun uudesta Venäjä-pakotepaketista, joka on kuvattu tähän asti suurimmaksi henkilöpakotteiden paketiksi. Listalle lisätään 743 yksityishenkilöä ja 826 yritystä Venäjän sotateollisuuskompleksista, 77 Venäjän valtakunnanduumaan "valittua" miehitysalueilta sekä kolme Venäjän keskusvaalilautakunnan jäsentä. Lisäksi jatketaan kemiallisten aseiden leviämistä koskevaa pakoterekisteriä. Muodollinen hyväksyntä on määrä antaa EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa 12. lokakuuta Luxemburgissa.
-
Etelä-Korean satamista viety yli 176 000 tonnia polttoainetta Venäjälle – mukana kolme pakotelistalla olevaa tankkeria
The Guardianin selvitys paljasti, että heinä- ja elokuussa seitsemän tankkeria – joista kolme on Britannian ja EU:n pakotelistalla – lastasi Etelä-Korean satamissa yli 176 000 tonnia pääasiassa dieselpolttoainetta ja toimitti sen Venäjän Kaukoidän satamiin. Elokuussa Etelä-Korea oli noin 31 prosentin osuudellaan Venäjän toiseksi suurin meriteitse tuotavan polttoaineen toimittaja heti Intian jälkeen. Ukrainan ulkoministeriö vahvisti tiedon diplomaattikanavissa, minkä jälkeen Etelä-Korean presidentinhallinto kiisti väitteet ja vaati Ukrainaa pidättäytymään lausunnoista, jotka voivat vahingoittaa Korean kansainvälistä luotettavuutta.
-
Berliinin syyttäjä tutkii "Venäläisen talon" vuokralaisia epäiltyinä pakoterikkomuksista
Berliinin syyttäjävirasto tutkii Berliinin "Venäläisen talon" vuokralaisia ja tuntemattomaksi jääneitä henkilöitä epäiltyinä Saksan ulkomaantalouslain (Außenwirtschaftsgesetz) rikkomisesta. Saksan hallitus on päättänyt sulkea kulttuurikeskuksen ja irtisanoa vuoden 2011 saksalais-venäläisen kulttuuriyhteistyösopimuksen, mutta osa tiloista – kirjakauppa MnogoKnig, ruokala ja viisumikeskus – toimii yhä. "Venäläinen talo" kuuluu Rossotrudnichestolle, joka on ollut EU:n pakotelistalla vuodesta 2022.