Aihe: Pakotteet
-
Ukrainan tiedustelu: Venäjän Geran-4-droonin uusi versio iskee siltoihin ja voimalinjoihin
Ukrainan sotilastiedustelu (HUR) julkaisi 5. lokakuuta tietoja venäläisen Geran-4-suihkudroonin uudesta muunnelmasta. Drooni on saanut kotimaan tuotannossa valmistetun turbiinimoottorin, uuden kumulatiivisen leikkaavan taistelukärjen sekä parannetun autonomisen navigoinnin. Uusi taistelukärki on suunniteltu erityisesti siltojen ja ilmajohtojen tukirakenteiden tuhoamiseen.
-
Venäjän öljy- ja kaasutulot laskivat 17 prosenttia tammi–syyskuussa
Venäjän öljy- ja kaasuverotulot putosivat 17 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä yhdeksällä kuukaudella, vaikka Urals-raakaöljyn hinta nousi jyrkästi. Taustalla ovat tuotannon lasku, vientirajoitteet ja ukrainalaisten droonien iskut jalostamoihin. Samalla maan budjettivajeen ennustetaan kaksinkertaistuvan suunnitellusta.
-
Ukrainan puolustusministeriö: yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista poissa käytöstä
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti, että Ukrainan turvallisuus- ja puolustusvoimien kaukolaukaisut ovat vieneet käytöstä yli 51 prosenttia Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Arviosta kertoi puolustusministeri Yevheniy Khmara. Ministeriö nimesi useita iskujen kohteena olleita jalostamoita ja kertoi, että pitkän kantaman iskukykyä aiotaan edelleen laajentaa.
-
Yhdysvaltain ja Venäjän Ukraina-neuvottelut laajenivat öljykauppaan: monen miljardin dollarin Lukoil-sopimus
Yhdysvaltain Trump-hallinnon ja Venäjän väliset neuvottelut Ukrainan sodan lopettamisesta ovat laajentuneet käsittämään monen miljardin dollarin sopimuksen venäläisen energiayhtiö Lukoilin kansainvälisistä öljyvaroista. Sopimus vaatii sekä Yhdysvaltain hallinnon että Kremlin hyväksynnän. Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti sopimuksen esiin 5. syyskuuta Kremlissä järjestetyssä tapaamisessa Yhdysvaltain neuvottelijoiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin kanssa.
-
Droni-isku Leipzigin lentoasemalla: tutkinta nimesi venäläisen organisaattorin ja valkovenäläisen tekijän
Elokuun 5. päivän yönä 2026 drooni, jossa oli noin 1,8 kiloa Semtex-muoviräjähdettä, osui Leipzig/Halle-lentoasemalla Saksassa pysäköidyn ukrainalaisen An-124-rahtikoneen siipeen ja putosi maahan ilman räjähdystä. The Telegraphin ja Welt am Sonntagin yhteisselvittely nimesi venäläisen moottoripyöräilijä Oleg Levushkinin epäillyksi organisaattoriksi ja valkovenäläisen agentin Andrei Karshakovin epäillyksi välittömäksi tekijäksi. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää virallisesti teon takana ja ilmoitti vastatoimista, muun muassa Venäjän Bonnin pääkonsulaatin sulkemisesta.
-
Turkki ja YK järjestävät uusia Venäjän ja Ukrainan neuvotteluja Mustanmeren tulitauosta
Turkki ja YK järjestävät lokakuun alussa uusia Venäjän ja Ukrainan välisiä neuvotteluja, joissa tavoitteena on Mustanmeren tulitauko ja viljatoimitusten turvaaminen. Välimiehinä toimivat sveitsiläisen NGO:n Center for Humanitarian Dialogue edustajat. Dohan innottamaton tausta on vuoden 2022 viljasopimus, jonka Venäjä jätti vuotta myöhemmin. Venäjä asettaa sopimukselle kovia ehtoja, ja Ukrainan mukaan Moskova on hylännyt kaikki tulitaukoesitykset.
-
USA:n pakotelistalle lisätty venäläinen A7-maksuverkosto – nimetty transnationaaliseksi rikollisjärjestöksi
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti 1. lokakuuta uusia pakotteita venäläiselle A7-rahoitusverkostolle ja nimesi sen transnationaaliseksi rikollisjärjestöksi. Verkostoa käyttivät Venäjä ja Iran, mukaan lukien islamilaisen vallankumouksen kaartilaiset, kiertääkseen pakotteita.
-
Marchenko vaatii EU:ta käyttämään jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan 78 miljardin dollarin vajeen kattamiseksi
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta maiden järjestöjen kokouksessa, että Ukraina tarvitsee vuodelle 2027 noin 78 miljardia dollaria eli noin 69 miljardia euroa, josta 40 miljardia euroa menisi puolustukseen ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Marchenko vaati EU:ta ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. EU:n virkamiehet ja useat jäsenmaat suhtautuivat pyyntöön varauksellisesti, ja Belgian vastustus sekä Italian ja Ranskan skeptisyys nousevat esiin neuvotteluissa.
-
Venäjä jatkoi dieselpolttoaineen vientikieltoa lokakuun loppuun
Venäjän hallitus jatkoi dieselöljyn vientikieltoa tuottajilta 31. lokakuuta 2026 asti. Kielto on seurausta maan sisäisestä polttoainepulasta, jota ovat pahentaneet Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Venäjä on samalla luokitellut salaiseksi tiedot polttoaine- ja energiakompleksistaan.
-
Yhdysvaltain kongressin jäsenet vaativat Trumpia olemaan höllentämättä Venäjä-pakotteita
Neljä Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsentä, kaikki Congressional Ukraine Support Group -ryhmän jäseniä, lähettivät kirjeen presidentti Donald Trumpille ja vaativat häntä olemaan heikentämättä Venäjää vastaan asetettuja pakotteita. Kirje oli vastaus tiedotusvälineiden raportteihin, joiden mukaan Trumpin hallinto harkitsi pakotteiden lieventämistä vastineeksi venäläisten vankien vapauttamisesta. Lainsäätäjät kehottivat Trumpia sen sijaan panemaan täytäntöön niin kutsutun "Graham-lain" ja vetoamaan siihen, että Yhdysvaltojen on lisättävä taloudellista painostusta Moskovaan kohti.
-
Venäjän öljyn vientitulot nousivat uuteen ennätykseen – 2,75 miljardia dollaria viikossa
Venäjän merikuljetuksilla tapahtuvan öljynvienti viikolla 27. syyskuuta asti nousi 2,75 miljardiin dollariin, mikä on korkein lukema sitten täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen. Kasvua selittävät sekä suuremmat vientimäärät että Urals- ja ESPO-laatujen nousevat hinnat. Samaan aikaan Ukrainan drooni-iskut ovat rampauttaneet noin viidenneksen Venäjän öljynjalostuskapasiteetista, ja Moskova on jatkanut dieselvientikieltoa lokakuun loppuun.
-
Ehdotus: Venäjän jäädytetyt varat siirrettäisiin EU:n erityisinstrumenttiin – tavoitteena suojata Euroclear ja rahoittaa Ukrainaa
Poliittinen kommentaattori Hugo Dixon ja kaksi kanssatekijää esittelivät Brysselissä EPC-analyysikeskuksessa ehdotuksen, jonka mukaan Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat siirrettäisiin Euroclearista, Clearstreamista ja muista EU-maiden säilyttäjistä EU:n erityisinstrumentin haltuun. Omistusoikeus säilyisi muodollisesti Venäjällä, mutta EU vastaisi velvoitteista ja suojelisi säilyttäjiä sekä Belgiaa vastatoimilta. Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko peräänkuulutti jäädytettyjen varojen käyttöä äärimmäisen budjettivajeen vuoksi.
-
Venäjän liikkuvat ilmatorjuntaryhmät todennäköisesti käyttävät kiinalaisia QW-18/19 -olkapäähän ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia
Venäjän 51. ilmatorjuntadivisioonan liikkuvan tuliryhmän aseistuksessa havaittiin Rostovin alueella järjestetyssä koulutuksessa järjestelmä, jota venäläissotilaat kutsuvat nimellä ”Iva” (Ива). Sen alkuperäksi arvioidaan kiinalaisia QW-18/QW-19 -kannettavia ilmatorjuntaohjuksia. Launchereissa ei ole tunnistusmerkintöjä, mikä viittaa alkuperämaan tahalliseen peittelyyn. Materiaalit keräsi ukrainalainen Security and Cooperation Center (USCC) ja toimitti ne Britannian ja Yhdysvaltain hallituksille.
-
Kiova kokenut kuukaudessa 235 ilmahälytystä – yli 10 vuorokautta yhtämittaista uhkaa
Ukrainan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen neuvoston (RNBO) sihteeri Ihor Klymenko kertoi 29. syyskuuta, että Kiovassa on annettu 27. elokuuta lähtien 235 ilmahälytystä, joiden yhteenlaskettu kesto on 261 tuntia. Hänen mukaansa Venäjä on lisännyt ilmaiskuja ja Venäjän suihkumoottorikäyttöiset droonit ovat lähes jatkuvasti uhkana pääkaupungille noin kuukauden ajan. Klymenko kertoi myös uusien ukrainalaisten droonientorjuntavälineiden olevan aktiivisissa testeissä ja osan taisteluryhmistä jo käyttävän niitä käytännössä.
-
Trump allekirjoitti Venäjä-pakotteet kodifioivan lain – Ukraina painostaa täytäntöönpanoa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut ns. "helvetillisen pakotelain", jonka alun perin pani alulle senaattori Lindsey Graham ja jonka molemmat kongressin kamarit hyväksyivät. Laki kodifioi Yhdysvaltain nykyiset Venäjä-pakotteet ja kiristää niitä muun muassa jopa 500 prosentin tariffilla venäläisille tuotteille ja jopa 100 prosentin tariffille kolmansien maiden tuotteille. Ukraina on jo toimittanut Washingtonille konkreettiset ehdotukset täytäntöönpanoa varten ja pyrkii yhdessä kongressin kanssa varmistamaan, että hallinto ei viivyttele lain soveltamista.
-
Zelenskyi: Venäjä iski viikossa yli 2 200 dronella ja 1 650 pommit – valmistelee uusia pakotteita lokakuuksi
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 27. syyskuuta, että Venäjä on ampunut kuluvan viikon aikana Ukrainaan yli 2 200 iskudronea, noin 1 650 lentopommia ja 38 erityyppistä ohjusta, joista merkittävä osa ballistisia. Yksinä edellisen vuorokauden aikana käytettiin 277 iskudronea, joista 155 oli suihkukäyttöisiä. Yölliset iskut osuivat asuinrakennuksiin, energiainfrastruktuuriin ja muuhun siviili-infrastruktuuriin kahdeksassa oblastissa. Zelenskyi kiirehti Yhdysvaltojen Lindsey Grahamin pakotelain soveltamista ja ilmoitti uusien pakotepakettien valmistelusta lokakuuksi.
-
Trump isännöi Xin Valkoisessa talossa – Ukrainan Zelensky pyysi vetämään Kiinan mukaan painostamaan Putinia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump isännöi Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä Valkoisessa talossa 24. syyskuuta järjestetyssä näyttävässä huippukokouksessa, joka ei tuonut läpimurtoja tekoälyn, kaupan, Taiwanin tai Iranin suhteen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky pyysi Trumpia käyttämään tapaamista Kiinan painostamiseen vaikuttamaan Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin sodan lopettamiseksi tai ainakin sen hillitsemiseksi. Yhdysvaltain senaatin demokraattiset jäsenet kehottivat Trumpia ottamaan esiin niin sanotun Graham-lain eli Venäjä-pakotteet ja muiden maiden Venäjän energiasta maksamien tullien kiristämisen.
-
Sveitsi äänestää sunnuntaina tiukemmasta puolueettomuudesta – kyllä-ääni estäisi Venäjä-pakotteet
Sveitsin äänestäjät päättävät 27. syyskuuta kansanäänestyksessä, sisällytetäänkö maan vuosisatoja vanha puolueettomuus perustuslakiin tiukemmassa muodossa. Hyväksyminen estäisi käytännössä Sveitsin pakotteet Venäjää vastaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää ja sulkisi pois sotilaallisen yhteistyön Naton kaltaisten liittoumien kanssa. Kyselyjen mukaan lähes kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä vastustaa esitystä.
-
Venäjän massiivinen ohjusisku Kiovaan yöllä 24. syyskuuta – kaksi kuoli, kahdeksan loukkaantui
Venäjä teki yöllä 23.–24. syyskuuta laajan ballististen ohjusten ja drooni-iskujen sarjan Kiovaan. Iskussa kuoli kaksi ihmistä – 57-vuotias nainen Podilskyin kaupunginosassa ja 65-vuotias mies Solomjanskyin kaupunginosassa – ja loukkaantui vähintään kahdeksan, joista yksi on poliisi. Presidentti Zelenskyi kertoi iskun osuneen Kiovaan hänen ollessaan tapaamassa kuutta Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsentä New Yorkissa Lindsey Graham -sanktiolaista koskeneissa neuvotteluissa.
-
Trump ja Zelensky tapasivat New Yorkissa: Ukraina valmis osittaisiin tulitaukoihin, Venäjä hylkäsi ehdotuksen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen laidalla New Yorkissa. Zelensky ilmoitti Ukrainan olevan valmis vastavuoroiseen tulitaukoon energia-, vilja- ja merialoilla. Venäjän edustajat sen sijaan torjuivat energiatulitaukon, ja kolmen maan huippukokous on kaavailtu G20-kokoukseen Miamiin joulukuussa, jonne Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu – mutta hänen osallistumisensa on epävarmaa.