Sveitsi äänestää sunnuntaina tiukemmasta puolueettomuudesta – kyllä-ääni estäisi Venäjä-pakotteet
Sveitsin äänestäjät päättävät 27. syyskuuta kansanäänestyksessä, sisällytetäänkö maan vuosisatoja vanha puolueettomuus perustuslakiin tiukemmassa muodossa. Hyväksyminen estäisi käytännössä Sveitsin pakotteet Venäjää vastaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää ja sulkisi pois sotilaallisen yhteistyön Naton kaltaisten liittoumien kanssa. Kyselyjen mukaan lähes kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä vastustaa esitystä.
Pääkohdat
- Äänestys pidetään sunnuntaina 27. syyskuuta.
- Kyllä-ääni estäisi Sveitsia asettamasta pakotteita Venäjälle ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää.
- Kyllä-ääni estäisi sotilaallisen yhteistyön Nato-tyyppisten liittoumien kanssa, paitsi jos Sveitsiin kohdistuu hyökkäys tai välitön uhka.
- Helmikuusta 2022 lähtien Sveitsin hallitus on pääosin seurannut EU:n Venäjä-pakotteita.
- Syyskuun kyselyissä lähes kaksi kolmasosaa äänestäjistä vastustaa esitystä.
- Venäjä on avoimesti tukenut tiukemman puolueettomuuden esitystä.
- Marraskuussa järjestetään erillinen kansanäänestys aseviennistä 25 enimmäkseen länsimaan ryhmään.
Miksi tämä on tärkeää
Äänestyksellä on suora vaikutus Sveitsin mahdollisuuksiin liittyä EU:n Venäjä-pakotteisiin ja tehdä sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. Venäjän avoin tuki esitykselle tekee siitä geopoliittisesti merkittävän Sveitsin rajojen ulkopuolella. Vaikka kyselyt ennustavat esityksen kaatumista, tulos muokkaa Sveitsin turvallisuuspoliittista suuntaa yhdessä marraskuisen asevientiäänestyksen kanssa.
Mitä tapahtui
Sveitsiläiset äänestäjät päättävät 27. syyskuuta kansanäänestyksessä, kirjataanko maan vuosisatoja vanha puolueettomuus perustuslakiin tiukemmassa muodossa. Esityksen hyväksyminen estäisi käytännössä Sveitsia asettamasta pakotteita Venäjälle, ellei YK:n turvallisuusneuvosto hyväksy niitä – missä Venäjällä on veto-oikeus. Lisäksi se sulkisi pois sotilaallisen yhteistyön Nato-tyyppisten liittoumien kanssa muutoin kuin tilanteessa, jossa Sveitsiin kohdistuu hyökkäys tai välitön uhka. Sveitsin hallitus on helmikuusta 2022 lähtien pääosin seurannut EU:n pakotteita Moskovaa vastaan, mikä on ärsyttänut tiukemman puolueettomuustulkinnan kannattajia. Syyskuussa tehtyjen kyselyjen mukaan lähes kaksi kolmasosaa äänestäjistä vastustaa esitystä. Venäjä on avoimesti tukenut aloitteesta. Marraskuussa sveitsiläisiltä kysytään erikseen, pitäisikö maan sallia aseiden vienti 25 enimmäkseen länsimaan ryhmään, vaikka ne olisivat mukana sotilaallisessa konfliktissa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainankieliset julkaisut korostavat, että kansanäänestys voi tehdä Venäjä-pakotteista ja siten EU:n linjaamista pakotteista käytännössä mahdottomia Sveitsille. Esitystä käsitellään mahdollisena uhkana Venäjään kohdistuvalle pakotepaineelle sen sijaan, että sitä tarkasteltaisiin laajempana sveitsiläisenä puolueettomuuskeskusteluna.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Englanninkielinen kattavuus tarjoaa laajemman kontekstin: historiallinen sveitsiläinen puolueettomuus, Nato-yhteistyön rajoitukset, kyselyt jotka ennustavat esityksen kaatumista sekä Venäjän avoin tuki ehdotukselle. Äänestystä käsitellään kysymyksenä puolueettomuuden merkityksestä, ei pelkästään Venäjä-pakotekysymyksenä, ja se liitetään erilliseen marraskuisen asevientiäänestykseen.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet esittävät kyselytuloksia hieman eri tavoin: yhden version mukaan syyskuussa tehdyt kyselyt osoittivat lähes kahden kolmasosan vastustavan esitystä, kun taas toisen mukaan kaksi aikaisempaa kyselyä viittasi todennäköiseen hylkäämiseen – mikä viittaa eroon myöhäissyyskuun ja aiempien kyselyjen välillä.
Tausta
Sveitsilla on vuosisatoja vanha puolueettomuuden perinne. Helmikuusta 2022 lähtien maan hallitus on pääosin seurannut EU:n pakotteita Venäjää vastaan, mikä herätti kritiikkiä tiukemman puolueettomuustulkinnan kannattajien keskuudessa. Bernin yliopiston Euroopan politiikan professori Fabio Wasserfallen on kehystänyt äänestyksen kysymykseksi puolueettomuuden merkityksestä, ei sen olemassaolosta. Sveitsin hallitus on hyväksynyt turvallisuuspoliittisen strategian vuodelle 2026, joka sisältää toimenpiteitä maan puolustuskyvyn vahvistamiseksi ja yhteistyön kumppanivaltioiden kanssa.