Sveitsin äänestäjät hylkäsivät ehdotuksen tiukemmasta 'ikuisesta ja aseellisesta' puolueettomuudesta
Sveitsin kansanäänestys 27. syyskuuta 2026 päättyi SVP:n ajaman aloitteen hylkäämiseen, joka olisi kirjannut perustuslakiin tiukemman 'ikuisen ja aseellisen' puolueettomuuden. Virallisten tulosten mukaan 70,15 % äänesti ehdotusta vastaan ja 29,85 % sen puolesta; yksikään 26 kantonista ei tukenut aloitetta. Torjunta säilyttää hallituksen mahdollisuuden soveltaa puolueettomuutta joustavasti ja liittyä EU:n pakotteisiin Venäjää vastaan.
Pääkohdat
- Kansanäänestys pidettiin 27. syyskuuta 2026
- Ehdotus 'ikuisen ja aseellisen' puolueettomuuden kirjaamisesta perustuslakiin hylättiin
- Viranomaisten tulokset: 70,15 % vastaan, 29,85 % puolesta; yksikään 26 kantonista ei tukenut aloitetta
- Aloitteen takana oli oikeistopopulistinen Sveitsin kansanpuolue (SVP); keskeinen vetäjä oli entinen liittoneuvoston jäsen Christoph Blocher
- Moskova kehotti sveitsiläisiä äänestämään aloitteen puolesta
- Aloite olisi kieltänyt Sveitsiä liittymästä sotilasliittoihin ja asettamasta pakotteita, joita YK ei ole hyväksynyt
- Hylkäys säilyttää hallituksen joustavuuden tukea EU:n Venäjä-pakotteita
Mitä tapahtui
Sveitsiläiset äänestivät 27. syyskuuta 2026 SVP:n ajamasta kansanäänestyksestä, joka olisi kirjannut perustuslakiin tiukemman, 'ikuisen ja aseellisen' puolueettomuuden. Hyväksytään voinut aloite olisi kieltänyt Sveitsiä liittymästä sotilasliittoihin ja asettamasta pakotteita ilman YK:n hyväksyntää. Liittoneuvoston julkaisemien virallisten tulosten mukaan 70,15 prosenttia äänesti aloitetta vastaan ja 29,85 prosenttia sen puolesta; yksikään Sveitsin 26 kantonista ei asettunut aloitteen tueksi. Aloitteen keskeisenä rahoittajana toimi entinen SVP-johtaja ja liittoneuvoston jäsen Christoph Blocher, joka käytti kampanjaan noin kaksi miljoonaa Sveitsin frangia. Aloitetta vastustivat hallitus, parlamentin molemmat kamarit sekä kaikki merkittävät puolueet SVP:tä lukuun ottamatta. Äänestystulos ei merkitse Sveitsin luopumista puolueettomasta asemastaan, mutta se säilyttää hallituksen mahdollisuuden soveltaa puolueettomuutta joustavasti, mukaan lukien liittyminen Venäjää vastaan asetettuihin pakotteisiin.
Tausta
Sveitsin pysyvä aseellinen puolueettomuus tunnustettiin kansainvälisesti vuonna 1815 Napoleonin sotien jälkeen ja se on kirjattu maan perustuslakiin vuodesta 1848 lähtien. Aloite oli seurausta Sveitsin helmikuussa 2022 tekemästä päätöksestä liittyä EU:n Venäjä-pakotteisiin täysimittaisen Ukrainan-sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen. SRG:n syyskuun alun kyselyssä vastustajien osuus oli noussut 63 prosenttiin ja kannatus laskenut 34 prosenttiin. Elokuussa Sveitsi laajensi Venäjä-pakotteita lisäämällä pakotelistoille yhdeksän henkilöä ja 45 yritystä, ja aiemmin vuonna 2022 se jäädytti noin 7,75 miljardin Sveitsin frangin arvosta venäläisomaisuutta. Kesäkuussa Sveitsin äänestäjät hylkäsivät myös toisen SVP:n ajaman aloitteen, joka olisi rajoittanut maan väkiluvun kymmeneen miljoonaan. Marraskuussa on tulossa uusi äänestys, jossa vasemmistopuolueet ovat ajaneet kansanäänestystä asemateriaalilain lieventämistä vastaan.