AfD voitti Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit Saksassa – paras tulos koskaan osavaltiotasolla
Äärioikeistolainen Alternative für Deutschland (AfD) voitti Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit 6. syyskuuta 43,8 prosentin kannatuksella ja sai 83 paikasta 39 – puolueensa historian parhaan osavaltiotuloksen. Tulos on lähes kaksinkertainen vuoteen 2021 verrattuna (20,8 %), mutta jäi kolmen paikan päähän ehdottomasta enemmistöstä. CDU kärsi jyrkän tappion (17,2 %, 15 paikkaa; 2021: 40 paikkaa), ja liittokansleri Friedrich Merz kuvasi tulosta järkytykseksi.
Pääkohdat
- AfD sai 43,8 % äänistä ja 39 paikkaa 83:sta Saksi-Anhaltin osavaltioparlamentissa
- Tulos on lähes kaksinkertainen vuoden 2021 tulokseen (20,8 %) verrattuna ja AfD:n historian paras osavaltiotulos
- CDU sai 17,2 % ja 15 paikkaa (2021: 40 paikkaa); SPD 9,3 %, Vihreät 8,9 %, Die Linke 8,6 % ja BSW 5,3 % (5 paikkaa)
- Teoreettinen AfD + BSW -koalitio saisi 44 paikkaa eli niukan enemmistön; kumpikaan suuri puolue ei saa yksin kannatettua hallitusta
- AfD:n kantaohjelmaan kuuluu vastustus sotilaallisesta tuesta Ukrainalle, Venäjän-pakotteiden purkaminen ja suhteiden palauttaminen Moskovaan
- Ulkoministeri Markus Frohnmaier tapasi vuonna 2026 Moskovassa venäläisiä viranomaisia ja Gazpromia keskustellakseen Nord Stream -putkiston uudelleen avaamisesta
- Äänestysprosentti oli 77,8 % – korkein kyseisessä vaalivaiheessa sitten vuoden 1990
- Elon Musk, Viktor Orbán, Matteo Salvini ja Robert Fico onnittelivat AfD:tä; Donald Tusk kritisoi Puolan poliitikkoja, jotka juhlivat tulosta
Miksi tämä on tärkeää
AfD lähes kaksinkertaisti kannatuksensa vuoden 2021 osavaltiotulokseen verrattuna ja sai historiansa parhaan tuloksen Saksan osavaltiovaaleissa. CDU menetti yli puolet kannatuksestaan, mikä pakotti liittokansleri Friedrich Merzin puhumaan järkytyksestä. Teoreettinen AfD + BSW -koalitio yltäisi 44 paikkaan eli niukkaan enemmistöön 83-paikkaisessa maapäivissä, mikä avaa tien ensimmäiselle AfD-johtoiselle osavaltiohallitukselle Saksan historiassa. AfD:n kantaohjelmaan kuuluu sotilaallisen tuen lopettaminen Ukrainalle ja Venäjä-pakotteiden purkaminen, joten tuloksella on suoria vaikutuksia Saksan Ukraina-politiikkaan ja Euroopan turvallisuuteen, vaikka ulkopolitiikka on Saksassa liittovaltion tason asia.
Mitä tapahtui
Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit pidettiin 6. syyskuuta. Ennakkotulosten mukaan AfD voitti 43,8 prosentin kannatuksella ja sai 39 paikkaa 83:sta – kolme paikkaa vaille ehdottomasta enemmistöstä. Tulos on lähes kaksinkertainen vuoden 2021 vaaleihin verrattuna, jolloin AfD sai 20,8 prosenttia. CDU kärsi historiansa yhden raskaimmista tappioista ja putosi 40 paikasta 15:een (17,2 %). SPD sai 9,3 %, Vihreät 8,9 %, Die Linke 8,6 % (12 paikasta 2021) ja BSW 5,3 % (5 paikkaa), kun taas FDP jäi alle 5 %:n kynnyksen. Äänestysprosentti oli 77,8 % eli korkein kyseisessä vaiheessa sitten vuoden 1990. AfD:n ehdokas pääministeriksi on 35-vuotias Ulrich Siegmund, mutta BSW on ilmoittanut, ettei se tue hallitusta Siegmundin tai nykyisen pääministerin Sven Schulzen (CDU) johdolla. Teoreettinen AfD + BSW -koalitio yltäisi 44 paikkaan eli niukkaan enemmistöön, kun taas CDU + SPD + Vihreät -koalitio jäisi vain 31 paikkaan, ja Die Linken tuella 39:ään – molemmat alle 42:n enemmistörajan.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia kieli- ja maamedioita, joten kattavuuskehys on yhtenäisesti ukrainalaisista intresseistä lähtevä. AfD:tä kutsutaan järjestelmällisesti 'ultra-oikeistoksi' tai 'Venäjä-myönteiseksi', ja sen voitto yhdistetään suoraan sen Ukraina-vastaiseen kantaan ja vastustukseen Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyttä kohtaan. Lähteet nostavat esiin AfD:n kantaohjelman yksityiskohdat: Venäjä-pakotteiden purkamisen, ilmaisten venäjän kielen tuntien lupauksen Saksi-Anhaltin kouluissa, Markus Frohnmaierin Moskovon-tapaamiset venäläisten viranomaisten ja Gazpromin kanssa Nord Stream -putkiston palauttamiseksi sekä Alice Weidelin lausunnon, jonka mukaan Saksa vaatisi Ukrainalta takaisinmaksettavaa tuesta ja korvauksia Nord Streamin vahingoista. Lisäksi korostetaan AfD:n liittopäiväryhmän vuoden 2024 boikottia presidentti Volodymyr Zelenskyiä kohtaan ja Saksan perustuslakisuojeluviraston vuoden 2025 luokittelua AfD:stä 'vahvistettuna oikeistolaisena ääriliikkeenä'. Ukrainalaiset otsikot sijoittavat tarinan selvästi 'riskejä Ukrainalle' -kehykseen ja yhdistävät Saksi-Anhaltin tuleviin vaaleihin Mecklenburg-Vorpommernissa ja Berliinissä 20. syyskuuta.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Toimitetuissa lähteissä ei ole ukrainan kielestä ja maasta riippumattomia kansainvälisiä medioita. Kansainvälinen ulottuvuus rajoittuu niihin reaktioihin, jotka ukrainalaiset mediat välittävät: Elon Musk, Viktor Orbán, Matteo Salvini ja Robert Fico onnittelivat AfD:tä tai suhtautuivat myönteisesti sen voittoon, kun taas Donald Tusk tuomitsi Puolan poliitikot, jotka juhlivat tulosta. Konfederaation kansanedustaja Konrad Berkowicz vastasi Tuskiin väittämällä, että tämä saa rahoitusta Saksalta.
Missä uutisointi eroaa
Suurin yksittäinen ero koskee AfD:n tarkan ääniosuuden lukua: yksi artikkeli antaa tulokseksi 44 %, kun taas kaikki muut lähteet sekä viralliset ennakkotulokset ilmoittavat 43,8 %. Reuters ja Guardian mainitaan myös pyöristäneen luvun muotoon 44 %. Toinen kirjausero koskee BSW:n asemaa: puolueen Saksi-Anhaltin johtaja Thomas Schulze sanoi olevansa valmis neuvottelemaan kaikkien poliittisten voimien, myös AfD:n, kanssa, mutta BSW on samanaikaisesti ilmoittanut, ettei se tue AfD:n Siegmundin eikä CDU:n Schulzen johtamaa hallitusta – mikä jättää puolueen varsinaisen kannan jännitteiseksi.
Tausta
Saksi-Anhaltin maapäivillä on 83 paikkaa, joista 42 vaaditaan ehdottomaan enemmistöön. AfD perustettiin helmikuussa 2013 ja pääsi ensimmäisen kerran Saksan liittopäiville vuonna 2017 – ensimmäisenä äärioikeistolaisena puolueena sitten toisen maailmansodan. Vuonna 2025 Saksan perustuslakisuojeluvirasto luokitteli AfD:n 'vahvistetuksi oikeistolaiseksi ääriliikkeenä', mutta oikeudellinen valitus on kesken, ja helmikuussa 2026 tuomioistuin kielsi väliaikaisesti kyseisen luokittelun käytön. BSW on ilmoittanut, ettei se tue hallitusta AfD:n Ulrich Siegmundin eikä CDU:n Sven Schulzen johdolla, mikä tekee hallituslaskelmista monimutkaisia. Kaksi muuta Saksan osavaltiovaalia on tulossa 20. syyskuuta – Mecklenburg-Vorpommernissa, jossa AfD johtaa mielipidemittauksia, sekä Berliinissä – ja seuraavat liittopäivävaalit on pidettävä vuoteen 2029 mennessä. Saksan ulkopolitiikka kuuluu liittovaltion tasolle, joten AfD:n johtama Saksi-Anhaltin hallitus ei yksinään muuttaisi Saksan Ukraina-politiikkaa.