EU ja lukuisat hallitukset tuomitsivat Venäjän duuman vaalit miehitetyillä Ukrainan alueilla – pakotteita luvassa
Venäjä järjesti 18.–20. syyskuuta duuman vaalit myös väliaikaisesti miehitetyillä Ukrainan alueilla: Krimillä, Sevastopolissa sekä osissa Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueita. EU ja useat hallitukset tuomitsivat vaalit, ilmoittivat pakotteista järjestäjiä ja ehdokkaita vastaan sekä vakuuttivat, etteivät tunnusta niitä tai niiden tuloksia.
Pääkohdat
- Venäjän duuman vaalit pidettiin 18.–20. syyskuuta, myös Krimillä, Sevastopolissa ja neljän miehitetyn oblastin osissa.
- EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti 21. syyskuuta EU:n tuomitsevan vaalit ja valmistelevan pakotteita järjestäjille ja miehitetyillä alueilla ehdokkaina olleille.
- EU ei tunnusta eikä tule koskaan tunnustamaan vaalien järjestämistä miehitetyillä alueilla tai niiden tuloksia.
- EU tuomitsi Jabloko-puolueen, ainoan rekisteröidyn sodanvastaisen puolueen, sulkemisen pois liittovaltion listalta sekä sen, ettei Venäjä kutsunut Etyjin tarkkailijoita.
- Kahdeksan maata – Viro, Liettua, Ranska, Saksa, Sveitsi, Puola, Romania ja yhteisen lausunnon antaneet Britannia, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Norja – tuomitsivat vaalit.
- Viron ulkoministeri Margus Tsahkna kutsui vaaleja "poliittiseksi näytökseksi", jolla vahvistetaan Vladimir Putinin valtaa; Liettuan Kęstutis Budrys totesi niiden olevan epäreilut ja että tuloksia ei tunnusteta.
- Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan Yhtenäinen Venäjä -puolueella oli yli 95 prosentin äänistä noin 57,83 % – suurin sen historian duumaryhmä, joka saattaa nousta noin 348–356 paikkaan 450:stä.
Miksi tämä on tärkeää
EU:n päätös olla tunnustamatta miehitetyillä alueilla järjestettyjä vaaleja ja valmistella uusia pakotteita on konkreettinen oikeudellinen ja diplomaattinen askel, joka vahvistaa länsimaiden yhtenäistä linjaa Venäjän miehityksen legitimiteettiä vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä järjesti parlamenttivaalit miehitetyillä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla, mikä syventää sen yritystä integroida nämä alueet osaksi Venäjän federaatiota. Länsimaat liittävät kritiikin myös Venäjän sisäiseen demokratiaan: Jabloko-puolueen sulkeminen pois, Etyjin tarkkailijoiden puuttuminen ja riippumattoman median rajoitukset osoittavat, ettei vaaleja voida pitää vapaina. Samanaikaiset tuomiot EU:lta, useilta EU-mailta, Britanniasta, Kanadasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Norjalta osoittavat laajaa kansainvälistä yhtenäisyyttä.
Mitä tapahtui
Venäjä järjesti 18.–20. syyskuuta duuman vaalit, joissa äänestys järjestettiin myös Krimillä, Sevastopolissa sekä miehitetyissä osissa Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueita. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti 21. syyskuuta EU:n tuomitsevan vaalit, kuvasi niitä kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan räikeäksi rikkomukseksi ja ilmoitti valmistelevansa pakotteita henkilöitä vastaan, jotka ovat järjestäneet vaalit tai toimineet ehdokkaina miehitetyillä alueilla, sekä niitä vastaan, jotka ovat heikentäneet mahdollisuuksia vapaisiin ja reiluihin vaaleihin Venäjällä. EU kritisoi Jabloko-puolueen – ainoan rekisteröidyn sodanvastaisen puolueen – sulkemista liittovaltion listalta sekä Etyjin tarkkailijoiden kutsumatta jättämistä. Viron ulkoministeri Margus Tsahkna, Liettuan Kęstutis Budrys, Ranskan ulkoministeriö, Saksan hallitus, Sveitsi, Puola ja Romania tuomitsivat vaalit. Britannia, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Norja antoivat yhteisen lausunnon, jossa vaaleja pidettiin Ukrainan suvereniteetin ja YK:n peruskirjan törkeänä rikkomuksena ja kehotettiin saattamaan järjestäjät vastuuseen. Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan Yhtenäinen Venäjä -puolue keräsi yli 95 prosentin äänistä noin 57,83 % liittovaltion listojen äänistä ja johti 208 yksimandaattisella vaalipiirillä, mikä antaisi sille suurimman duumaryhmän historiansa aikana. Ukrainan ulkoministeriö totesi vaalit laittomiksi ja niiden tulokset mitättömiksi ja korosti, ettei miehitetyillä alueilla järjestetty "äänestys" muuta niiden kansainvälisesti tunnustettua statusta osana Ukrainaa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen reaktio on ollut laaja-alaisesti yhtenäinen. EU on ilmoittanut sekä muodollisesta tunnustamattomuudesta että konkreettisista pakotteista järjestäjiä ja miehitetyillä alueilla ehdokkaina olleita vastaan. EU-maista Viro puhui "poliittisesta näytöksestä", Liettua totesi vaalien olevan epäreilut ja sanoi, ettei tuloksia tunnusteta, Ranska tuomitsi vaalit YK:n peruskirjan vastaisina, Saksa kutsui kolmen päivän äänestystä "lavastetuksi tapahtumaksi", ja Sveitsi, Puola ja Romania tuomitsivat vaalit – Romania erityisesti Venäjän vaalipaikkojen avaamisesta Transnistriassa ilman Chișinăun suostumusta. Britannian, Kanadan, Australian, Uusi-Seelannin ja Norjan yhteinen lausunto korosti, että vaalit ovat osa laajempaa miehityshallintoa, johon liittyy Venäjän hallinnon, lainsäädännön, median, koulutuksen, kielen ja kansalaisuuden pakottaminen sekä raportteja tuhansien ukrainalaisten katoamisista, pidätyksistä ja pahoinpitelyistä.
Missä uutisointi eroaa
Venäjän keskusvaalilautakunnan kahdessa esitiedoissa liittovaltion listojen ääniosuudet poikkeavat hieman: noin 95,18 prosentin protokollista Yhtenäinen Venäjä sai 57,83 %, KPRF 13,81 %, LDPR 8,98 %, Uudet ihmiset 7,96 % ja Oikeudenmukainen Venäjä 4,96 % (alle 5 % kynnyksen); noin 97,37 prosentin kohdalla vastaavat luvut olivat 57,96 %, 13,67 %, 8,96 %, 7,91 % ja 5,1 %. Lisäksi Viron ulkoministeriön lausunnoissa vaaleja kuvataan sanoilla "poliittinen näytös" tai "poliittinen show" ja tavoitteeksi mainitaan joko Putinin vallan vahvistaminen tai Putinin hallinnon lujittaminen.
Tausta
Venäjä järjesti kolmen päivän duuman vaalit 18.–20. syyskuuta, ja äänestys ulotettiin myös Krimille, Sevastopoliin ja neljän miehitetyn oblastin osiin. Venäjä ei kutsunut Etyjin tarkkailijoita seuraamaan vaaleja. Aiemmin Venäjän korkein oikeus oli mitätöinyt Jabloko-puolueen liittovaltion listan rekisteröinnin ja poistanut siten ainoan rekisteröidyn sodanvastaisen puolueen vaaleista. Miehitetyn Donetskin alueen miehitysviranomaiset sulkivat 20. syyskuuta vaalipaikat ennenaikaisesti kello 14 vedoten drone-hyökkäysuhkaan.