Venäjä järjesti duuman vaalit ensi kertaa miehitetyillä Ukrainan alueilla – Ukraina ja EU tuomitsevat
Venäjä piti 18.–20. syyskuuta 2026 valtiopäivävaalit, jotka ulottuivat ensimmäistä kertaa miehitetyille ja liitetyiksi julistetuille Ukrainan alueille. Äänestystä järjestettiin Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden sekä Krimin miehitetyillä osilla. Ukraina ja EU tuomitsivat vaalit laittomina ja kansainvälisen oikeuden vastaisina, ja useat järjestöt varoittivat asukkaita painostuksesta ja rikosoikeudellisesta vastuusta.
Pääkohdat
- Venäjän duuman vaalit pidettiin 18.–20. syyskuuta 2026 miehitetyillä Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla sekä miehitetyssä Krimillä.
- Kyseessä ovat ensimmäiset Venäjän parlamenttivaalit, jotka on järjestetty Krimin valtauksen jälkeen liitetyiksi julistetuilla Ukrainan alueilla.
- Miehitetyillä alueilla äänestys alkoi jo elokuun lopussa 2026; Venäjän viranomaiset perustelivat pitkää äänestysaikaa turvallisuussyillä.
- Venäjän CEC:n mukaan Yhtenäinen Venäjä -puolue sai 57,83 % äänistä, kun taas Venäjän median levittämät exit-tiedot antoivat sille noin 50 %.
Miksi tämä on tärkeää
Venäjä laajensi parlamenttivaaliprosessinsa ensimmäistä kertaa miehittämilleen Ukrainan alueille, minkä Kiova ja Bryssel näkevät Venäjän pyrkimyksenä legitimoida vuoden 2022 laiton anneksio. Samalla äänestykseen liittyvät lukuisat tiedot asukkaiden pakottamisesta, aseellisten sotilaiden läsnäolosta äänestyspaikoilla sekä virkamiesten uhkailuista nostavat esiin kysymyksen vaalien vapaaehtoisuudesta ja oikeudellisesta asemasta miehitetyillä alueilla.
Mitä tapahtui
Venäjä piti 18.–20. syyskuuta 2026 duuman vaalit, jotka ensimmäistä kertaa ulotettiin miehitetyille ja liitetyiksi julistetuille Ukrainan alueille. Äänestys järjestettiin Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden sekä Krimin ja Sevastopolin miehitetyillä osilla. Miehitetyillä alueilla äänestys alkoi jo elokuun lopussa 2026; Venäjän viranomaiset perustelivat pitkää äänestysaikaa turvallisuussyillä. Venäjän mukaan miehitetyillä neljällä alueella on yli 3,5 miljoonaa äänestäjää. Venäjän CEC:n mukaan Yhtenäinen Venäjä -puolue sai 57,83 % äänistä 95,18 %:n protokollien laskennan jälkeen, kun taas Venäjän median levittämät exit-tiedot antoivat sille noin 50 %.
Ukrainan viranomaiset tuomitsivat vaalit laittomina ja kehottivat ulkomaita sekä kansainvälisiä järjestöjä olemaan tunnustamatta niitä tai niiden tuloksia. Ukrainan keskusvaalilautakunta julisti vaalien valmistelun ja järjestämisen laittomaksi, ja ulkoministeriö kuvasi prosessia "miehittäjävaltion farssiksi". Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU varoitti miehitettyjen alueiden asukkaita olemaan osallistumatta ja muistutti, että vaalien järjestelyistä voi seurata rikosoikeudellinen vastuu Ukrainan rikoslain pykälän 111-1 osan 5 mukaisesti, enimmillään kymmenen vuoden vankeus ja omaisuuden menetys.
EU ilmoitti, ettei se tunnusta vaaleja. Euroopan komission tiedottaja Christian Wigand kutsui vaalien järjestämistä miehitetyillä alueilla uudeksi karkeaksi kansainvälisen oikeuden loukkaukseksi. Yhdeksän ukrainalaisen ihmisoikeusjärjestön yhteenliittymä kehotti paikallisia asukkaita olemaan tulematta äänestyspaikoille ja priorisoimaan omaa turvallisuuttaan. "Donbas SOS" -järjestön koordinaattori Vjoletta Artemtšuk kertoi, että vaalilautakuntien jäsenet kiersivät ovelta ovelle sotilaiden ja turvajoukkojen saattamana ja ihmisiä pakotettiin äänestämään. Moskovan asettamat paikallisviranomaiset painostivat budjettisektorin työntekijöitä uhkaamalla irtisanomisella, ja eläkeläisiä sekä vammaisia uhattiin lisätä "lojaalisuutta vailla olevien" listoille, mikä voisi johtaa sosiaalietuuksien tai humanitaarisen avun menetykseen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin korosti miehitettyjen alueiden äänestyksen merkitystä ja sanoi asukkaiden äänestävän ensimmäistä kertaa duuman edustajien puolesta sen jälkeen, mitä Moskova kutsuu alueiden "jälleenyhdistämiseksi Venäjään"; hän myös totesi, että Ukrainaa vastaan taistelevat venäläiset sotilaat osallistuisivat äänestykseen. Mariupolissa ja miehitetyssä Donetskin alueella tarkkailijat, kuten journalisti Anna Murlykina, raportoivat vaisusta vaalikampanjoinnista ja vähäisestä Yhtenäinen Venäjä -agitaatiosta. Toimittaja Oleh Baturin kuvaili miehitetyn Hersonin alueen äänestyspaikkoja koristeellisiksi ja totesi, että paikalle saapui vain yksittäisiä äänestäjiä.
Missä uutisointi eroaa
Eri lähteet esittävät ristiriitaisia tietoja äänestysaktiivisuudesta ja Yhtenäinen Venäjä -puolueen kannatuksesta. Niin sanotun "DNR:n" vaalilautakunta ilmoitti 80,88 prosentin äänestysaktiivisuuden toisen varsinaisen äänestyspäivän iltana, kun taas niin sanotun ennakkoäänestyksen jälkeen paikalliset "viranomaiset" ilmoittivat 75 prosentin aktiivisuuden. Toimittaja Oleh Baturin puolestaan raportoi miehitetyn Hersonin alueen äänestyspaikoille saapuneen vain yksittäisiä ihmisiä. Yhtenäinen Venäjä -puolueen kannatuksesta Venäjän CEC ilmoitti 57,83 prosenttia 95,18 prosentin protokollien laskennan jälkeen, kun taas Venäjän median levittämät exit-tiedot antoivat puolueelle noin 50 prosenttia.
Tausta
Venäjä julisti Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden liittämisen Venäjään syyskuussa 2022. Liittämistä ei ole tunnustettu kansainvälisesti, eikä Venäjä hallitse näitä alueita kokonaan. Krimin Venäjä liitti vuonna 2014. Kesäkuussa 2026 Venäjän keskusvaalilautakunta teki päätöksiä vaalien järjestämisestä tilapäisesti miehitetyillä alueilla ja muodosti laittomasti 11 yhden paikan vaalipiiriä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueille sekä Krimille ja Sevastopolille.