Zelensky allekirjoitti asetuksen pakotteista miehitetyillä alueilla järjestettyjen Venäjän duuman "vaalien" järjestäjille

Miksi tämä on tärkeää

Asetus on konkreettinen ukrainalainen oikeudellinen vastaus Venäjän parlamenttivaalien ulottamiseen miehitetylle ukrainalaisalueelle. Se kohdistuu henkilöihin – propagandisteihin ja entisiin ukrainalaisiin viranhaltijoihin – joita pidetään miehityksen oikeuttajina tai helpottajina. Pakotelista on osa Ukrainan ilmoittamaa pyrkimystä tahdistaa pakotteet EU:n, Britannian, Sveitsin, Norjan, Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin kaltaiskansioiden kumppaneiden kanssa, ja se vahvistaa Kiovan linjaa, ettei miehitetyillä alueilla pidetyn äänestyksen tulos ole oikeudellisesti pätevä.

Mitä tapahtui

Presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti 26. syyskuuta asetuksen, jolla saatettiin voimaan Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston (NSDC) päätös pakotteista 44 henkilölle. Heidän katsotaan olleen mukana järjestämässä ja toteuttamassa Venäjän valtionduuman laittomia "vaaleja" Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden sekä Krimin ja Sevastopolin väliaikaisesti miehitetyillä alueilla. Pakotettavista 38:lla on sekä Ukrainan että Venäjän kansalaisuus. Listalla ovat venäläinen sotakirjeenvaihtaja Iryna Kuksenkova sekä entinen Melitopolin kaupunginvaltuutettu ja entinen varapyläs uormestari Juri Onõštšuk, joka miehityksen jälkeen alkoi tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa. Osa pakotetuista on aiemmin tullut "valituiksi" miehitetyillä alueilla laittomasti perustettujen paikallisneuvostojen jäseniksi.

Venäjän duuman vaalit pidettiin 18.–20. syyskuuta. Ne olivat: keskimmäiset Venäjän parlamenttivaalit sitten täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen. Miehitetyillä ukrainalaisalueilla perustettiin laittomasti 11 yksipaikkaista vaalipiiriä, ja niin kutsuttu ennakkoäänestys aloitettiin miehitetyillä alueilla jo 29. elokuuta. Ukrainan mukaan äänestystä varjostiuli on puolesta massiivinen vaalivilppi, pakkoon perustuva äänestäminen ja tekaistut äänestysprosentit.

Kiova ilmoittaa, ettei se tunnusta näitä äänestyksiä laillisiksi eikä niiden tuloksia tai äänestyksessä annettuja asiakirjoja oikeudellisesti päteviksi, ja katsoo järjestelyn rikkovan kansainvälisen oikeuden normeja ja periaatteita. Presidentin neuvonantaja Vladyslav Vlasiuk totesi, että Hässälin asetukset ja Geneven sopimukset velvoittavat miehittäjävaltiota kunnioittamaan miehitetyn alueen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ettei miehitys tuota Venäjälle suvereniteettia. Hän vetosi myös YK:n yleiskokouksen päätöslauselmiin – vuoden 2014 Krim-päätöslauselmaan sekä vuoden 2022 päätöslauselmaan, jossa 143 valtiota tuomitsivat neljän oblastin laittoman liittämisyrityksen ja tunnustivat sen pätemättömäksi. Ukraina kertoi välittävänsä tiedot pakotetuista henkilöistä kansainvälisille kumppaneilleen pakotteiden yhteensovittamiseksi näiden lainkäyttöalueilla.

Ukrainan ulkoministeriö kutsui äänestystä "miehittäjävaltion farssiksi", jolla ei ole mitään tekemistä demokraattisten vaalien kanssa. EU, Britannia, Sveitsi, Norja, Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti ovat tuominneet miehitetyillä alueilla järjestetyn äänestyksen eivätkä tunnusta sen tuloksia.

Venäjän keskusvaaliva kutaki ilmoitti 25. syyskuuta duuman vaalien viralliset tulokset: valtapuolue Yhtenäinen Venäjä sai 349 paikallista valtaistuimelta 450:stä – suurimman osuuden, jonka yksikään puolue on koko duuman historiassa saanut. Alustavan tuloksen (yli 57 %) keskusvaaliva kutaki oli julkistanut 21. syyskuuta. Miehitetyiltä alueilta valittujen joukossa olivat poliittinen teknologi ja entinen "DPR":n johtaja Oleksandr Borodai sekä sotamielinen toimittaja Iryna Kuksenkova.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki lähteet ovat ukrainalaisia ja ne kehystävät äänestyksen yhtenäisesti laittomiksi "vaaleiksi" (lainausmerkeissä) väliaikaisesti miehitetyillä alueilla. Ukrainan raportit keskittyvat Mikael Zelenskyin asetukseen, NSDC:n rooliin listan kokoajana sekä 38:n pakotetun 44:stä kaksoiskansalaisuuteen. Lähteet korostavat Ukrainan oikeudellista linjaa: miehitys ei tuota suvereniteettia, Hollannin asetukset ja Geneven sopimukset velvoittavat miehittäjävaltiota kunnioittamaan miehitetyn alueen lainsäädäntöä, ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat tukevat Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Lisäksi korostetaan kansainvälistä tukea: EU:n, Britannian, Sveitsin, Norjan, Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin tuomiot sekä Ukrainan aikomus jakaa pakotetietoja kumppaneille yhteensovittamista varten.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Synteesi ei tarjoa erillistä kansainvälistä kehystystä.

Tausta

Venäjä piti duuman vaalit 18.–20. syyskuuta – ensimmäiset Venäjän parlamenttivaalit täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Miehitetyillä ukrainalaisalueilla – Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin oblastella sekä Krimillä ja Sevastopolissa – Venäjä muodosti laittomasti 11 yksipaikkaista vaalipiiriä; niin kutsuttu ennakkoäänestys miehitetyillä alueilla alkoi 29. elokuuta. Venäjän keskusvaaliva kutaki ilmoitti 25. syyskuuta viralliset tulokset, joissa Yhtenäinen Venäjä sai 349 paikkaa 450:stä; alustava tulos (yli 57 %) oli julkistettu 21. syyskuuta. Miehitetyiltä alueilta valittujen joukossa olivat poliittinen teknologi ja entinen "DPR":n johtaja Oleksandr Borodai sekä sotamielinen toimittaja Iryna Kuksenkova. Ukrainan ulkoministeriö kutsui äänestystä "miehittäjävaltion farssiksi"; EU, Britannia, Sveitsi, Norja, Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti tuomitsivat miehitetyillä alueilla järjestetyn äänestyksen. YK:n yleiskokous oli aiemmin antanut vuoden 2014 päätöslauselman Krimistä sekä vuoden 2022 päätöslauselman, jossa 143 valtiota tuomitsi neljän oblastin laittoman liittämisyrityksen ja tunnusti sen pätemättömäksi.