Saksan aluevaalit: AfD voitti Mecklenburg-Vorpommernin, Die Linke nousi Berliinin kärkeen, CDU romahti idässä
Saksassa järjestettiin 20. syyskuuta aluevaalit Berliinissä ja Mecklenburg-Vorpommernissa. ARD:n exit-pollien mukaan oikeistopopulistinen AfD voitti Mecklenburg-Vorpommernin noin 37 prosentilla äänistä, SPD tuli toiseksi ja liittokansleri Friedrich Merzin CDU jäi noin viiteen prosenttiin. Berliinissä Die Linke nousi kärkeen noin 25 prosentilla. Merz kuvasi CDU:n tulosta "katastrofiksi". Kaikki muut puolueet ovat sulkeneet pois yhteistyön AfD:n kanssa, joten AfD ei todennäköisesti nouse osavaltion hallitukseen.
Pääkohdat
- AfD voitti Mecklenburg-Vorpommernin aluevaalit noin 37,3 prosentilla ARD:n exit-pollin mukaan
- SPD sai noin 35,6 prosenttia ja menetti ensimmäisen sijan osavaltiossa 28 vuoteen
- Liittokansleri Friedrich Merzin CDU jäi noin viiteen prosenttiin; yhden lähteen mukaan puolue ei ylittänyt 5 prosentin kynnystä eikä siten noussut osavaltioparlamenttiin
- Merz kuvasi CDU:n tulosta "katastrofiksi"
- Die Linke nousi Berliinin kärkeen noin 24,9 prosentilla ja saattaa nyt päästä Berliinin osavaltioparlamenttiin ensimmäistä kertaa
- Kaikki muut puolueet ovat sulkeneet pois koalition AfD:n kanssa, joten osavaltion hallitus pysyy todennäköisesti muiden puolueiden käsissä
- AfD:n kansallinen kannatus nousi viikolla ennätykselliseen noin 30 prosenttiin, CDU:n laskiessa 18–19 prosenttiin
Miksi tämä on tärkeää
Tulokset vahvistavat oikeistopopulistisen AfD:n asemaa Itä-Saksan toisena peräkkäisenä voittajana muutamien viikkojen sisällä, kun se oli aiemmin voittanut myös Sachsen-Anhaltin noin 44 prosentilla. Samalla hallitseva SPD menetti asemansa Mecklenburg-Vorpommernissa ensimmäistä kertaa 28 vuoteen, ja liittokansleri Merzin CDU romahti idässä noin viiteen prosenttiin. Sekä AfD että Die Linke vastustavat aseiden toimittamista Ukrainalle ja kannattavat suhteiden parantamista Venäjän kanssa, mikä tekee tuloksista merkityksellisiä Saksan Ukraina-politiikan kannalta. Käytännön hallituspolitiikkaan tulos ei välittömästi vaikuta, sillä kaikki muut puolueet ovat kieltäytyneet koalitiosta AfD:n kanssa.
Mitä tapahtui
Saksassa pidettiin 20. syyskuuta aluevaalit kahdessa osavaltiossa. ARD:n exit-pollien ja projektioiden mukaan AfD voitti Mecklenburg-Vorpommernin noin 37 prosentilla äänistä, kun SPD jäi niukasti toiseksi noin 35,6 prosentilla ja liittokansleri Friedrich Merzin CDU romahti noin viiteen prosenttiin. CDU:n ehdokas ministerpresidentiksi Leif-Erik Holm hävisi oman vaalipiirinsä SPD:lle eikä itse nouse osavaltioparlamenttiin. Berliinissä Die Linke nousi kärkeen noin 24,9 prosentilla, CDU tuli toiseksi noin 20 prosentilla ja AfD kolmanneksi noin 16 prosentilla. Kaikki muut puolueet ovat sulkeneet pois koalition AfD:n kanssa, joten AfD ei todennäköisesti nouse osavaltion hallitukseen; mahdollisena vaihtoehtona pidetään SPD:n, Die Linken ja vihreiden kolmen puolueen koalitiota. Liittokansleri Merz kuvasi CDU:n tulosta Mecklenburg-Vorpommernissa sanalla "katastrofi", mutta ilmoitti samalla, ettei aio erota. Tulokset perustuvat ARD:n exit-polleihin ja projektioihin, ja lopulliset äänestysluvut voivat poiketa hieman.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet antavat hieman eriäviä lukuja AfD:n ääniosuudelle Mecklenburg-Vorpommernissa (noin 37,3–38,2 prosenttia exit-poleista ja projektioista riippuen). SPD:n ääniosuus vaihtelee 35,5–35,7 prosentin välillä. CDU:n osalta lähteet eroavat siinä, ylittikö puolue 5 prosentin kärkikynnyksen: osa ilmoittaa tuloksen noin 5,3 prosentiksi, yksi lähde toteaa CDU:n saaneen 4,9 prosenttia ja jääneen ensimmäistä kertaa osavaltioparlamentin ulkopuolelle. Berliinin Die Linken ääniosuudeksi annetaan joko 24,5 tai 24,9 prosenttia. Lisäksi AfD:n Sachsen-Anhaltin voiton päivämääräksi mainitaan joko 6. tai 7. syyskuuta.
Tausta
Berliini ja Mecklenburg-Vorpommern ovat kaksi Saksan 16 osavaltiosta, ja osavaltiohallituksilla on merkittävää toimivaltaa muun muassa koulutuksessa ja joissain turvallisuusasioissa. Mecklenburg-Vorpommernissa on noin 1,5 miljoonaa asukasta, ja sitä kuvataan yhdeksi Saksan pienimmistä ja korkeimman työttömyyden osavaltioista. Manuela Schwesig (SPD) on johtanut osavaltiota vuodesta 2017. Saksalaismedia uutisoi vuonna 2022, että Schwesig oli ollut mukana Gazpromin tukemassa Nord Stream 2 -hankkeeseen liittyvässä säätiössä ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Berliinissä istuva pormestari Kai Wegner (CDU) ei asettunut uudelleen ehdolle; CDU:n ehdokkaana oli osavaltion valtiovarainministeri Stefan Evers, ja AfD:n kärkiehdokkaana Kristin Brinker. AfD voitti Sachsen-Anhaltin osavaltiovaalit 6.–7. syyskuuta noin 44 prosentilla äänistä, mikä toimi itäisen Saksan suuntauksen ennakkotapauksena.