Aihe: Pakotteet
-
EU jatkoi Ukraina-pakotteita kolmella vuodella ja samalla poisti Usmanovin ja Fridmanin listalta – Ukraina pitää päätöstä "häpeällisenä"
EU-neuvosto jatkoi 22. syyskuuta Ukraina-pakotteita 36 kuukaudella vuoteen 2029 asti, mutta poisti samalla listalta venäläisoligarkit Aliser Usmanovin ja Mihail Fridmanin. Päätöksen taustalla olivat Ranskan ja Luxemburgin painostus sekä epäilyt, että se liittyi Azerbaidžanissa pidätettyihin ranskalaisiin. Ukraina tuomitsi poistot "häpeällisinä". Seuraavana päivänä Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev armahti ranskalaisen Martin Ryanin, joka oli tuomittu vakoilusta.
-
Rubio: energiaceasefirea Ukrainan ja Venäjän välillä ei ole – sota päättyy neuvotteluilla
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi WABC-radiolle, että Ukrainan ja Venäjän välillä ei tällä hetkellä ole energiaceasefirea, mutta molemmat osapuolet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa rajoitettuun tulitaukoon energian ja viljan osalta. Rubio tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa ja totesi, ettei sota pääty kummankaan osapuolen sotilaalliseen voittoon, vaan neuvotteluratkaisuun.
-
Tsihanouskaja: Lukashenka valmis antamaan Putinille Valko-Venäjän maaperän ja infrastruktuurin Ukrainaa vastaan
Valko-Venäjän oppositiojohtaja Sviatlana Tsihanouskaja sanoi YK:n yleiskokouksen New Yorkissa pidetyn korkean tason viikon laidalla, että Aljaksandr Lukashenka on valmis tarjoamaan Vladimir Putinille Valko-Venäjän aluetta, logistiikkaa ja infrastruktuuria hyökkäyksiin Ukrainaan pohjoisrajalta. Hän kuvasi Lukashenkan ja Putinin suhdetta ”symbioottiseksi ystävyydeksi” ja varoitti, että Valko-Venäjän toiminta voi kohdistua myös EU-maihin. Tsihanouskaja osallistui 21. syyskuuta Latvian ja EU:n järjestämään ministerikokoukseen, jossa käsiteltiin Valko-Venäjän roolia Venäjän sodan tukijana.
-
Zelenskyi tapasi Japanin pääministerin New Yorkissa – Takaichilta lupaus avun jatkumisesta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Japanin pääministerin Sanae Takaichin New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä. Zelenskyi kiitti Japania vuosia jatkuneesta tuesta Venäjän sotaa vastaan ja kutsui Takaichin vierailulle Kiovaan ja Kiovan Pecherskin luostariin. Takaichi vakuutti Japanin avun Ukrainalle jatkuvan.
-
Zelenskyi esitteli WSJ:lle vuoden 2026 rintamatilanteen ja vahvisti valmiutensa Putin-tapaamiseen
Zelenskyi kertoi Wall Street Journalille, että Venäjä valtasi 890 km Ukrainaa vuonna 2026 ja Ukrainan tappiot olivat 270 000 henkeä, mutta että rintamalla 'melkein kaikki on pysähtynyt'. Hän myös vahvitti New Yorkissa Trumpin tapaamisen jälkeen olevansa valmis tapaamaan Putinin ja toivoo sodan päättyvän ennen talvea. Kremlin tiedottaja Peskov sanoi, ettei rauhanneuvottelujen 'rauhan kaistalle' ole edellytyksiä ja että Zelenskyi voisi tulla neuvottelemaan Moskovaan.
-
Zelenskyi tapasi Trumpin New Yorkissa: Ukraina ehdotti energiataukoja ja keskusteluja Patriot-lisenssistä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen 81. istunnon yhteydessä New Yorkissa. Zelenskyi esitti aloitteen vastavuoroisesta iskujen lopettamisesta energiainfrastruktuuriin ja sanoi olevansa valmis tapaamaan Vladimir Putinin. Trump sanoi sodan loppuvan "nopeammin kuin ihmiset käsittävät" ja sanoi voivansa käyttää vastikään allekirjoitettua sanktiolakia painostuskeinona Venäjää kohtaan.
-
EU jatkoi Venäjä-pakotteita kolmeksi vuodeksi – kaksi oligarkia poistettiin listalta
EU:n suurlähettiläät pääsivät 22. syyskuuta 2026 sopuun Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavia henkilöitä koskevien pakotteiden jatkamisesta 36 kuukaudeksi eli 22. syyskuuhun 2029 asti. Samalla venäläiset oligarkit Aliser Usmanov ja Mihail Fridman poistettiin listalta Latvian – ainoana eri mieltä olleen jäsenmaan – nostettua vastalauseensa ja äänestettyä tyhjää. Latvia ilmoitti samalla asettavansa kahdelle oligarkille omat kansalliset pakotteensa.
-
Pohjois-Korea testasi KN-23-ohjuksia – analyytikot: tavoitteena kiertää Patriot-ilmatorjunta
Pohjois-Korea teki 20. syyskuuta uusia KN-23-tyypin ballististen ohjuksien kokeita. Kaksi ammuttua ohjusta ylsivät 440 ja 590 kilometrin kantamaan sekä 60 ja 70 kilometrin lentokorkeuteen. Analyytikkojen mukaan korkeuskokeilla pyritään parantamaan ohjuksen kykyä väistää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä.
-
Venäjä laajentaa Alabuga-Volonkon hiilikuitutehdasta Tatarstanissa – arvio: 28 000 lisäiskudroonia vuodessa
Venäjän valtiollinen yhtiö Alabuga-Volonkno laajentaa Tatarstanin-tehdastaan, joka on ainoa Venäjällä pitkän matkan droonien hiilikuiturunkoja valmistava tuotantolaitos. Sisäisten Rosatomin asiakirjojen mukaan laitos aikoo tuottaa vuoteen 2029 mennessä 500 tonnia vuodessa uutta ilmailu- ja sotilaskäyttöön tarkoitettua hiilikuitua. Asiantuntijoiden arvion mukaan tämä mahdollistaisi noin 28 000 lisäiskudroonin vuosituotannon – arviolta 78 prosentin kasvun nykyiseen yli 36 000 Shahed/Geran-tyypin droonin vuosikapasiteettiin verrattuna.
-
EU:n Coreper ei päässyt sopuun Venäjä-pakotteiden jatkamisesta – Slovakia ja Ranska vaativat kahden oligarkin poistamista listalta
EU:n pysyvien edustajien komitea (Coreper) ei onnistunut 21. syyskuuta sopimaan Venäjän vastaisen EU:n yksittäispakotepaketin jatkamisesta, joka kattaa noin 3 000 henkilöä ja yhteisöä. Slovakia ja Ranska vaativat Aliser Usašovin ja Mihail Fridmanin poistamista listalta, ja Latvia esti kompromissin, jossa poistaminen olisi vaihdettu 36 kuukauden jatkoon. Seuraava Coreper-kokous on 22. syyskuuta kello 9.00 Kiovan aikaa, ennen kuin pakotteet umpeutuvat keskiyöllä.
-
Trump vaati Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin – syynä nouseva dieselin hinta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 20. syyskuuta puhelinkeskustelussa Volodymyr Zelenskyä lopettamaan ukrainalaisten iskut Venäjän öljynjalostamoihin ja mainitsi sanan "dieselin" toistuvasti. Keskustelussa sovittiin kahdenvälisestä tapaamisesta New Yorkissa 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Seuraavana päivänä Trump kirjoitti Truth Social -palveluun, että Venäjä on "menettänyt hallinnan" dieselin tuotannostaan Ukrainan sodan vuoksi ja että "järjettömän ja loputtoman sodan" on loppua. Zelensky vastasi X:ssä olevansa valmis vastaaviin de-eskalaation askeliin, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan energiainfraan, kriittiseen infrastruktuuriin ja elintarvikevienteihin.
-
Kallas ehdottaa EU-pakotteita Venäjän duuman vaalien järjestäjille miehitetyillä Ukrainan alueilla
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas ilmoitti X-viestipalvelussa ehdottavansa pakotteita henkilöille, jotka ovat mahdollistaneet Venäjän valtioduuman vaalien järjestämisen miehitetyillä Ukrainan alueilla. Kallas luonnehti vaaleja "simulaatioksi demokratiasta" ja totesi Kremlin tukahduttaneen mielipiteenvapauden ja estäneen kansainvälisten vaalitarkkailijoiden pääsyn. Vaalit pidettiin 18.–20. syyskuuta sekä Venäjällä että miehitetyillä ukrainalaisalueilla.
-
Zelenskyi ja Trump sopivat tapaavansa New Yorkissa – Trump vaati Ukrainan lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoille
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat puhelimessa sunnuntai-iltana 20. syyskuuta ja sopivat kahdenvälisestä tapaamisesta New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Zelenskyi kiitti Trumpia 6. syyskuuta Kyiviin tehdyistä Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin vierailuista sekä Lindsey Graham -lain allekirjoittamisesta. Axiosin lähteiden mukaan Trump vaati Zelenskyä toistuvasti lopettamaan ukrainalaisiskut Venäjän öljynjalostamoja vastaan ja yhdisti vaatimuksen nouseviin dieselin maailmanmarkkinahintoihin.
-
Trump allekirjoitti Lindsey Grahamin Venäjä-pakotelain – lasten pakkosiirrot kirjattiin nyt lakiin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (H.R. 5334). Laki sisältää ensimmäistä kertaa lakitasolla kirjatut pakotteet ukrainalaisten lasten pakkosiirrosta sekä laajat taloudelliset toimenpiteet Venäjän energia- ja rahoitussektoria vastaan.
-
Trump allekirjoitti Graham-sanktiolain Venäjää ja Irania vastaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti 18. syyskuuta 2026 Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act -lain (HR 5334). Laki antaa presidentille oikeuden asettaa jopa 100 prosentin tuontitullit maille, jotka ovat Venäjän raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajan joukossa tai jotka auttavat Venäjää kiertämään energiapakotteita. Kiina, Intia ja Turkki on mainittu mahdollisina kohteina. Senaatti oli hyväksynyt lain 7. elokuuta äänin 86–11, edustajainhuone 16. syyskuuta (yksi lähde mainitsee 17. syyskuuta) äänin 262–159.
-
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Venäjää ja Irania koskevat pakotteet – Trump aikoo allekirjoittaa lain
Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi 16. syyskuuta (aamuyöllä 17. syyskuuta Kiovan aikaa) Lindsey O. Graham Venäjän ja Iranin pakotelain vuodelta 2026. Lakiesitys antaa presidentille oikeuden määrätä jopa 100 prosentin tullit Venäjän öljyä tai kaasua edelleen ostaville maille, jotka ovat viiden suurimman ostajan joukossa. Lisäksi siinä määrätään pakotteita Venäjän johdolle, pankeille, energiayhtiöille ja varjolaivastolle, sekä laajennetaan Iran-pakotteita. Valkoinen talo vahvisti presidentti Donald Trumpin aikovan allekirjoittaa lain lähipäivinä. Ukraina ja Saksa ottivat lain myönteisesti vastaan, Venäjä piti sitä "epäystävällisenä askeleena", Kiina ja Intia vastustivat, ja Unkari haki maalleen vapautusta tulleista.
-
EU esitteli 1 576 kohteen pakettia Venäjän sotateollisuutta vastaan
EU:n ulkosuhdehallinto (EEAS) esitteli 16. syyskuuta COREPER-kokouksessa uuden ehdotuksen yksilöpakotteiden paketiksi, joka kohdistuu Venäjän sotateollisuuskompleksiin. Paketti sisältää 1 576 fyysistä ja juridista henkilöä. Kyseessä on tietolähteen mukaan suurin yksittäinen lisäys EU:n Ukraina-pakotepakettiin sen alusta vuodesta 2014 lähtien.
-
Yhdysvallat asetti uusia pakotteita venäläiselle VTB-pankille Iran-yhteyksien vuoksi
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti maanantaina uusista pakotteista venäläistä VTB-pankkia vastaan. Washington syyttää Venäjän toiseksi suurinta pankkia Iranin pakotteiden kiertämisestä. Uudet toimet täydentävät vuonna 2022 Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen asetettuja pakotteita.
-
Venäjän drooni iski Kyyvän ja Varsovanieman junan veturiin lähellä Puolan rajaa – hätäkokous Varsovassa
Varhain sunnuntaiaamuna 13. syyskuuta Venäjän drooni osui kansainvälisen matkustajajunan veturiin Volynian alueella noin kaksi kilometriä Puolan rajasta lähellä Yahodyn-Dorohuskin rajanylityspaikkaa. Ukrzaliznytsia oli varoittanut miehistöä etukäteen, eikä loukkaantuneita tullut. Iskussa vaurioitui myös huoltoasema ja useita kuorma-autoja syttyi tuleen. Puolan pääministeri Donald Tusk kutsui koolle hätäkokouksen hallituksen turvallisuuskeskukseen ja varoitti, ettei Puola voi sulkea pois Venäjän eskalaation ulottumista myös Puolan alueelle.
-
Ukrainan ulkoministeri vaatii länsikumppaneita asettamaan Venäjälle pakotteet jokaisen massiivisen iskun jälkeen
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha esitti yhteisessä tiedotustilaisuudessa Varsovassa vierailleen Puolan ulkoministerin Radosław Sikorskin kanssa Kiovassa, että länsikumppaneiden tulisi luopua odottamasta suuria pakotepaketteja ja sen sijaan langettaa Venäjälle pakotteet jokaisen Ukrainaan tehdyn massiivisen iskun jälkeen. Sybiha nosti esiin erityisesti niin kutsutun "Anti-Ballistic Package" -paketin sekä tarpeen estää venäläisten ballististen ohjusten ja droonien tuotantoa. Hän varoitti, että Venäjä käyttää yhä länsi- ja eurooppalaisvalmisteisia komponentteja asejärjestelmissään, ja kehotti EU:ta ja Natoa kiristämään painostusta myös Mustanmeren satamien ja siviilialusten hyökkäysten vuoksi.