Aihe: Pakotteet
-
Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä Leipzig/Halle-lentokentän drooni-iskussa – toinen yhdistetty Venäjän GRU:hun
Saksan viranomaiset ovat tunnistaneet kaksi pääepäiltyä 4. elokuuta Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneessa drooni-iskussa, jossa räjähteillä varustettu drooni laskeutui ukrainalaisen Antonov-koneen viereen mutta ei räjähtänyt. Epäillyt ovat Valko-Venäjän kansalainen Andrii Ka. ja Venäjän kansalainen Oleg Le., johon tutkijat yhdistävät yhteyden Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun. Saksa syytti 1. syyskuuta virallisesti Venäjää teon yrityksestä ja päätti sulkea Venäjän Bonnin pääkonsulaatin ja Venäjän talon Berliinissä.
-
Ranska vaatii Usmanovin poistamista EU:n pakotelistalta – EU:n epäonnistui jatkamaan Venäjä-pakotteita
EU:n suurlähettiläät eivät päässeet perjantaina yksimielisyyteen Venäjään kohdistuvien henkilöpakotteiden jatkamisesta ennen 15. syyskuuta umpeutumispäivää. Slovakia on estänyt jatkamisen vaatimalla Alisher Usmanovin ja Mihail Fridmanin poistamista listalta, ja nyt myös Ranka on asettunut Slovakian tueksi vaatimalla ainoastaan Usmanovin poistoa. Ranskan kanta on herättänyt muissa EU-maissa merkittävää tyytymättömyyttä.
-
Ukrainan droonijoukot: 285 Venäjän varjolaivaston alusta osumia kymmenessä viikossa
Ukrainan droonijoukkojen (СБС) komentaja Robert "Madyar" Brovdi kertoi kymmenen viikkoa kestäneen operaation "МоЛоЧКа" tuloksista. Hänen mukaansa joukot ovat iskeneet yhteensä 285 Venäjän varjolaivaston alukseen Mustalla- ja Asovanmerellä. Asovanmeren ja Kertšinsalmen Brovdi sanoi olevan käytännössä tukossa varjolaivastolta.
-
Zelenskyi vaatii EU:ta kiristämään Venäjä-pakotteita ja nimeää Fridmanin ja Usmanovin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati sosiaalisessa mediassa EU:ta kiristämään Venäjä-pakotteita ja mainitsi erityisesti oligarkit Mihail Fridmanin ja Alisher Usmanovin. Vaatimus tuli samana päivänä, jona Venäjä oli Zelenskyin mukaan ampunut Ukrainaan lähes 500 iskudronea. Taustalla on EU:n pakotejatkon pattitilanne: suurlähettiläät eivät ole päässeet yksimielisyyteen 15. syyskuuta umpeutuvasta henkilöpakotteiden jatkamisesta Slovakian ja Ranskan vastustettua listan sisältöä.
-
Venäjä iski 12. syyskuuta lähes 500 droonilla – Zelensky: "tarkoitus tuhota Ukrainan talous"
Venäjä käynnisti 12. syyskuuta koko päivän kestäneen droonihyökkäyksen Ukrainaan. Päiväaikana kello 6.30–18.00 ammuttiin 410 iskudroonia, joista 37 oli suihkukäyttöisiä. Ukrainalainen ilmapuolustus torjui tai vaikutti 336 drooniin, mutta 21 osumaa kirjattiin ja illalla noin 55 droonia oli yhä Ukrainan ilmatilassa. Presidentti Zelensky sanoi Venäjän yrittävän tuhota Ukrainan talouden murtaakseen maan vastarinnan ja vaati kansainvälisiltä kumppaneilta pakotteita venäläisoligarkeille.
-
Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää ensi viikolla Graham–Blumenthalin Venäjä-pakotelakiesityksestä
Yhdysvaltain edustajainhuoneen sääntövaliokunta on asettanut H.R. 5334 -lakiesityksen käsittelyyn 14. syyskuuta iltapäivällä, ja täysi äänestys on määrä järjestää saman viikon aikana. Lakiesitys, jonka alkuperäinen pääasiallinen puolestapuhuja senaattori Lindsey Graham kuoli heinäkuussa, kohtaa kaksipuolueista vastustusta erityisesti sen tariffivaltuuksien vuoksi. Senaatti hyväksyi esityksen 7. elokuuta äänin 86–11.
-
Ukrainan sotilastiedustelu nimesi 17 tankkeria ja niiden kapteenit Venäjän polttoaineohjelmassa
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelu (HUR) on tunnistanut 17 tankkeria ja niiden kapteenit – Venäjän, Kiinan ja Intian kansalaisia – jotka ovat heinä–syyskuussa 2026 toimittaneet Venäjälle yli 562 000 tonnia bensiiniä ja dieselpolttoainetta Egyptin, Turkin, Marokon ja Etelä-Korean kautta välitettynä. Useat tankkereista ovat jo EU:n, Britannian, Sveitsin, Ukrainan ja Kanadan pakotelistoilla.
-
Ukrainan joukot iskivät Makhachkalan satamaan Dagestanissa ja kolmeen Venäjän sota-alukseen Novorossiyskissa
Ukrainan asevoimien esikunta vahvisti 10. syyskuuta yöllä iskut Makhachkalan syväsatamaan Venäjän Dagestanissa sekä kolmeen Venäjän sota-alukseen Novorossiyskissa. Iskut ovat osa laajempaa iskuaaltoa Venäjän logistisiin kohteisiin, ja ne ulottuvat noin 1 500 kilometrin päähän Ukrainan hallitsemalta alueelta.
-
EU tutkii vaihtoehtoa siirtää jäädytettyjä Venäjän varoja Euroclearista EU:n hallinnoimaan säilyttäjään
EU:ssa keskustellaan suunnitelmasta, jossa jäädytetyt venäläisvarat siirrettäisiin Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään. Tavoitteena on kiertää Belgian oikeudelliset huolet ja tukea Ukrainaa. Ukraina on jo lähettänyt konkreettisen ehdotuksen Brysseliin, mutta EU pitää ajatusta toistaiseksi teoreettisena, eikä komissio ole esittänyt lainsäädäntöluonnosta.
-
Ukraina kertoo EU-kumppaneille tarvitsevansa 27 miljardia dollaria lisää vuoden loppuun mennessä
Presidentti Zelenskyy kertoi eurooppalaisille kumppaneille, että Ukraina tarvitsee 27 miljardia dollaria lisärahoitusta vielä tämän vuoden aikana. Eu:n virkamiehet yllättyivät pyynnön koosta ja kyseenalaistavat varojen käytön tehokkuutta sekä tarpeen perusteita. Ukraina on pyytänyt apua myös Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, Kanadalta ja Japanilta sekä vaatii EU:ta hyödyntämään jäädytettyjä venäläisiä varoja.
-
Ukrainan sotilastiedustelu: Venäjällä riittää resursseja vuoteen 2027–2028, palkkasotilaita yli 40 maasta
Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelupäällikkö Oleh Ivashchenko sanoi Ukrinformille antamassaan haastattelussa, että Venäjä käyttää palkkasotilaita yli 40 maasta – muun muassa Keski-Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta – ja että maan talous on selvästi heikompi kuin täysimittaisen hyökkäyksen alussa. Tiedustelun mukaan Venäjällä voi silti riittää resursseja käydä sotaa vuosina 2027 ja 2028, vaikka sopimuspalkkaus on lähes ehtynyt ja yli 60 prosenttia venäläisistä vastustaa sotaa.
-
Lavrov kutsui Saksan Leipzig-lennokkivastetta "todellisen sodan aluksi"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui Saksan reagointia Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneeseen drooni-iskun yritykseen "todellisen sodan aluksi". Hän vertasi Saksan päätöstä sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa ja lopettaa "Venäjän talon" toiminta Berliinissä diplomaattisuhteiden katkaisuihin ennen toista maailmansotaa. Saksa oli aiemmin syyttänyt Venäjää drooni-iskun yrityksestä, joka kohdistui ukrainalaiseen An-124-rahtikoneeseen elokuun alussa.
-
Bessent: Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin syventävät maailmanlaajuista energiashokkia
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent sanoi Fox Newsilla G20-maan rahoitusministerikokousten jälkeen Pohjois-Carolinassa, että Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin syventävät maailmanlaajuista energiashokkia. Bessentin mukaan shokki johtuu sekä Ukrainan sodasta että Iranin konfliktista. Samalla Yhdysvallat kutsui Venäjän rahoitusministerin Anton Siluanovin G20-kokoukseen, mikä herätti närää Ukrainan liittolaisten keskuudessa.
-
Marchenko: Ukrainan vuoden 2027 rahoitustarve on 32,6 miljardia dollaria – tiukin tilanne vuoden 2022 jälkeen
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko sanoi maan budjettitilanteen olevan tiukin sitten vuoden 2022 täysimittaisen hyökkäyksen alun ja ilmoitti vuoden 2027 kattamattomaksi rahoitustarpeeksi 32,6 miljardia dollaria. Hän vetosi eurooppalaisiin kumppaneihin uusien rahoituslähteiden löytämiseksi ja esitteli uuden suunnitelman noin 300 miljardin dollarin jäädytettyjen venäläisvarojen vastuun siirtämisestä Belgian lainkäyttöalueelta EU:n 27 jäsenvaltion yhteiseen vastuuseen.
-
Albania kielsi varjostolaivaston öljytankkerin HANUMANin pääsyn Durrësin satamaan
Albania kielsi 29. elokuuta Venäjän "varjostolaivastoon" kuuluvan öljytankkerin HANUMANin pääsyn Durrësin satamaan. Asiasta kertoi Ukrainan puolustusministeriön sotatiedustelun päähallinto (HUR), joka luonnehti Albanian päätöstä kansainvälisen pakoteyhteistyön osoitukseksi. HANUMAN on ollut HURin seurannassa, ja se on vienyt vuoden 2025 alusta lähtien vähintään 452 000 tonnia venäläistä polttoainetta.
-
Saksa syyttää Venäjää Leipzigin drooni-iskusta ja lisää sotilaallista tukea Ukrainalle
Berliini tunnusti 1. syyskuuta Venäjän osallisuuden elokuun alun drooni-iskuun Leipzig/Halle-lentokentällä ja ilmoitti vastatoimista. Hallitus suunnittelee toimittavansa Ukrainalle tuhansia iskudrooneja ja Iris-T-ilmatorjuntaohjuksia sekä syventävänsä tiedusteluyhteistyötä. Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja "Russisches Hausin" Berliinissä sekä ajaa uusia EU-pakotteita. AfD-puolue vaatii tutkimaan mahdollista "ukrainalaista jälkeä" tapahtumassa.
-
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.
-
WSJ: Venäjä käyttää Malediivien lentoasemaa väliasemana kiertääkseen pakotteita
Wall Street Journalin selvityksen mukaan Venäjä käyttää Malediivien pääkaupungin Malén kansainvälistä lentoasemaa välityspisteenä tuodakseen Yhdysvalloista, Euroopasta ja Kiinasta pakotteiden alaisia ja kaksikäyttötuotteita Venäjälle. Aeroflotin päivittäinen kaupallinen lento laskeutuu Maléen, jossa paikalliset välikädet hoitavat tullauksen venäläisille logistiikkayhtiöille ja lastin uudelleenlastaus tapahtuu suoraan lentoasemalta Aeroflotin lennoille Moskovaan. Malediivien hallitus ja lentoasemayhtiö kieltäytyivät kommentoimasta väitettyä järjestelyä.
-
Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja lopettaa Venäjän talon Berliinissä – syynä Leipzigin drooni-isku
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa ja irtisanovansa Venäjän talon (Russisches Haus) toiminnan Berliinissä vastatoimina Leipzig/Hallen lentoasemalla elokuussa tapahtuneeseen drooni-iskuun, jonka Saksa katsoo Venäjän syyksi. Drooni löydettiin 4. elokuuta ukrainalaisen Antonov-rahtikoneen läheltä. EU kutsui Venäjän suurlähettilään, ja ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas luonnehti iskua valtion tukemaksi terrorismiksi. Kreml kiisti syytökset.
-
Saksa asetti Venäjälle pakotteita Leipzigin drooni-incidentin jälkeen – sulkee Venäjä-talon ja Bonnin konsulin
Saksa ilmoitti 1. syyskuuta useista Venäjään kohdistuvista toimista, mukaan lukien Berliinin Venäjä-talon sopimuksen irtisanominen ja Bonnin Venäjän pääkonsulaatin sulkeminen. Toimet tulivat sen jälkeen, kun Saksa virallisesti syytti Venäjää Leipzigin lentoasemalla tapahtuneesta drooni-iskusta, joka osui ukrainalaiseen rahtikoneeseen.