Saksa vaatii EU-maita vähentämään venäläisten turistiviisumeja – taustalla Leipzigin lentoaseman tapaus
Saksa vetoaa EU-maihin, jotta ne leikkaisivat merkittävästi venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrää. Perusteluina ovat pakotepolitiikka sekä turvallisuusuhat, joita on konkretisoinut Leipzigin lentoasemalla tapahtunut hybridihyökkäys. Yksi epäillyistä oli tullut Schengen-alueelle Italian myöntämällä turistiviisumilla.
Pääkohdat
- Saksa kehottaa EU-maita leikkaamaan merkittävästi venäläisille myönnettäviä turistiviisumeja.
- Saksa perustelee vaatimustaan sekä pakotepolitiikalla että turvallisuusuhilla, joita on ilmennyt epäiltyjen sabotaasitapausten myötä.
- Saksan ulkoministeriön tiedottajan mukaan venäläisille myönnettyjen lomaviisumien määrä EU-alueelle on liian suuri.
- Berliini syyttää Moskovaa räjähteillä varustettujen droonien tuomisesta Leipzigin lentoasemalle.
- Yksi Leipzigin isäkseen epäillyistä tuli Schengen-alueelle Italian myöntämällä turistiviisumilla.
- Italia myönsi vuonna 2025 eniten Schengen-viisumeja EU-maista.
- Italia, Ranska ja Espanja vastaavat yhteensä kolmesta neljäsosasta venäläisten viisumihakemuksia.
Miksi tämä on tärkeää
Saksan vaatimus merkitsee EU-tason muutospainetta venäläisiin turistiviisumeihin ja sitoo viisumipolitiikan yhä tiiviimmin turvallisuuskysymyksiin. Leipzigin lentoaseman tapaus toi keskusteluun konkreettisen esimerkin siitä, miten viisumikäytäntö voi avata väylän hybriditoiminnalle. Jos Saksa saa muut EU-maat mukaan, vaikutus kohdistuu erityisesti niihin jäsenmaihin, jotka ovat myöntäneet eniten viisumeja venäläisille.
Mitä tapahtui
Saksa vetosi EU-maihin, jotta ne leikkaisivat merkittävästi venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrää. Saksan ulkoministeriön tiedottajan mukaan lomaviisumien määrä EU-alueella on liian suuri. Perusteluiksi esitettiin pakotepolitiikka ja turvallisuusuhat, joita on syntynyt useiden epäiltyjen sabotaasitapausten myötä.
Taustalla painoi erityisesti Leipzigin lentoaseman tapaus, jossa droonit tunkeutuivat alueelle räjähdyslastin kera. Berliini syytti iskusta Moskovaa ja ilmoitti useista diplomaattisista vastatoimista. Yksi isäkseen epäillyistä oli tullut Schengen-alueelle Italian turistiviisumilla, mikä toi Italian viisumikäytännön julkisen keskustelun kohteeksi.
Italia myönsi vuonna 2025 enemmän Schengen-viisumeja kuin mikään muu EU-maa. Italian, Ranskan ja Espanjan yhteenlaskettu osuus venäläisten viisumihakemuksista on kolme neljäsosaa. Italian myöntämien viisumien määrä venäläisille nousi 63 894:stä vuonna 2021 yli 165 000:een vuonna 2025, ja Valko-Venäjän kansalaisille myönnettyjen viisumien määrä kasvoi 2 968:sta (2021) 50 709:ään (2024).
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski katsoi Venäjän tukemien hybridihyökkäysten vaativan EU:lta tiukempia rajoituksia venäläisille diplomaateille ja kansalaisille. EU:n ulkoministereiden epävirallisessa tapaamisessa Wicklow’ssa 2. syyskuuta keskusteltiin myös entisten venäläisten taistelijoiden maahantulokiellosta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet korostavat Saksan vaatimusta tuntuvasta vähennyksestä venäläisten turistiviisumien määrään. Raportointi liittää rajoitukset pakotepolitiikkaan, mahdollisiin sabotaaseihin ja turvallisuusuhkiin sekä nostaa esiin Leipzigin lentoaseman tapauksen konkreettisena esimerkkinä hybriditoiminnasta.
Tausta
Leipzigin iskua kuvattiin hybridihyökkäykseksi, jossa räjähteillä lastatut droonit tunkeutuivat lentoaseman alueelle; Saksa syytti siitä Moskovaa. Yksi epäillyistä oli saapunut Schengen-alueelle Italian myöntämällä turistiviisumilla. Italia myönsi vuonna 2025 eniten Schengen-viisumeja EU-maista, ja Italian, Ranskan ja Espanjan osuus venäläisten viisumihakemuksista oli kolme neljäsosaa. Italian myöntämien venäläisviisumien määrä nousi 63 894:stä vuonna 2021 yli 165 000:een vuonna 2025.