Witkoff ja Kushner vierailivat Kiovaassa – ensimmäinen USAn erityislähettiläiden matka Ukrainaan
Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 5. syyskuuta ja matkustivat seuraavana päivänä Kiovaan ensimmäiselle Ukrainan-vierailulleen. Kiovassa he kävivät kolme neuvottelukierrosta presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa, ja toiselle kierrokselle liittyivät Saksan, Ranskan ja Britannian E3-maiden kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet keskustelivat uusista rauhanideoista, sopivat uusista tapaamisista ja Zelensky kutsui lähettiläät uudelleen Kiovaan tarjoten käyttöön Ukrainan presidentin lentokoneen.
Pääkohdat
- Witkoff ja Kushner tapasivat Putinin Moskovassa 5. syyskuuta yli kolmen tunnin keskusteluissa
- 6. syyskuuta lähettiläät saapuivat Kiovaan – heidän ensimmäinen vierailunsa Ukrainaan
- Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta; E3-maiden (Saksa, Ranska, Britannia) neuvonantajat liittyivät toiselle kierrokselle
- Zelensky kutsui lähettiläät uudelleen Kiovaan ja ehdotti Yhdysvaltain koneen jättämistä Puolaan ja matkustamista ukrainalaisella presidentin koneella
- Venäjä iski Boryspilin ja Žuljanyn lentokenttien kiitoratoihin päivää ennen Kiovan tapaamista; Yhdysvaltain delegaatio matkusti junalla
- Neuvottelujen aiheina olivat turvallisuustakuut, taloudellinen tuki, ilmapuolustusjärjestelmien toimitukset ja ennen talvea annettava apupaketti
- Osapuolet sopivat uusista tapaamisista rauhanneuvottelujen jatkamiseksi; paikkaa ja päivämäärää ei kerrottu
Miksi tämä on tärkeää
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain erityislähettiläät matkustivat Kiovaan tässä neuvottelukierroksessa, mikä avasi Ukrainalle suoran paikan pöydässä, joka oli aiemmin toiminut pääasiassa Moskovan kautta. E3-maiden neuvonantajien liittyminen toiselle kierrokselle muodosti länsirintaman neuvottelukanavan Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenvälisen sijaan. Matka ei kuitenkaan tuonut läpimurtoa: Venäjä ei osoittanut joustavuutta, ja Kreml kehysti vierailut palvelevan Putinin kotimaista vaalikuvaa ennen 18.–20. syyskuuta pidettäviä duuman vaaleja. Molemmat osapuolet myönsivät sodan todennäköisesti jatkuvan talven yli, ja Putinin odotetaan kiihdyttävän iskuja Ukrainan energiaverkkoa vastaan.
Mitä tapahtui
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin Moskovassa 5. syyskuuta. Tapaaminen kesti yli kolme tuntia, ja sen aikana Putin kertoi uskovansa sodan tavoitteiden saavuttamiseen. Seuraavana päivänä, 6. syyskuuta, Witkoff ja Kushner matkustivat Kiovaan – heidän ensimmäiselle Ukrainan-vierailulleen. Päivää ennen matkaa Venäjä iski Boryspilin ja Žuljanyn lentokenttien kiitoratoihin; Yhdysvaltain delegaatio valitsi turvallisuussyistä junamatkan.
Kiovassa järjestettiin kolme neuvottelukierrosta presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Toiselle kierrokselle liittyivät Saksan, Ranskan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat, jotka olivat saapuneet Kiovaan yhdessä amerikkalaisten lähettiläiden kanssa. Ukrainalaiseen neuvotteluryhmään kuuluivat presidentin kansliapäällikkö Kyrylo Budanov, Rustem Umerov, Davyd Arakhamia ja Serhiy Kyslytsia.
Neuvotteluissa käsiteltiin turvallisuustakuita, taloudellista tukea Ukrainalle, ilmapuolustusjärjestelmien toimituksia sekä ennen talvea annettavaa apupakettia. Zelensky kertoi Witkoffin ja Kushnerin tuoneen uusia ideoita, joita hän kuvasi ”varteenotettaviksi”, mutta joita ei voitu julkistaa ennen niiden työstämistä. Sovittiin uusista tapaamisista, ja Zelensky kutsui lähettiläät uudelleen Kiovaan tarjoten käyttöön Ukrainan presidentin lentokoneen.
Tapaamisen aikana Ukraina ja Venäjä sopivat olevansa iskemättä toistensa pääkaupunkeihin ainakin 7. syyskuuta asti. Trump puhui 8. syyskuuta puhelimessa Putinin kanssa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen media esitti vierailut vahvasti Zelenskyin näkökulmasta korostaen, että Kiova on nyt neuvottelupöydässä ja että Euroopan kumppanit ovat muodollisesti mukana. Kertomuksissa korostui turvallisuusnäkökulma: Venäjän iskut Boryspilin ja Žuljanyn kiitoratoihin, amerikkalaisten delegaation junamatka sekä vaihtoehtoinen reitti Valko-Venäjän Gomelin kautta kehystettiin osoituksena Venäjän yrityksistä häiritä diplomaattista logistiikkaa ja Ukrainan valmiudesta sekä ammattitaidosta valmisteluissa.
Ukrainalaislähteet kertoivat myös, että maan sotilas- ja tiedustelujohdon – Palisan, Budanovin, Drapatyin, Ivashchenkon ja Kryvonozhkon – tiedonannot Venäjän Donbasin-suunnitelmista osoittivat Ukrainan tulleen neuvotteluihin valmistautuneena taistelukenttätodisteiden kera. Tämä siirsi huomion Venäjän aluevaatimuksiin, joita Ukraina piti käytännössä antautumisen ehtoina. Suurin osa ukrainalaislähteistä korosti, että vaikka läpimurtoa ei tullut, sitoutuminen jatkuu ja Ukrainalla on neuvotteluvoimaa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Ainoa ukrainanlaisten artikkelien ulkopuolinen lähde oli qatarilainen Al Jazeera Arabic, joka otsikoi aiheen Washington-kulmasta: ”Washington puhuu kolmenvälisistä neuvotteluista sodan lopettamiseksi, Moskova ja Kiova kommentoivat”. Tämä kehys korostaa Yhdysvaltain johtamaa diplomatiaa eikä Kiovan tai Moskovan näkökulmaa.
Ukrainalaisissa artikkeleissa siteeratut englanninkieliset lähteet – Bloomberg, Reuters, Axios, BBC Ukraine, Kyiv Independent ja Institute for the Study of War – kehystivät Venäjän-etapin huomattavasti kielteisemmin: Yhdysvaltain delegaation annettiin odottaa, usean tunnin lounas Kirill Dmitrijevin kanssa keskustan kalliissa ravintolassa, Putin ei osoittanut pehmenemisen merkkejä, ja vierailut palvelivat Trumpin ja Putinin syksyn vaalikalentereita. Bidenin nimittäminen on virhe: kyse on Trumpin hallinnosta.
Missä uutisointi eroaa
Suurin erimielisyys koskee sitä, tuottiko vierailu todellista edistystä vai palveliko se ensisijaisesti poliittista optiikkaa: Witkoff ilmoitti X-palvelussa ”merkittävästä edistyksestä” ja Zelensky kutsui joitain ideoita ”varteenotettaviksi”, mutta Bloomberg kertoi Kremliin sidoksissa olevien lähteiden odotusten olleen ”erittäin matalat” ennen Venäjän-tapaamista, ja eurooppalaiset sekä yhdysvaltalaiset virkamiehet odottavat nyt sodan jatkuvan ensi vuoteen.
Toinen erimielisyys koskee sukkuladiplomatian järjestystä: yksi ukrainalainen analyytikko katsoi, että Moskovaan meneminen ensin ja vasta sitten Kiovaan ”pelasi enemmän Moskovan puolelle”, koska se rikkoi Ukrainalle tärkeää sukkulajärjestystä, kun taas Zelensky kehysti Kiovan-vierailun osoitukseksi Ukrainan neuvotteluvoiman vahvistumisesta.
Tausta
Venäjä on käynyt täysimittaista sotilaallista hyökkäystään Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022 lähtien. Moskova asettaa sodan lopettamisen ehdoksi Kiovan luopumisen NATO-jäsenyydestä, mitä Ukraina pitää puuttumisena sen sisäisiin asioihin. Ukraina kieltäytyy luovuttamasta raskailla tappioilla pitämiään alueita ja kuvailee Venäjän aluevaatimuksia käytännössä antautumisen ehdoiksi.
Marraskuussa Kiovaan tuotu 28-kohtainen Yhdysvaltain suunnitelma työstettiin kolmenvälisessä muodossa, mutta aluekysymyksissä ei päästy yhteisymmärrykseen. Venäjän poliittinen johto pyrkii valtaamaan Donbasin loput osat vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta Venäjän sotilaat ovat raportoidusti pyytäneet siirtämään määräaikaa 31. maaliskuuhun 2027; määräaikoja on lykätty 15 kertaa. Yhdysvaltain välivaalit pidetään 3. marraskuuta ja Venäjän duuman ”vaalit” 18.–20. syyskuuta – molemmat kehystävät Yhdysvaltain työntämän diplomatian poliittista ajoitusta.