Saksan ulkoministeri Wadephul: Ukrainan ostettava enemmän aseita Saksasta – ja Saksa valmis tunnistamaan Ukrainan miehiä
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul sanoi Bild-lehden haastattelussa, että Ukrainan tulisi hankkia enemmän aseita saksalaisilta valmistajilta ja että Saksassa olevien Ukrainan asevelvollisuusikäisten miesten pitäisi palata kotiin. Saksa on valmis jakamaan rekisteritietojaan näiden miesten tunnistamiseksi, mutta Wadephul korosti, että paluun on tapahduttava "ilman pakkoa". Kommentit seuraavat EU:n heinäkuista päätöstä jatkaa ukrainalaisten tilapäistä suojelua maaliskuuhuun 2028 asti ja kiristää sen ehtoja asevelvollisuusikäisille miehille.
Pääkohdat
- Saksan ulkoministeri Johann Wadephul vaatii Ukrainaa lisäämään aseostoja saksalaisilta valmistajilta; Saksa ei ole täysin tyytyväinen nykyiseen tilausvolyymiin
- Wadephul sanoo, että Saksassa olevien Ukrainan asevelvollisuusikäisten miesten pitäisi palata Ukrainaan
- Saksa on valmis jakamaan rekisteritietojaan – mukaan lukien tiedot sosiaalietuuksista, rekisteröinnistä ja oleskeluluvista – jotta Ukraina voi tunnistaa nämä miehet
- Wadephul korostaa, että paluun on tapahduttava "ilman pakkoa"; Ukraina voisi lähettää miehille kirjeitä kehotuksin palata
- Wadephul nosti asian esille vierailullaan Kiovassa viime kuussa ja vakuutti presidentti Zelenskyille Saksan jatkavan Ukrainan puolustamisen tukemista
- EU:n neuvosto jatkoi heinäkuussa ukrainalaisten tilapäistä suojelua 4. maaliskuuta 2028 asti ja kiristi samalla sen ehtoja asevelvollisuusikäisille miehille, jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan
- Wadephul myötäili CSU:n puheenjohtajan Markus Söderin vaatimusta ukrainalaismiesten paluusta
Miksi tämä on tärkeää
Wadephulin lausunnot merkitsevät Saksan sotilaallisen avun luonteen muutosta kohti transaktionaalisempaa suhdetta: tuki sidotaan yhä selvemmin odotukseen puolustusteollisuuden tilauksista. Ehdotus jakaa tietoja Ukrainan asevelvollisuusikäisistä miehistä herättää kysymyksiä tietosuojasta ja diplomaattisesta koordinaatiosta, ja se kohdistuu paineen ukrainalaisiin pakolaisiin Saksassa. Lausunnot osuvat samaan aikaan EU:n tilapäisen suojelun ehtojen kiristymisen kanssa heinäkuussa, mikä liittää turvapaikkaoikeuden asevelvollisuuden täyttämiseen.
Mitä tapahtui
Saksan ulkoministeri Johann Wadephul sanoi Bild-lehden 8. syyskuuta julkaistussa haastattelussa, että Ukrainan tulisi ostaa enemmän aseita saksalaisilta valmistajilta ja ettei Saksa ole täysin tyytyväinen nykyiseen tilausvolyymiin. Hän totesi Saksan olevan yksi Ukrainan suurimmista tukijoista, mikä oikeuttaa odotukset tilauksista maan omalle puolustusteollisuudelle. Wadephul sanoi nostaneensa asian esille vierailullaan Kiovassa viime kuussa ja vakuuttaneensa presidentti Volodymyr Zelenskyille Saksan jatkavan Ukrainan puolustamisen tukemista.
Wadephul vaati myös, että Saksassa olevien Ukrainan asevelvollisuusikäisten miesten pitäisi palata Ukrainaan. Hän sanoi Berliinin olevan valmis jakamaan tietojaan – mukaan lukien tiedot sosiaalietuuksien saajista, rekisteröinneistä ja oleskeluluvista – jotta Ukraina voisi tunnistaa nämä miehet ja lähettää heille kirjeitä kehotuksin palata. Samalla hän korosti, että paluun on tapahduttava "ilman pakkoa". Wadephul myötäili CSU:n puheenjohtajan Markus Söderin aiempaa vaatimusta ukrainalaismiesten paluusta.
Wadephulin lausunnot seuraavat muutamia päiviä sen jälkeen, kun Saksa syytti Venäjää osallisuudesta elokuussa Leipzig/Halle-lentokentälle tehtyyn drooni-iskuyritykseen, joka Saksan viranomaisten mukaan vältti täpärästi suurkatastrofin. Venäjä kiisti syytökset, ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui niitä TASS:n mukaan "käytännössä oikean sodan aluksi". Saksa vastasi tilanteeseen määräämällä Venäjän Bonnin konsulaatin ja Berliinin venäläisen kulttuurikeskuksen suljettaviksi. Wadephul torjui Lavrovin sanat ja sanoi, ettei Saksalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin reagoida tapaukseen.
Taustalla on heinäkuussa tehty EU:n neuvoston päätös jatkaa ukrainalaisten tilapäistä suojelua 4. maaliskuuta 2028 asti. Samalla EU kiristi suojelun ehtoja asevelvollisuusikäisille kansalaisille, jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan: 5. elokuuta alkaen tilapäistä suojelua hakevat 23–60-vuotiaat ukrainalaismiehet eivät saa sitä ilman todistusta asevelvollisuusvelvoitteiden täyttämisestä. Unkari äänesti päätöstä vastaan, ja pääministeri Péter Magyar sanoi Budapestin säilyttävän oikeuden myöntää suojeluaseman sodan vuoksi maasta lähteville miehille. EU:n sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner kertoi, että pyyntö sulkea asevelvollisuusikäiset miehet suojeluohjelman ulkopuolelle tuli alun perin Ukrainalta itseltään.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia tiedotusvälineitä ja uutistoimistoja, joten uutisointi esittää Wadephulin lausuntoja ukrainalaisesta näkökulmasta. Ukrainalainen media korostaa, että EU-tason suojelun kiristäminen asevelvollisuuttaan laiminlyövien miesten kohdalla sai alkunsa Ukrainan omasta pyynnöstä. Samalla suojelun tietojen jakamista koskevaa ehdotusta ja "ilman pakkoa" -muotoilua tuodaan esiin, ja rinnalle nostetaan isänmaallinen kehys: Ukrainaa on puolustettava, ja asevelvollisuusikäisten miesten olisi palattava ulkomailta.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet esittävät EU:n tilapäisen suojelun päätöksen päivämäärän eri tavoin: osa lähteistä kertoo jäsenmaiden sopineen jatkosta 15. heinäkuuta ja EU:n neuvoston hyväksyneen sen kirjallisella menettelyllä 30. heinäkuuta, yksi lähde taas kuvaa 4. elokuuta 2026 tehtyä päätöstä, joka jatkoi suojelua vuodella 4. maaliskuuta 2028 asti. Lisäksi hromadske nostaa esiin, että suojelun kiristys koskee vain uusia hakijoita eikä niitä, joilla suojeluasema on jo ennestään EU:ssa.
Tausta
Heinäkuussa EU:n neuvosto jatkoi ukrainalaisten tilapäistä suojelua 4. maaliskuuta 2028 asti ja samalla rajoitti sitä asevelvollisuusikäisiltä kansalaisilta, jotka eivät täytä asevelvollisuuttaan. Unkari äänesti päätöstä vastaan, ja pääministeri Péter Magyar ilmoitti Budapestin säilyttävän oikeuden myöntää suojeluaseman sodan vuoksi maasta lähteville miehille. EU:n sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner kertoi pyynnön sulkea asevelvollisuusikäiset miehet ohjelman ulkopuolelle tulleen alun perin Ukrainalta itseltään. Elokuussa Saksa syytti Venäjää osallisuudesta drooni-iskuyritykseen Leipzig/Halle-lentokentällä, joka Saksan viranomaisten mukaan vältti täpärästi suurkatastrofin; Venäjä kiisti syytökset ja ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui niitä TASS:n mukaan "käytännössä oikean sodan aluksi". Saksa vastasi määräämällä Venäjän Bonnin-konsulaatin ja Berliinin venäläisen kulttuurikeskuksen suljettaviksi. Ukraina valmistelee parhaillaan laajaa puolustusteollisuussopimusta Saksan kanssa, joka sisältää droonien, ohjusten ja niihin liittyvän ohjelmiston yhteistä kehittämistä ja tuotantoa. Wadephul esitti kantansa Bild-lehden haastattelussa.