Pohjoisvirtojen sabotaasista epäilty ukrainalainen hakee turvapaikkaa Kroatiasta
Kroatian Pulan oikeus on hyväksynut Volodymyr Zhuravlovin luovutuksen Saksaan, missä häntä epäillään osallisuudesta Nord Stream -kaasuputkien sabotaasiin vuonna 2022. Zhuravlov on puolustajiensa mukaan jättänyt Kroatiassa poliittisen turvapaikkahakemuksen vedoten siihen, ettei hänelle järjesty oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Saksassa. Asianajaja Mykola Katerynchukin mukaan hakemus ei kuitenkaan automaattisesti pysäytä luovutusmenettelyä.
Pääkohdat
- Ukrainalainen Volodymyr Zhuravlov hakee poliittista turvapaikkaa Kroatiasta
- Hän perustelee hakemustaan sillä, ettei hänelle järjesty oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Saksassa
- Asianajaja Mykola Katerynchuk kertoi hakemuksesta 29. syyskuuta medialle
- Pulassa toiminut kroatialainen käräjäoikeus on hyväksynut Zhuravlovin luovutuksen Saksaan, josta puolustus valittaa
- Katerynchuk kutsuu kroatialaistuomioistuimen luovutuspäätöstä "puolueelliseksi" ja "poliittiseksi"
- Zhuravlov pidätettiin Kroatiassa 19. elokuuta saksalaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella; Saksa epäilee häntä yhdeksi räjähteiden asentajista
- 26. syyskuuta 2022 kolme Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkien neljästä putkistosta vaurioitui räjähdyksissä Itämeren pohjassa Bornholmin lähellä
Mitä tapahtui
Volodymyr Zhuravlov, jota Saksa epäilee osallisuudesta vuoden 2022 Nord Stream -putkien sabotaasiin, on jättänyt Kroatiassa poliittisen turvapaikkahakemuksen. Hänen asianajajansa Mykola Katerynchuk kertoi hakemuksesta 29. syyskuuta ukrainalaismedioille Babelille ja Suspilnelle. Zhuravlov perustelee hakemustaan sillä, ettei hänelle järjesty oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Saksassa. Katerynchuk kuitenkin huomauttaa, ettei hakemus automaattisesti pysäytä luovutusmenettelyä.
Kroatian Pulan käräjäoikeus oli aiemmin hyväksynyt Zhuravlovin luovutuksen Saksaan. Katerynchuk kuvailee kroatialaistuomioistuimen päätöstä "puolueelliseksi" ja "poliittiseksi". Puolustus on ilmoittanut valittavansa päätöksestä.
Zhuravlov pidätettiin Kroatiassa 19. elokuuta saksalaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Hänet otettiin kiinni Pulan kaupungissa Hollywood-elokuvan kuvauspaikalla, jossa hän työskenteli konsulttina elokuvassa nimeltä "Snake Island" ("Острів Зміїний"). 46-vuotias Zhuravlov on ammattisukeltaja ja sukelluskouluttaja. Saksan syyttäjänvirasto epäilee hänen olleen yksi sukeltajista, jotka asensivat räjähteet Nord Stream -putkiin Itämerellä syyskuussa 2022. Zhuravlov kiistää osallisuutensa ja sanoo olleensa Ukrainassa putkien räjähtäessä.
Saksan Zhuravloville esittämiä syytteitä ovat räjähdyksen yhteinen järjestäminen, perustuslain vastainen sabotaasi sekä rakennusten tuhoaminen. Myöhemmässä pidätysmääräyksessä lisättiin sotarikossyyte (siviilikohteiden vahingoittaminen, yhteiskunnallisten palveluiden häiritseminen).
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet korostavat Zhuravlovin kansalaisuutta ja hänen ukrainalaista puolustusasianajajaansa Mykola Katerynchukia. Raportointi nostaa esiin puolustuksen tulkinnan kroatialaistuomioistuimen päätöksestä "puolueellisena" ja "poliittisena" ja kehystää luovutuskiistan poliittisesti motivoituna prosessina. Taustatietona kerrotaan Puolan aiemmasta kieltäytymisestä luovuttaa Zhuravlov sekä Ukrainan virallisesta kannasta, jonka mukaan tutkinnassa ei löytynyt näyttöä valtiollisesta osallisuudesta sabotaasiin. Zhuravlov kiistää osallisuutensa ja väittää olleensa Ukrainassa teon aikaan.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat Saksan tunnistamien tai etsintäkuuluttamien ukrainalaisten epäiltyjen kokonaismäärässä: useimpien mukaan pidätysmääräyksiä annettiin kuudelle ukrainalaiselle, yhden lähteen mukaan viidelle, ja toiset mainitsevat, että tutkinnassa tunnistettiin kaikkiaan seitsemän henkilöä. Lisäksi Pulan käräjäoikeuden luovutuspäätöksen tarkka päivämäärä vaihtelee: yksi lähde ajoittaa sen 18. syyskuuhun 2026, toinen toteaa kroatialaisen käräjäoikeuden hyväksyneen luovutuksen aiemmin ilman tarkkaa päivämäärää. Kuznetsovin oikeudenkäynnin alkamispäivä vaihtelee myös: yksi lähde mainitsee "lokakuun lopun", toinen tarkentaa "noin 26. lokakuuta".
Tausta
26. syyskuuta 2022 yöllä kolme Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -putkien neljästä putkistosta tuhoutui vedenalaisissa räjähdyksissä Itämeren pohjassa Bornholmin saaren lähellä. Vain yksi putkisto säilyi vahingoittumattomana. Helmikuussa 2024 Tanskan viranomaiset sulkivat tutkintansa rikosoikeudellisen perusteen puuttumisen vuoksi; Ruotsi teki vastaavan päätöksen.
Elokuussa 2025 saksalaiset tiedotusvälineet Die Zeit, ARD ja Süddeutsche Zeitung kertoivat, että Saksa oli tunnistanut kaikki sabotaasin epäillyt ja että pidätysmääräykset oli annettu kuudelle ukrainalaiselle. Saksan syyttäjänvirasto nimesi Serhiy Kuznetsovin epäiltyjen ryhmän johtajaksi ja katsoo ryhmän toimineen ukrainalaisten valtioelinten ohjeiden mukaisesti. Kuznetsov pidätettiin Italiassa elokuussa 2025 ja luovutettiin Saksaan marraskuussa 2025. Hän kiistää syytteet. Saksan liittovaltion syyttäjänvirasto nosti häntä vastaan syytteen 1. heinäkuuta 2026, ja oikeudenkäynti on määrä alkaa Hampurissa lokakuun lopussa.
Zhuravlovia yritettiin pidättää Puolassa vuonna 2024 ja uudelleen 30. syyskuuta 2025 saksalaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Lokakuussa 2025 Varsovan käräjäoikeus kieltäytyi luovuttamasta häntä ja määräsi hänet vapautettavaksi. Puolan pääministeri Donald Tusk ja kansallisen turvallisuusviraston päällikkö Sławomir Cenckiewicz vastustivat luovutusta todeten, ettei se palvele Puolan kansallisia etuja.
Venäjä on syyttänyt sabotaasista Ukrainaa, Yhdysvaltoja ja Britanniaa; Ukraina, Puola, Yhdysvallat ja Britannia ovat kiistäneet osallisuutensa. The Wall Street Journal kertoi lähteisiin vedoten, että sabotaasin suunnittelivat korkea-arvoiset ukrainalaiset sotilas- ja liikemiehet ja että se toteutettiin purjeveneestä julkisesti saatavilla olevia merikarttoja käyttäen.