Julkaistu: · Päivitetty:

Zelenskyi Brysselissä EU-huippukokouksessa – EU-lupasi tukea, pakotteet pysyvät

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui 16. lokakuuta EU-johtajien huippukokoukseen Brysselissä. EU:n institutionaaliset johtajat vakuuttivat jatkuvasta tuesta Ukrainalle ja ilmoittivat, ettei Venäjän vastaisia pakotteita poisteta ennen sodan loppua. Huippukokouksessa käsiteltiin Ukrainan rahoitus-, sotilaallisia ja energiatarpeita vuosille 2026–2027, mutta jäsenmaat eivät päässeet yksimielisyyteen Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen käytöstä.

Pääkohdat

  • Presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui EU-johtajien huippukokoukseen Brysseliin 16. lokakuuta.
  • Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa sanoi, ettei nyt ole aika vähentää Ukrainan tukea tai lieventää Venäjän vastaisia pakotteita, ja vakuutti Zelenskyille, että Ukraina voi luottaa EU:hun myös tulevaisuudessa jäsenenä.
  • Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, ettei yhtäkään Venäjän vastaista pakotetta poisteta ennen kuin Venäjä lopettaa sodan, ja että EU valmistelee 22. pakotekokonaisuutta.
  • Zelenskyi nimesi tulevaan talveen valmistautumisen pääprioriteetiksi ja sanoi Ukrainan tarvitsevan lisää ilmapuolustusjärjestelmiä sekä rahoitusta sekä vuodelle 2026 että 2027; Ukrainan lisärahoitustarpeeksi vuodelle 2026 on arvioitu noin 70 miljardia euroa.
  • Belgian pääministeri Bart De Wever vastustaa jäädytettyjen venäläisvarojen käyttöä, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Latvian pääministeri Andris Kulbergs kannattavat niiden käyttöä Ukrainan tueksi.
  • Alankomaiden pääministeri Rob Jetten sanoi liian harvan EU-maan antavan konkreettista rahallista tukea; Tšekin pääministeri Andrej Babiš katsoo, ettei ehdotettu 100 miljardin euron laina saisi sisältyä EU:n monivuotiseen budjettiin.
  • Huippukokous pidettiin Ukraina–USA-suhteiden uuden kiristymisen keskellä: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvosteli Zelenskyitä Ukrainan iskuista Venäjän öljynjalostamoihin ja Washington teki Venäjän kanssa dieseliin liittyvän sopimuksen, joka tilapäisesti lieventää Yhdysvaltain pakotteita.

Miksi tämä on tärkeää

Huippukokous oli keskeinen tilanne koordinoida EU:n rahoitus-, sotilaallinen ja energiatuki Ukrainalle ennen talvea, jonka odotetaan olevan yksi vaikeimmista täysimittaisen sodan aikana. EU-johtajat sitoutuivat julkisesti pitämään Venäjä-pakotteet voimassa sodan loppuun asti ja valmistelemaan uutta pakotekokonaisuutta – viesti, joka tulkitsee myös Yhdysvaltain erillistä Moskovan-linjaa. Samalla kokous paljasti ratkaisemattomia eroja jäsenmaiden välillä Venäjän jäädytettyjen keskuspankkivarojen käytössä ja noin 100 miljardin euron lainarakenteessa, mikä vaikeuttaa konkreettista päätöksentekoa.

Mitä tapahtui

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkusti Brysseliin EU-johtajien huippukokouksen toiselle päivälle 16. lokakuuta. Ennen neuvottelujen alkua hän puhui toimittajille yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Zelenskyi nosti tulevaan talveen valmistautumisen pääprioriteetiksi ja esitti niin kutsutun talvipaketin, joka kattaa energian, ilmapuolustuksen ja rahoituksen vuosille 2026 ja 2027; lisärahoitustarpeeksi vuodelle 2026 on arvioitu noin 70 miljardia euroa.

Costa sanoi, ettei nyt ole aika vähentää Ukraina-tukea tai lieventää Venäjä-pakotteita, vakuutti EU:n tuen olevan yhtä vahva kuin aina ennen ja sanoi Zelenskyille, että Ukraina voi luottaa EU:hun myös tulevaisuudessa jäsenenä. Hän mainitsi myös kahden uuden neuvotteluklusterin avautumisen Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluissa. Von der Leyen sanoi, ettei yhtäkään pakotetta poisteta ennen kuin Venäjä lopettaa sodan, ja että EU valmistelee 22. pakotekokonaisuutta. Hän myös totesi EU:n tukeneen Trumpin energia-aselepoaloitetta, jota Venäjä ei hänen mukaansa kunnioittanut.

Huippukokouksessa vallitsi kuitenkin avoin erimielisyys jäädytettyjen Venäjän-keskuspankkivarojen käytöstä. Belgian pääministeri Bart De Wever vastustaa asiaa kategorisesti ja vetosi siihen, ettei jäädytettyjä varoja ole historiassa koskaan käytetty kesken konfliktia. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Latvian pääministeri Andris Kulbergs kannattivat varojen käyttöä. Alankomaiden pääministeri Rob Jetten varoitti, että liian harva EU-maa antaa konkreettista taloudellista tukea; Tšekin pääministeri Andrej Babiš sanoi, ettei ehdotettu 100 miljardin euron laina saisi olla osa EU:n monivuotista budjettia. Kokouksen alla oli raportoitu, ettei Ukraina-rahoituksesta tai venäläisvaroista synny päätöksiä yksimielisyyden puutteen vuoksi.

Kokous pidettiin Ukraina–USA-suhteiden uuden kiristymisen keskellä: presidentti Trump arvosteli Zelenskyitä iskuista venäläisiin öljynjalostamoihin ja Washington oli tehnyt Venäjän kanssa dieselisopimuksen, joka tilapäisesti lieventää Yhdysvaltain pakotteita – herättäen huolta Euroopassa siitä, että lisäöljyttulot auttavat Venäjää jatkamaan sotaa.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet nostavat Zelenskyi henkilökohtaisen viestin huippukokouksessa: hän kehysti asialistan Ukrainan energiatarpeiden ympärille tulevaa talvea varten, esitti talvipaketin (energia, ilmapuolustus, rahoitus) ja vaati rahoitusta sekä vuodelle 2026 että 2027. Lähteet korostavat EU:n institutionaalisia sitoumuksia – kahden uuden jäsenyyskluusterin avaaminen, tuleva 22. pakotekokonaisuus ja Costan henkilökohtainen vakuutus Ukrainan EU-jäsenyydestä. Diplomaattinen yhteenotto Washingtonin kanssa on keskeisessä roolissa – Trumpin Zelenskyi-kritiikki iskuista venäläisiin öljynjalostamoihin ja Yhdysvaltain–Venäjän dieselisopimus – samoin kuin Zelenskyin lausunto, jonka mukaan eurooppalaiset työstävät erillistä neuvotteluformaattia, joka edustaisi ensisijaisesti Ukrainan etuja. Lisäksi korostetaan Zelenskyin varoitusta, että Venäjä tavoittelee jäädytettyjen varojen palauttamista, sekä viittausta aiempaan 90 miljardin euron laina­päätökseen ja valtiovarainministeri Serhiy Marchenkon kehotukseen käyttää jäädytettyjä varoja vuoden 2027 mahdollisen 78 miljardin dollarin budjettivajeen kattamiseen.

Tausta

Ukrainan lisärahoitustarpeeksi vuodelle 2026 on arvioitu noin 70 miljardia euroa, ja valtiovarainministeri Serhiy Marchenko on varoittanut mahdollisesta jopa 78 miljardin dollarin budjettivajeesta vuonna 2027. EU-jäsenyysneuvottelut ovat edenneet, kun kaksi uutta klusteria on äskettäin avattu; komissio tähtää kahden viimeisen klusterin avaamiseen vuoden loppuun mennessä, mutta toteaa samalla Ukrainian uudistustahtia hidastuneen, mikä vaikuttaa myös budjettitukierien maksatukseen. Euroopan komissio valmistelee 22. Venäjä-pakotekokonaisuutta, ja Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha on julkisesti argumentoinut, että painetta Moskovaa kohtaan on kiristettävä pakotteilla, jäädytettyjen varojen käytöllä, eristämisellä ja teknologiakuljetusrajoituksilla.