Euroopan komissio
-
Ukrainan varapääministeri Chentsov vastustaa kilpailullista valintaa yleisen syyttäjän virkaan
Eurooppa-integraatiosta vastaava varapääministeri Vsevolod Chentsov sanoi Jevropeiska Pravdalle antamassaan haastattelussa, ettei hän pidä yleisen syyttäjän viran kilpailullista täyttämistä tarpeellisena eikä mahdollisena. Hän väitti, ettei EU-vaatimuksissa edellytetä tällaista kilpailua ja ettei vastaavaa eurooppalaista käytäntöä ole. Kommentit ovat ristiriidassa parlamentin korruptiontorjuntavaliokunnan puheenjohtajan Anastasia Radinan aiemman kannan kanssa, ja niistä on syntynyt hallituksen sisäinen erimielisyys yleisen syyttäjän viran täyttämisestä.
-
EU arvioi Ukrainan lainmuutoksia ennen 3,7 miljardin euron makrotuki-erän maksamista
Euroopan komissio tarkastelee Ukrainan Verkhovna Radan viime viikolla hyväksymiä lakeja päättääkseen, onko Ukraina täyttänyt ehdot seuraavan 3,7 miljardin euron makrotuki-erän saamiseksi. Erityisesti komissio analysoi lakia, joka koskee kansainvälisten pakettien ja verkkokaupan ALV-verotusta ja joka oli aiemmin asetettu ehdoksi tuen maksamiselle.
-
Zelensky: Yhdysvallat on jälleen jakanut tiedustelutietoa Ukrainalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa sunnuntaina 18. lokakuuta, että Yhdysvallat on jälleen jakanut tiedustelutietoa Ukrainalle sen jälkeen, kun tietovuoto oli ollut katkaistuna "tietyn ajan". Zelensky sanoi Yhdysvaltojen olevan ainoa maa, joka pystyy varoittamaan Ukrainaa Venäjän ballististen ohjusten laukaisuista, ja toivoi neuvottelujen Yhdysvaltojen kanssa voivan tapahtua jo samalla viikolla.
-
Itävallan liittokansleri Christian Stocker vaatii Ukrainan budjettivajeen syiden avaamista
Itävallan liittokansleri Christian Stocker sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten monia eri lukuja Ukrainan rahoituksesta ja sotakustannuksista esitetään, ja vaatii budjettivajeen syitä selitettäväksi avoimesti. Ukrainian presidentti Volodymyr Zelensky on puhunut 155 miljardin euron sotakustannuksista ja vähintään 70 miljardin euron lisätarpeesta EU:n puolustusapuun. Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky on vedonnut sodan teknistymisen tuomiin kustannuksiin ja siihen, etteivät kumppanit ole täyttäneet kaikkia sitoumuksiaan. Euroopan komissio puolestaan sanoo, ettei Ukrainalla ole budjettivajetta vuodelle 2026.
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
Zelensky: Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi Financial Times -lehdelle, että Ukraina lopettaa Yhdysvaltain pyytämän kolmen päivän tauon ja jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Hän sanoi Venäjän jatkaneen hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin tauon aikana, Yhdysvaltain uhkailleen tiedustelutiedon jakamisen ja Starlink-yhteyksien rajoittamisella sekä Yhdysvaltain varoittamatta jättäneen ballististen ohjusiskujen tulemisesta Kiovaan öinä 12.–13. lokakuuta. Asiasta kerrottiin 15. lokakuuta julkaistussa haastattelussa.
-
EU:n komissio perustaa uuden työryhmän tukemaan Ukrainan EU-jäsenyyspolkua
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos ilmoitti Brysselin EU-huippukokouksen alla 15. lokakuuta, että Euroopan komissio aikoo perustaa uuden työryhmän tukemaan Ukrainaa sen tiellä EU:n jäseneksi. Työryhmän johtajaksi nimetään Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky. Kos nosti esiin kolme tukialuetta: rahoituksen, sotilaallisen avun ja Ukrainan kyvyn kestää Venäjän aggressiota.
-
Latvian pääministeri kehotti EU-maita lisäämään tukeaan Ukrainalle – kustannus asukasta kohden "yksi olut vuodessa"
Latvian pääministeri Andris Kulbergs sanoi 15. lokakuuta ennen Brysselin EU-huippukokousta, että kukin EU:n noin 450 miljoonasta asukkaasta joutuisi maksamaan Ukrainalle talven yli selviämiseen korkeintaan yhden oluen vuosittaisen hinnan verran. Hän vaati tiukempia Venäjä-pakotteita, länsikomponenttien viennin estämistä venäläisten ohjusten tuotantoon, venäläisen viljan kauttakulun rajoittamista Baltian maiden kautta sekä viisumikieltoa Venäjän kansalaisille. Kulbergs varoitti, että tuleva talvi on Ukrainalle kriittinen energiahyökkäysten jatkuessa ja että Ukrainan heikkeneminen olisi myös Euroopan ongelma.
-
Ranskan ulkoministeri: kaksi kolmasosaa Ukrainan tiedustelutiedoista tulee Euroopasta
Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi France Inter -radiokanavalla 15. lokakuuta, että kaksi kolmasosaa Ukrainan saamista tiedustelutiedoista tulee nykyään Euroopan maista, myös Ranskasta. Hän sanoi Euroopan jo pitkään kantaneen päävastuun Ukrainan tukemisesta ja kohdistaneen suurimman paineen Venäjään. Barrot myös arvosteli Kremlin ja sosiaalisen median bottien pyrkimyksiä murtaa ukrainalaisten ja eurooppalaisten päättäväisyyttä.
-
EU myönsi Ukrainalle 2,86 miljardin euron puolustuspaketin
Euroopan komissio myönsi 14. lokakuuta Ukrainalle 2,86 miljardin euron osuuden 90 miljardin euron Ukraine Support Loan -ohjelman puolustuskokonaisuudesta. Summa käytetään ilmapuolustusjärjestelmiin, drooneihin, ohjuksiin, tutkiin, elektronisen sodankäynnin välineisiin ja ammuksiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen perusteli rahoitusta Venäjän eskaloimilla ilmaiskuilla, ja Ukrainan pääministeri Serhiy Koretsky vahvisti tuen saapuneen.
-
SpaceX rajoitti Starshield-terminaalien nopeutta Ukrainan joukoille – tehtäviä keskeytyi
SpaceX asensi yöllä 13.–14. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta nopeusrajoituksen Starshield-terminaaleihin, joita Ukrainan puolustusvoimat käyttävät. Käyttäjäksi tiedetään aktivistien, muun muassa Serhi Sternenkon ja presidentin neuvonantaja Serhi "Flash" Beskrestnovin mukaan erityisesti sotilaspaketti Starshield, jossa aiemmin ei ollut datanopeusrajoja. Muun muassa 7. maahanlaskujoukkojen sotilaskunta kertoi droonitehtävien peruuntumisesta Huliaipolen suunnalla. Presidentti Zelensky kutsui rajoitusta "suureksi virheeksi" ja vaati Muskia palauttamaan järjestelmän.
-
Zelensky: Yhdysvallat varoitti Ukrainaa tiedustelutietojen ja aseiden jakelun keskeyttämisestä, ellei se lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin
Presidentti Volodymyr Zelensky vahvisti NPR-haastattelussa, että Trumpin hallinto oli varoittanut Ukrainaa mahdollisesta tiedustelutietojen jakamisen ja aseostojen keskeyttämisestä, jos ukrainalaiset joukot eivät lopeta iskuja venäläisiin öljynjalostamoihin. Zelensky kertoi varoituksen tulleen hänen kenraaleilleen, ei hänelle henkilökohtaisesti. Trump kiisti julkisesti, että tiedustelutietojen jakaminen olisi lopetettu. Samaan aikaan Kiovaa kohtasivat ballistiset iskut 12. ja 13. lokakuuta ilman ennakkovaroitusta yhdysvaltalaisilta kumppaneilta, ja SpaceX asetti nopeusrajoituksia Starlink/Starshield-päätteille, joita Ukrainan asevoimat käyttäävät.
-
Suomi vaatii EU:ta kieltämään turistiviisumit venäläisiltä – Viro liittyi kannatukseen
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen vetoaa EU-maihin, jotta ne allekirjoittaisivat Euroopan komissiolle osoitetun yhteisen kirjeen ja vaatisivat venäläisten turistiviisumien täysikieltoa koko Schengen-alueella niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa. Valtonen esitti kirjeessä viisi konkreettista ehdotusta, ja Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ilmoitti 13. lokakuuta Viron liittyvän aloitteeseen.
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
EU:n laajentumiskomissaari Kos: ehdokasmaat, myös Ukraina, mukaan demokratian resilienssikeskukseen ennen jäsenyyttä
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos esitteli 13. lokakuuta ennen EU:n yleisten asioiden neuvoston kokousta Luxemburgissa kolme EU:n omaa valmistautumissuuntaa seuraavaa laajentumista varten. Hän kertoi myös, että EU:n ehdokasmaat, Ukraina mukaan lukien, osallistuvat Euroopan demokratian resilienssikeskuksen työhön jo ennen jäsenyyttä. Lisäksi Kos puhui siirtymäaikojen tarpeesta Ukrainan maatalouden yhdistyessä EU:n yhteismarkkinoihin.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Kreml kannatti Trumpin vaatimusta Ukrainan presidentin vaihdosta – Zelensky tarjosi vaaleja 60 päivän tulitauon vastineeksi
Kreml otti harvinaisessa linjassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa ja tuki tämän vaatimusta, että Ukrainassa pitäisi valita uusi johtaja. Taustalla oli Trumpin ja Vladimir Putinin 9. lokakuuta tekemä diiselikauppa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi ABC-haastattelussa 11. lokakuuta, että Ukraina puolustautuu Venäjän hyökkäystä vastaan Yhdysvaltain painostuksesta huolimatta, ja tarjosi vaalien järjestämistä, jos Venäjä suostuu 60 päivän tulitaukoon. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi 12. lokakuuta ennen EU:n ulkoministerikokousta Luxemburgissa, että vaaleja ei voida pitää sodan aikana ja että kansainvälinen paine on kohdistettava Venäjään.
-
Ukraina laajensi kansallisten vähemmistöjen kielellisiä oikeuksia – Eduskunta hyväksyi lain
Ukrainan Verkhovna Rada hyväksyi 12. lokakuuta lain nro 16119, joka laajentaa kansallisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lasten oikeuksia saada opetusta äidinkielellään valtion kielen rinnalla. Laki poistaa Unkarin esittämän esteen EU:n laajentumisneuvotteluissa, ja sen odotetaan avaavan kaksi seuraavaa neuvotteluklusteria Luxemburgissa 13. lokakuuta järjestettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa. Presidentti Zelenskyi allekirjoitti lain samana päivänä.
-
Ukraina varoittaa maksuvalmiuskriisistä – oppositio syyttää Radaa 29,5 miljardin dollarin tuen menettämisestä
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko kertoi Verkhovna Radalle 12. lokakuuta, että valtionbudjetti on jäänyt noin 50 miljardia hryvniaa alle suunniteltujen tulojen yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2026 ja että noin 39 miljardia hryvniaa maksuja on siirretty vuoden loppuun. Hän syytti tilannetta siitä, että Ukraina ei ole saanut 29,5 miljardia dollaria odotettua kumppanien budjettitukea, koska kansainvälisten sitoumusten mukaisia uudistuksia ei ole pantu täytäntöön. Hallitus on ajautunut maksuvalmiuskriisiin: vain puolustusmenot, eläkkeet, palkat ja sosiaalietuudet rahoitetaan, pääomamenot kuten tietokoneet on jäädytetty, ja parlamentille annetaan tälläisyisiä viikolla äänestettäväksi noin 32 lakiesitystä.
-
EU luo 115 miljoonan euron AGILE-ohjelman – Ukrainan yritykset voivat hakea rahoitusta
Euroopan unioni on perustanut uuden 115 miljoonan euron avustusohjelman nimeltä AGILE nopeuttamaan puolustussektorin innovaatioita. Ohjelma on suunnattu pk-yrityksille ja tarjoaa rahoitusta jopa 100 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Hakukierroksen käsittelyaika on neljä kuukautta, ja tuetut teknologiat on tarkoitus ottaa asevoimien käyttöön 1–3 vuodessa. Ukrainalaiset ja ETA-maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi) yritykset ovat oikeutettuja osallistumaan.